Mitä Islam on oikeasti?

  • 20 751
  • 105
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Riskihän on Ruotsin tapaan siinä, että nämä Maherin tapaiset kusipäät saavat tukea Lähi-idän valtioista uskontosuunnasta riippuen. Sieltä tulee painostus suvun ja uskontopoliisin kautta myös Suomeen ja tämän takia nämä valtiot myös rahoittavat mm. Maherin toimintaa. Ruotsissa jälki on ollut karmeaa, jos on aiempaan demarihallitukseen uskominen. Ja varmaan tässä tapauksessa on.

Meillä on vähän turhan kevyt suhtautuminen siihen, että shariaan perustuva ääri-islam leviää myös Suomessa.
Suomi on siitä mukava maa, että huolimatta (missä päin maailmaa tahansa esiintyvästä) jossakin määrin esiintyvästä rasismista ja ksenofobiasta Suomessa saa harjoittaa vapaasti ja avoimesti mitä tahansa uskontoa, jos voimassa olevia lakeja ei rikota. Tällainenhan Ruotsikin on pyrkinyt olemaan, selvästi Suomea pontevammin ja määrätietoisemmin.

Ruotsi on pitänyt ovensa apposen avoimina suunnilleen kaikille, antaen samalla kaikkien kukkien kukkia. Vuosikymmenten varrella on tunnetusti käynyt niin, että Ruotsi on löperöyteen asti yltäneen monikulttuurisuuden ihannointinsa sivutuotteena luonut maasta jonkinmoisen radikalisoituvan ääriaineksen kasvatusalustan. Samalla Ruotsi on luonut tahattomasti myös monenlaisten muiden kielteisten ilmiöiden kasvatusalustoja, tietenkään unohtamatta sitä, että Ruotsi on totta kai saanut liberaalista maahanmuuttopolitiikastaan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi elinkeinoelämälle.

Ruotsalaisessa "konkurssissa" muutama extra-Maher partaveikkoineen ei enää pahemmin tuntuisi, kun vahinko on ikään kuin jo tapahtunut (ehdotukseni edellä Maherin siirtymisestä Ruotsiin oli toki humoristinen heitto). Sen sijaan Suomessa tällainen touhu olisi syytä laittaa aisoihin nyt kun vielä ehtii. Suomi tarvitsee jatkossa maahanmuuttajia ja ennen kaikkea valmiita ammattiosaajia ja sellaisiksi tähyäviä, mutta ilman minkään uskonnon nimissä tapahtuvaa vihanlietsontaa ja väkivallan käytön sallimista tai sellaiseen neuvomista. Eikä varsinkaan ulkomailta tulevan rahoituksen tuella.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Islamilainen maailma on meille hyvin vieras. Kannustaisin vähintään matkustamaan johonkin turvalliseen islamilaisen maahan. Todennäköisesti avartava kokemus.
Suosittelen kenelle hyvänsä. Arabiemiraatit lienee suomalaisille tutuin islamilainen valtio, ja sieltä on helppo aloittaa. Emiraatit on liberaaleimmasta päästä, mutta jos haluaa havainnoida aste-eron muutoksia, niin suosittelen käväisemään vaikka pikaisesti Kuwaitissa tai Qatarissa. Järjestyy vaikkapa Emiraattien reissun yhteydessä lentoteitse. Bahrain ja Oman käyvät suht turvallisina maina myös mainiosti tähän tarkoitukseen. Pohjois-Afrikan maat tietysti myös kulloisenkin poliittisen tilanteen puitteissa. Indonesia taas taitaa olla väkiluvultaan maailman suurin muslimivaltio, ja yleisesti ottaen turvallinen vierailukohde.

Saudeihin ei saa turistiviisumia edelleenkään, ja se maa on sitten muutenkin oma lukunsa. En ole koskaan käynyt Saudi-Arabiassa, joku muu saa kommentoida siltä osin.

