Mitä 00-luvun musiikki meille muka antoi?

[Ink]

Kehitys kehittyy ja samoin tekee uusien bändien musiikki. Siitä Metallicasta ja Beatlesista on lähtenyt niin monta erilaista genreä ja kuuntelijoitakin on varmaan vähemmän per bändi suosituillakin bändeillä kuin kultaisella xx-luvulla.

Se ei tarkoita sitä, että ei olisi tehty hyvää musiikkia. Pienenä kertauksena tästä ketjusta ja netistä poimittuna: (Jos et näistä suurinta osaa tiedä, olet tullut vanhaksi tai muuten vaan väärässä ketjussa)

Foo Fighters
Radiohead - Kid A
System Of A Down - Toxicity
The White Stripes - Elephant
Queens Of The Stone Age - Songs For The Deaf
Elbow - Asleep In The Back
Amy Winehouse - Back To Black
Muse - mm. Absolution
Green Day - American Idiot
The National - mm. High Violet
Opeth - mm. kaikki mitä julkaisi
The Strokes, 'Is This It'
Norah Jones
Alicia Keys
Rammstein - Mutter
The Mars Volta - Deloused
+paljon muita bändejä mm. Devin Townsend, Sigur ros, Death Cab for Cutie, Yeah Yeah Yeahs, Dredg, Mew, Ryan Adams, Wilco, Gorillaz, Tool, Beck, Arcade Fire, Meshuggah, My Morning Jacket, Marilyn Manson...

Räpäytysosastosta, vaikka sitä halveksunkin, löytyy myös merkittäviä tekijöitä:
Eminem, 'The Marshall Mathers LP'
Jay Z - The black album
Kanye West
50 Cent
Outkast - Speakerboxxx / The Love Below

 

[Rod Weary]

Van Halenin saavutuksia

Kuulostaa aika kaupalliselta. Täten tuomitsen epämusiikiksi.

Ei Van Halenin menestys minua mitenkään korpea. Meneepähän vain samaan kastiin Bon Jovin, Whitesnaken, Def Leppardin, Mötley Cruen ja Rainbowin kanssa. Eli teineille suunnattua huttua. Tärkeintä on, että housut on kireät ja tukka hyvin. Melodiat voikin sitten ihan huoletta lainata oikeilta muusikoilta.

 

[Evil]

Nyt kun myyntilukuja pyöritellään, niin onhan Michael Jacksonin Thriller ihan omassa kastissaan. Onko se maailman kaikkien aikojen paras levy? Ka ei minun mielestäni, mutta aika moni sen lunastaneista varmaankin ajattelee niin. Ansionsa sillä toki on, sen tunnustan enkä ihmettele miksi niin moni sen on ostanut.

Myydyin rocklevy lienee AC/DC:n Back In Black, joka on helvetin kova.

Ei kaikki myyvä siis ole sontaa, mutta vaikka Elvis ja Jeesus nousisivat kuolleista ja tekisivät duettolevyn, ei noihin Thrillerin lukemiin (olikohan joitain vuosia sitten 100 miljoonaa mittarissa) pääsisi sekään. Ei kukaan enää pääse. Tarjonta vaihtuu, ostovoima vaihtuu, musiikin kuluttamisen muodot vaihtuvat.

 

[Vanha Len]

Eli teineille suunnattua huttua. Tärkeintä on, että housut on kireät ja tukka hyvin.

Hei...jätkähän pääsi Rocin alkulähteille. Onnittelut!

 

[Daespoo]

Aivan silkkaa scheissea, tiedät sen itsekin. Juuri tuo klassikkobändien potentiaalinen määrä on suorastaan musertava pariin edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Lopullinen määrä selviää sitten joskus.

Vitun iso höpöhöpö mutta turha tästä on sen enempää vääntää. Tuosta listasta jonka aikaisemmin annoit ns. suuri yleisö ei tunne kuin pari bändiä. Sillä ei klassikkoasemaa hankita.

 

[Rod Weary]

Tuosta listasta jonka aikaisemmin annoit ns. suuri yleisö ei tunne kuin pari bändiä. Sillä ei klassikkoasemaa hankita.