Asioihin tutustuminen ja eri maissa vieraileminen on pääomaa itsessään. Kaikkea vierailumaassa tapahtuvaa ja vallitsevaa ei tarvitse tietenkään kannattaa tai hyväksyä voidakseen käydä omin silmin tekemässä havaintoja.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Noin näppituntumalta suuri osa Suomessa asuvista muslimeista nähdäkseni viihtyy erinomaisesti Suomen sekulaarissa ilmapiirissä, eikä missään tapauksessa kaipaa tänne mitään uskontopoliiseja ja shariaa.
Samaa mieltä, mutta tämänkään ei saa antaa meitä tuudittautumaan siihen, että olemme "turvassa" kyseisen uskonnon ääri-ilmiöistä. Meidän tulee aina muistaa ja mielestäni myös muistuttaa siitä, että Islam lähtee ylhäältä alaspäin. Alhaalta ei ylöspäin nouse se suvaitsevaisuus vaan ylhäältä alaspäin laskeutuu esim. Maherin ajatukset uskontonsa ylivertaisuudesta kaikkine lieveilmiöineen. Näihin ajatuksiin saadaan mukaan aina lisää uskonnon edustamia, joko aivopesemällä tai pakottamalla. Ajatusmaailma on selkeä, heillä on aikaa odottaa ja hidas muutos jatkuu ja jatkuu, pian huomataan jonkin ennen niin vastenmielisen ilmiön olevan Suomessakin arkipäivää, mikäli siihen ei puututa ajoissa. Suuri osa ei muslimeistakaan siis kaipaa uskontonsa heikoimpia puolia Suomeen, mutta heidän on helpompi hyväksyä ne, kuin hyökätä niitä vastaan, jo oman turvallisuuden kannalta.

Ilmiö on sama, kuin Putinin maailmassa, ei sielläkään mikään etene alhaalta ylöspäin, joten muutosta parempaan on turha odottaa. Putin toteutti tämän hitaan muutoksen, mutta hiukan nopeammin, länsi ei jaksanut uskoa ongelmaan ja toivoi vain parasta, sitä ei koskaan saatu.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Samaa mieltä, mutta tämänkään ei saa antaa meitä tuudittautumaan siihen, että olemme "turvassa" kyseisen uskonnon ääri-ilmiöistä.
Pitää paikkansa, ja tuohon suuntaan myös muotoilin pari viestiä ylempänä. Suomessa ollaan ainakin jollakin tasolla vielä siinä pisteessä, että asioihin voidaan puuttua, ja että radikalisoitumista edistäviä yhteiskuntaan syntyneitä rakenteita voi jos ei kokonaan purkaa, niin estää syntymästä tai laajentumasta.

Suomessa on maallistuneisuuden/uskonnollisuuden asteiltaan hyvin erilaisia muslimeita, samoin kuin tietysti kristittyjäkin. Väitän, että molempien enemmistöä ei järin kiinnosta omiensa uskonnollisiin äärivouhotuksiin kuten vihassa piehtarointiin ja väkivallan lietsontaan mukaan meneminen. Yhteiskunnan tasolla on mielestäni yritettävä huolehtia, etteivät moiset aatteet ja varsinkaan niiden konkretiat saisi täällä kaikupohjaa.

Tässä on hyvä muistaa, ettei Päivi Räsäsenkään saamia syytteitä kannata kuitata pelkästään jonkinmoisena "vihervasemmistolaisena ajojahtina". Laki se on löydyttävä yhtä lailla kiihkokristityille kuin vihaa tihkuville islamisteille. Meillä on käsissämme merkittäviä poliittisia ongelmia, jos uskontojen pyhillä kirjoilla ja niiden tulkinnoilla voi vouhottaa jonkin porukan aktivoitumaan ties mihin pahantekoon. En väitä, että Päivillä olisi taka-ajatuksena masinoida kovan linjan kiihkokristityt mukaan johonkin tuollaiseen, mutta jollakulla muulla ja ehkä jotakin muuta uskontokuntaa edustavalla voi jonakin päivänä olla. Siksi vihanlietsonnan kanssa on hyvä pitää jonkinmoista rotia myös silloin, kun vaikkapa syrjimistä, nimittelyä tai ihmisoikeuksien kyseenalaistamista tapahtuu uskonnon varjolla.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Suosittelen kenelle hyvänsä. Arabiemiraatit lienee suomalaisille tutuin islamilainen valtio, ja sieltä on helppo aloittaa. Emiraatit on liberaaleimmasta päästä, mutta jos haluaa havainnoida aste-eron muutoksia, niin suosittelen käväisemään vaikka pikaisesti Kuwaitissa tai Qatarissa. Järjestyy vaikkapa Emiraattien reissun yhteydessä lentoteitse. Bahrain ja Oman käyvät suht turvallisina maina myös mainiosti tähän tarkoitukseen. Pohjois-Afrikan maat tietysti myös kulloisenkin poliittisen tilanteen puitteissa. Indonesia taas taitaa olla väkiluvultaan maailman suurin muslimivaltio, ja yleisesti ottaen turvallinen vierailukohde.