Ja taas päästiin myyntilukuihin. Olet aika veijari. Tämä ei ollut kehu.

Jos joku katsoi viikko sitten Teemalta Anvil-dokkarin, ymmärrätte mitä eroa on merkittävällä bändillä ja myyntiluvuilla/suuren yleisön suosiolla.

 

[Daespoo]

Ja taas päästiin myyntilukuihin. Olet aika veijari. Tämä ei ollut kehu.

Opettele lukemaan. En puhunut mistään myyntiluvuista.

Klassikkobändiksi ei tulla sillä että sen tuntee vain ja ainoastaan joku marginaali indie-scene.

 

[Timbit]

Et kai nyt oikeasti ole tosissasi?

Ei voinut olla tosissaan, koska ei vastannut Hevisaurus. Räyh!

 

[Rod Weary]

Opettele lukemaan. En puhunut mistään myyntiluvuista.

Opettele kirjoittamaan niin, ettet joudu jälkikäteen selittelemään.

Klassikkobändiksi ei tulla sillä että sen tuntee vain ja ainoastaan joku marginaali indie-scene.

Mikä noista mainitsemistani bändeistä on marginaalibändi? Kaikki ovat aika tunnettuja nimiä.

 

[Helmut Balderis #19]

Höpöhöpö. Se etten istu jossain marginaalipiirien älykkö-kahvilassa olkalaukun kanssa kuuntelemassa jotain alternative indie-scheissea

Sen verran kiinnostus heräsi, että voisitko hieman tarkentaa mitkä bändit tai biisit täyttää alternative-schaisse kriteerit. Mainitse vaikka pari niin ei mene liian vaikeeksi. Mulla on sellanen kutina et jokainen alternative-shaissebändi on tuhat kertaa parempi ku joku vitun bonjovi kosteine kutreineen ja helvetin huonoine biisineen.

 

[Ted Raikas]

Heh, ei jotenkin ole yllättävää, että Daespoolle kaupallinen menestys ja yleinen tunnettavuus on klassikkostatuksen ja paremmuuden merkki.

No, voihan sen kaiken tietysti määritellä tuotakin kautta, en voi kiistää ja jos uskoo, että enemmistö on aina oikeassa.

Itselleni kyllä musiikin hienoudelle on ihan muita kriteerejä kuin se, että kuinka hyvin se myy ja tietääkö joku johndoe nevadasta bändin nimen ja kolme kovinta hittiä.

Edelleen kun tässä ketjussa oli kyse, mitä 00-luku on antanut musiikille, niin sitä antia ei voida noilla kaupallisilla kriteereillä määritellä mitenkään. Tai massamaulla. Todellinen merkitys tullaan näkemään ehkä tämän vuosikymmenen lopulla aikaisintaan.

Ja edelleen uskallan väittää, että määrällisesti vaikuttavia ja omaperäisiä bändejä on enemmän nyt kuin koskaan aiemmin. Toki myös niitä huonoja on enemmän kuin koskaan, mutta se johtuu vain ja ainoastaan siitä, millaiseksi musiikkibisnes on mennyt ja kuinka esim. internet on mullistanut mahdollisuuden tulla esiin musiikkinsa kanssa.

Se laajuus sirpaloittaa koko kentän, eikä kulminoidu muutamaan tiettyyn yhtyeeseen jotka on syystä tai toisesta saanut tukevimman jalansijan.

 

[Daespoo]

Opettele kirjoittamaan niin, ettet joudu jälkikäteen selittelemään.

Ei minun tarvitse selitellä sitä että sinulla pätkii luetun ymmärtämisessä.

Mikä noista mainitsemistani bändeistä on marginaalibändi? Kaikki ovat aika tunnettuja nimiä.

Tietyissä pienissä piireissä, kyllä. Suuri yleisö ei noista kaikista tiedä. Ja tällä ei ole mitään tekemistä myyntilukujen kanssa.

 

[Ted Raikas]

Tietyissä pienissä piireissä, kyllä. Suuri yleisö ei noista kaikista tiedä. Ja tällä ei ole mitään tekemistä myyntilukujen kanssa.

Tarkemmin ottaen sinä et tiedä? Oletat sitten, että muut eivät tiedä.

Jos vähäänkään seuraa musiikkiuutisia ja mainoksia tai kuuntelee radiota, niin noista Leonin mainitsemista kyllä useimmat tunnistaa, puhumattakaan mitä Inkin listalla on.

Jos tietysti on itse autuaasti jämähtänyt 90-luvulle ja sitä edeltävään aikaan, niin ei kai se mikään ihme ole.

 

[Mack]

Nyt on Diilissä pari klassikkobändiä.

Ovatko Three Days Grace ja 3 Doors Down klassikkomatskuun kykeneviä? Onko Gracen Never Too Late ja Downin Kryptonite sama biisi?

NME määrittelee sen musan mitä uskottavat kuuntelee ja muut ovat paskaa etc, eikö se niin hieman mene? Täyttä sontaa tosin sekin. Musamaailman väännöt, niin viihdyttäviä ja niin turhia. Ainoa universaali totuus on, että Bryan Adams on aina huono.

 

[Rod Weary]

Ei minun tarvitse selitellä sitä että sinulla pätkii luetun ymmärtämisessä.

Tietyissä pienissä piireissä, kyllä. Suuri yleisö ei noista kaikista tiedä. Ja tällä ei ole mitään tekemistä myyntilukujen kanssa.

Alat olla aika ohkaisilla argumenteilla liikkeellä. Jouduit jo hätäpäissäsi käyttämään "Opettele lukemaan" -kortin. Sinun tehtäväsi on nyt määritellä tuo suuri yleisö, koska olet niin rakastunut siihen termiin. Vai onko se suuri yleisö se, joka kuuntelee radion soittolistat läpi 24/7? Mistä musiikista tuo suuri yleisö tykkää? R&B:stä? Niistäkö niitä klassikkoja sinun mielestäsi tehdään parinkymmenen vuoden päästä?

 

[d2uce]

Emojen ja autotunen lisäksi 00-luvulla on tullut kyllä hyvääkin yllinkyllin.

Tässä ketjussa onkin listattu loistavia bändejä ja levyjä, joten en rupea niitä museja ynnämuita tähän listaamaan uudestaan. Todetaan vaikka mieluummin niin, että muutamat bändit ovat tehneet sellaisia levyjä, jotka kelpaavat leoneille, vanhaleneille ja ehkä jopa daespooillekin. Ainakin jollain tasolla.

Ihan kaikki nämä bändit eivät välttämättä kolahda täysillä ja sieltä omasta levyhyllystä löytyy useampi miellyttävämpi levy ja yhtye, mutta kyllä minäkin tiedostan sen, että esim. Queens of the Stone Age ja Foo Fighters ovat varmaan jotain tehneet oikeinkin.

Tuon Inkin listan luettuani hieman harmittaa myös tunnustaa Jay-Z:n tehneen 00-luvulla noinkin ylivoimaisesti paremman levyn, kuin Outkast.

 

[Vanha Len]

Ihan kaikki nämä bändit eivät välttämättä kolahda täysillä ja sieltä omasta levyhyllystä löytyy useampi miellyttävämpi levy ja yhtye, mutta kyllä minäkin tiedostan sen, että esim. Queens of the Stone Age ja Foo Fighters ovat varmaan jotain tehneet oikeinkin.

Kyllä kummatkin kolahtavat ja Queensin mainitsinkin jo aikaisemmin. Foota pidän kuitenkin hieman 90-luvun yhtyeenä jostakin syystä. Rammstein menee myös omissa tuntemuksissa enemmän ysikytlukuun vaikka -00 onkin enemmän niittänyt mainetta valtaväestössä.

 

[Ted Raikas]

Kyllä kummatkin kolahtavat ja Queensin mainitsinkin jo aikaisemmin. Foota pidän kuitenkin hieman 90-luvun yhtyeenä jostakin syystä. Rammstein menee myös omissa tuntemuksissa enemmän ysikytlukuun vaikka -00 onkin enemmän niittänyt mainetta valtaväestössä.