Saudeihin ei saa turistiviisumia edelleenkään, ja se maa on sitten muutenkin oma lukunsa. En ole koskaan käynyt Saudi-Arabiassa, joku muu saa kommentoida siltä osin.

Asioihin tutustuminen ja eri maissa vieraileminen on pääomaa itsessään. Kaikkea vierailumaassa tapahtuvaa ja vallitsevaa ei tarvitse tietenkään kannattaa tai hyväksyä voidakseen käydä omin silmin tekemässä havaintoja.
Lasketaanko Euroopan muslimimaat (Albania, Bosnia) paikoiksi missä voisi "opiskella" islamia? Vai ovatko ne liikaa sekulaarisia? Turisteja taitaa käydä molemmissa maissa jonkin verran.

JOL
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Olihan täällä Islam-ketjukin, jatkan siis vielä hieman tuota Israel-palestiina-ketjussa virinnyttä keskustelua.

Linkkien tarkoituksenahan oli osoittaa, että shariaa halutaa Suomeen ja sitä myös käytetään Suomessa sekä muissa länsimaissa.
Aivan, ymmärrän!

Kuten kirjoitin aiemmin niin sehän hirveästi vaihtelee minkälaista shariaa halutaan. Ei mitään ääritulkintaa toki halua lähes kukaan.
Tämä on tosiaan hyvä täsmennys. Yleensä tuntuu, että muslimien sharian kannatuksessa mielikuvat menevät sinne käsien katkomisiin ja kivityksiin, mikä ei taida olla realismia kuin noissa kaikkein tunkkaisimmissa persläpivaltioissa, kuten Iranissa.

Kuitenkin esimerkiksi näissä tuomioistuimissa on se ongelma, että vaikka ollaan noudattavinaan maan lakeja, kuitenkin todellisuudessa ne heikentävät naisten tasa-arvoa esimerkiksi avioero sekä perintöasioissa (briteissä taisi olla ihan pakkoavioliittojakin). Itse näen, että kunnolla integroitunut ihminen esimerkiksi hyväksyy länsimaiset tasa-arvoasiat ja elää itsekin niiden mukaan. Nyt taas tilannetta taitaa kuvata parhaiten tuon mainitsemasi proffan sanat: ”Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla.”
Nämä ovat ihan todellisia ongelmia noissa Britannian sharia-istuimissa. Tuomioistuimista en puhuisi, koska ei noilla ole tietenkään mitään todellista tuomiovaltaa. Englannissahan noista käytetään sanaa council, suomennetaan se nyt vaikka neuvostoksi.

Kääntöpuolena ongelmille on se, että tuolla toimii myös useita täysin asiallisia, reiluja ja toimintaansa dokumentoivia neuvostoja, jotka tarjoavat tarvittaessa myös oikeustieteellistä apua.

Muslimeille tuntuu olevan tärkeää saada se avioero nimenomaan jumalan silmissä, eli käytännössä imaamin myöntämänä shariaan perustuen. Huomionarvoista on, että näissä ainakin noiden reilumpien neuvostojen kohdalla yleensä riittää perusteluksi esimerkiksi avioeroa hakevan naisen toteamus siitä, ettei hän enää rakasta aviomiestään. Sharia-neuvosto ei siis automaattisesti tarkoita naisia alistavia kantoja, vaan tällaisetkin tulkinnat tapahtuvat ihan sharian puitteissa. Kuten sanoit, tulkintoja on monenlaisia eikä sharia ole mikään yksiselitteinen lakimonoliitti.