No, onhan monen bändin alkutaival tai ainakin niiden muusikoiden historia aiemmalta tai aiemmilta vuosikymmeniltä vähän väkisinkin. Vasta tällä vuosikymmenellä sen loppupuolilla aletaan oikeasti kuulla enemmissä määrin 2000-luvulla syntyneiden musiikkia. Se tulee olemaan mielenkiintoista.

Kyllä minusta silti on ihan oikeutettua puhua vaikkapa Rammsteinista 2000-luvun yhtyeenä, vaikka pari ekaa levyä ilmestyikin 90-luvulla (joista Sehnsucht on mielestäni kyllä bändin vahvin kokonaisuus edelleen). Mutter oli kuitenkin se joka löi bändin läpi ja josta se parhaiten tullaan muistamaan ja taatusti on monella korkealla kun 2000-luvun parhaista levyistä puhutaan.

Moni muukin bändi on joko breikannut, tai muuten vaan vahvasti ilmaissut itseään 2000-luvulla.

 

[Kirjoittelija]

Toki täällä on iso kasa kirjoittajia jotka vetää surutta yhtäläisyysmerkit kaupallisen menestyksen ja paskan välille, mielummin kuunnellaan jotain nobody-underground shittiä josta kukaan normaali ihminen ei ole koskaan kuullut ja sitten ollaan niiin asiantuntijoita kun mollataan 80-luvun klassikkobändejä.

Koska tällaisia nimimerkkejä on "iso kasa", niin nimeä muutama, äläkä huutele puskista ja heittele epämääräisesti.

Itselläni ei ainakaan ole mitään 1980-luvun klassikkolevyjä vastaan. Häntä koipien välissä, Lasten mehuhetki, Hounds of Love, Never for Ever, Rain Dogs, Frank's Wild Years ja Doc at the Radar Station ainakin ovat tosi kovia.

 

[Chespa]

Tähän voisi vielä heittää sellaisen kärjistetyn väitteen, että pelkästään 1991 julkaistiin enemmän rockin klassikkolevyjä kuin koko 00-luvulla yhteensä:
Pearl Jam - Ten
Nirvana - Nevermind
U2 - Achtung Baby
RHCP - Blood Sugar Sex Magik
Metallica - Metallica
R.E.M - Out of Time
Gunnarit - Use your Illusion I ja II
Primal Scream - Screamadelica

Kaikki levyt kuuluvat periaatteessa yleissivistykseen.

Eihän tuossa ole kun yksi loistava levy (Ten) ja muut aikamoista tuubaa..

00-Luvulta tulee kyllä päällimmäisenä mieleen juuri muittenkin mainitsevat Soad, Mastodon, Qotsa, Slipknot ja Suomimetalli.
Ja sitten jotain omia suosikkeja:
Hatebreed, Cancer Bats, All That Remains, Blake, Danko Jones, Lamb of God,
Rise Against ja Volbeat (Tosin vain eka levy on loistava)
Siinä muutama mikä tulee nopeasti mieleen. Moni varmaan aloittanut 90-luvun puolella mutta lyönyt läpi 00..

 

[finnjewel]

Täytyy näin vanhana hämynä (moni ei varmaan muista koko sanaa) todeta, että silloin kauan sitten, vanhaan hyvään aikaan, piti mainstream-porukka aluksi kakofonisena mölinänä mm The Who:ta, Led Zeppeliniä, Deep Purplea, Uriah Heepiä, Jimi Hendrixiä, The Doorsia - jopa CCR:ää ja Eaglesia, ZZ Topista nyt puhumattakaan. Ja kuinkas sitten kävikään...

Varmaan Sex Pistolskin on kiivaimpien uuden ajan airueiden etsijöiden mielestä liian kaupallista ja melodista (tykkään kyllä Anarchy in the U.K.-biisistä).

Ja toden totta, suurinta osaa täällä mainituista bändeistä en ole koskaan kuullutkaan, osan nimi on tuttu. Rammsteinin Mutter on kyllä hyvä. SOAD voisi parikymmentä kertaa kuultuna menetellä, mutta ei ole aikaa moiseen.

Palaan takavasemmalle Steely Danin, David Bowien ja Zeppelinin pariin. Jatkakaa..

 

[Rod Weary]

Palaan takavasemmalle Steely Danin, David Bowien ja Zeppelinin pariin. Jatkakaa..

Steely Danhan on ihan tunnustetusti klassikkobändi. Perustelu: Aja päästi maanmainoon Rockin Klassikkolevyt -sarjaan, jota Teema näyttää aina silloin tällöin. On muuten kerrankin myös oma suosikkini bändin tuotannosta. Mutta sehän onkin 70-luvulla tehty!

Ja nyt Dr Feelgoodin dokumentin pariin!

 

[Vanha Len]

Kyllä minusta silti on ihan oikeutettua puhua vaikkapa Rammsteinista 2000-luvun yhtyeenä, vaikka pari ekaa levyä ilmestyikin 90-luvulla (joista Sehnsucht on mielestäni kyllä bändin vahvin kokonaisuus edelleen).

Juu onhan tuo varmasti suuren yleisön mielestä 2000-luvun juttu mutta tuossa mainitsnkin, että mulle se on enemmän ysikytluvun jutska.

 

[Sinister]

Meneepähän vain samaan kastiin Bon Jovin, Whitesnaken, Def Leppardin, Mötley Cruen ja Rainbowin kanssa. Eli teineille suunnattua huttua. Tärkeintä on, että housut on kireät ja tukka hyvin. Melodiat voikin sitten ihan huoletta lainata oikeilta muusikoilta.

Boldaus oma. Huonoa provoa heität. Äijä suoltaa semmoista paskaa, että ei paremmasta väliä. Rainbow, teineille suunnattua huttua? Olet ilmeisesti kuunnellut paljonkin ensimmäisiä kolmea, Ronnie James Dion kanssa tehtyä levyä (Ritchie Blackmore's Rainbow, Rising, Long Live Rock 'N' Roll). Tämähän on täysin eri Rainbow, kuin myöhempien aikojen lemmenlauluvähänhardrock mainstreamimpi Rainbow. Noilla kolmella ekalla levyllä Rainbow ei ole esimerkiksi Mötley Crueta nähnytkään. Tämä noin yleisesti muistutuksena.

Ritchie Blackmore on ilmeisesti myös lainannut melodiat oikeilta muusikoilta. Kerrohan, onko Deep Purplekin aivan perseestä? Saat toki olla mitä mieltä haluat, mutta kiinnostuin kovasti kun tuollaisen viestin laitoit.

00-luku antoi rock-puolelta itselleni pääasiassa System of a Downin ja Mastodonin. Löytyy sieltä Opethia ja muitakin, mutta lähinnä yksittäisien biisien muodossa. Kantripuolella breikkasi pari ihan hyvää artistia, blues ja jazz tuntuvat junnaavan paikallaan. Ehkäpä en ole kuullut kaikkea, mutta mielestäni tarpeeksi todetakseni asiat omalla kohdallani.

 

[Rod Weary]

Boldaus oma. Huonoa provoa heität. Äijä suoltaa semmoista paskaa, että ei paremmasta väliä. Rainbow, teineille suunnattua huttua? Olet ilmeisesti kuunnellut paljonkin ensimmäisiä kolmea, Ronnie James Dion kanssa tehtyä levyä (Ritchie Blackmore's Rainbow, Rising, Long Live Rock 'N' Roll). Tämähän on täysin eri Rainbow, kuin myöhempien aikojen lemmenlauluvähänhardrock mainstreamimpi Rainbow. Noilla kolmella ekalla levyllä Rainbow ei ole esimerkiksi Mötley Crueta nähnytkään. Tämä noin yleisesti muistutuksena.

Pahoittelen ja pyydän anteeksi. Olen tainnut tutustua (vasten tahtoani siis) pelkästään tuohon jälkimmäiseen Rainbowiin. Otetaan siis kommentti takaisin noiden kolmen mainitsemasi levyn kohdalta. Deep Purple on hyvä. Oli niilläkin synkät jaksonsa. Ehkä niistä ei kannata puhua tämän enempää.