Briteissä ei ole koettu järkeväksi kieltää näiden neuvostojen toimintaa, koska siinä olisi vaarana, että ne painuisivat vain syvemmälle yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä taas vaarantaisi muslimiyhteisöjen naisten oikeuksia entisestään. Isossa-Britanniassa asuu jo yli kolme miljoonaa muslimia, joten tuskin näiden neuvostojen kysyntäkään on mihinkään katoamassa. Vaikka avioliitto olisi solmittu myös siviilioikeudessa, halutaan sille erolle silti usein hyväksyntä imaamilta. Kieltäminen taitaisi olla kinkkistä siinäkin mielessä, että uskonnonvapaus tulee esteeksi.

Mutta koska järjestelmä on niin täysin sääntelemätön, niin maahan on päässyt syntymään myös jossain moskeijan takahuoneessa yksittäisten imaamien pyörittämiä, hämärämpiä tapauksia. Aika iso ongelma taitaa olla myös se, että Brittien 40-luvulta peräisin olevassa avioliittolaissa vaaditaan kristittyjen ja juutalaisten avioliittojen solmimista myös siviilipuolella, jotta avioliitto olisi lainvoimainen. Vastaavaa vaatimusta ei lakitekstissä ole islamille, joten usein muslimien avioliitot solmitaan vain kahdenkeskisesti vailla lain legitemiteettiä. Avioerotilanteessa ei ole siis lopulta oikein muuta mahdollisuutta kuin kääntyä sharia-neuvoston puoleen. Lisäksi muslimiyhteisöissä naisilla ei välttämättä ole kovin hyvää käsitystä heidän lainsäädännön takaamista oikeuksistaan, joten sharia-neuvoston antaessa Britannian lain vastaisen päätöksen ei tätä osata edes viedä eteenpäin varsinaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mutta kuten todettua, mainitsemasi ongelmat ovat ihan todellisia. Siispä tuo tilanne ei oikein nykyisen kaltaisenakaan saisi jatkua. Ainakin tuo avioliittolaki pitäisi päivittää tähän päivään, ja varmaan lisäksi luoda jonkunlainen koko maan kattava säännöstö, jonka mukaan sharia-neuvostot sitten toimisivat koko maassa yhdenmukaisesti ja reilusti. Ja tietenkin tietoisuutta naisten oikeuksista länsimaisissa yhteiskunnissa pitäisi saada leviämään paremmin muslimiyhteisöjen sisällä, jotta epäkohtia osattaisiin myös nostaa paremmin esille ja viedä sitten tarvittaessa kanteita siviilioikeuteen.

Mikäli nämä asiat saataisiin korjattua, en tosiaan näe, etteivätkö tuollaiset neuvostot voisi toimia länsimaisen lainsäädännön puitteissa. Myönnettäköön, että tunnen Suomen roomalaiseen oikeuteen pohjaavaa oikeusjärjestelmää paljon heikommin kuin Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa käytössä olevaa common law -järjestelmää. Common lawin puitteissa on siviilioikeudellisissa (erityisesti perhe- ja avio-oikeudessa) tapauksissa usein suositeltavaa kääntyä erilaisten sovittelumenetelmien puoleen kuin lähteä oikeustaistoon, joten sikäläiseen järjestelmään tällaiset uskonnolliset avioerosovittelut tuntuvat ehkä sopivan paremmin kuin vaikka Suomeen, aivan kuten Kanadassa noiden juutalaisten istuimien kanssa tehdään. Mutta tämä nyt on mutua, ja Briteissä tuollaiselle järjestelmälle on myös reilusti kysyntää siellä uskonnollisissa yhteisöissä, kiitos paljon suuremman muslimipopulaation.

Edit: Voi jestas, mikä tekstiseinä tuli sitten puserrettua, heh. Aamukahvikin ehti jäähtyä, eli ei kun uutta tulille.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös