Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[baddinki]

Tällä hetkellä luen Matkani Doorsin kanssa kirjaa minkä on kirjoittanut Doorsin basisti-kosketinsoittaja Ray Manzarek.

 

[aHab]

Dan Brown: The Da Vinci Code

Piti ihan ottaa itse selvää, että minkäslainen tämä kovasti hypetetty teos on. Noin 150 sivun jälkeen voin jo todeta, että juuri sellainen mistä minä pidän...

 

[Turambar]

Juuri lopettelin George Orwellin Katalonia, Katalonia!-teoksen.

Nyt on menossa Mihail Solohovin massiivinen kasakkaeepos Hiljaa virtaa Don.

 

[Eddie]

Viestin lähetti JTK
Nyt on työn alla Iron Maiden kirja nimeltään Run to the hills. Suuri oli yllätykseni, kun kirjan sain ja totesin, että sehän on suomennettu. Yli 500 sivua tekstiä Maidenista ja suomeksi! Positiivinen yllätys tällaiselle kielitaidottomalle...

Olen lukenut 3 kertaan englanninkielisen version, joka päättyy rock in rio keikan jälkitunnelmiin eli siinä ei ole vielä dance of death ajasta mitään, joka tuossa suomenkielisessä on mukana. Kysyisinki kannattaako investoida tuon jatkopätkän takia kokonaan uutta opusta. Suomenkieli ei ole minulle tärkeä ja todennäköisesti hommaisin sen englanninkielisenä kuitenkin.

Taidan sen hommata jossain vaiheessa jokatapauksessa.. mutta kysynpä silti.

On muuten loistava kirja. Eittämättä paras musiikkiaiheinen, jonka olen koskaan lukenut. Alkuaikojen tunnelmia on varsinkin aivan mahtava lukea.

 

[Lätty]

Viestin lähetti lejon
Työstössä tällä hetkellä, Pekkarinen & Sutela: Kansantaloustiede

Yliopiston pääsykokeisiin tulee valmistautua huolella ja hyvissä ajoin.

Huh huh... Pyrin jokunen vuosi sitten itsekin yliopistoon, ja samaa kirjaa olisi pitänyt päntätä. Totesin, ettei tuollaista paskaa viitsi kukaan lukea. Kävin kuitenkin koittamassa pääsykokeissa, joista sain miinuspisteitä! Sen jälkeen päätin ryhtyä insinööriksi.

Teininä pidin David Eddingsin Belgarionin tarusta, ja nyt sattui jäämään kirjamessuilta käteen David ja Leigh Eddingsin kirjoittama Reginan laulu. Teos ei yllättäen ollutkaan fantasiaa, vaan nykypäivään sijoittuva sarjamurhaajatrilleri. Juonensa osalta kirja oli hyvinkin viihdyttävää luettavaa, mutta hahmojen välinen dialogi oli ajoittain todella rasittavaa. Eddingsien kevyen humoristinen(/idioottimainen?) tyyli sopii ehkä paremmin juuri em. fantasiakirjoihin, kuin tämän tyyliseen jännityskirjallisuuteen. Typerät sutkaukset kun pilasivat aina välillä tunnelman totaalisesti.

Aloin myös lukea Raamattua, mutta projekti on toistaiseksi edennyt aika hitaasti. Täytyy sanoa, ettei noita tarinoita ole kovin mukaansatempaavasti kirjoitettu, ainakaan Vanhan Testamentin puolella. Kirja on lisäksi täynnä ihmeellisiä epäloogisuuksia ja jatkuvuusongelmia. Jotkuthan tosin saavat huvinsa selittelemällä näitä ihmeellisyyksiä. Satunnaista lukijaa sen sijaan tyyli lähinnä ärsyttää. Täytyy todennäköisesti ottaa sivulukemiseksi jotain vähän helpompaa.

 

[KingKeimo]

Kingin Stephenin Kuoleman käytävä,myös Vihreä Maili elokuvana tunnetaan kyseinen opus.

 

[sampio]

Viestin lähetti Lätty
...jatkuvuusongelmia. Satunnaista lukijaa sen sijaan tyyli lähinnä ärsyttää.

Niin, Raamattuhan koostuu 66:sta eri kirjasta, ja kirjoittajiakin on useita kymmeniä. Kannattanee lukea yksi kirja kokonaisuutena ja aloittaa Uuden Testamentin puolelta, näin ymmärtää oleellisen helpommin.

Itselläni on tällä hetkellä menossa A. F. Airon elämäkerta Taipumaton Kenraali, seuraavana vuoroaan odottaa Sarjasen ja Kallosen Törni-elämäkerta Legenda.

 

[Hazardipakki]

Viestin lähetti Lätty
Huh huh... Pyrin jokunen vuosi sitten itsekin yliopistoon, ja samaa kirjaa olisi pitänyt päntätä. Totesin, ettei tuollaista paskaa viitsi kukaan lukea. Kävin kuitenkin koittamassa pääsykokeissa, joista sain miinuspisteitä! Sen jälkeen päätin ryhtyä insinööriksi.

[off topic]
Heh. Tuo oli ainoa pääsykoekirja jota armeijassa jaksoin lukea. Taisi mennä luetut 150 sivua kohtuu hyvin kaaliin, sillä opiskelupaikka jäi kahden pisteen päähän.
[/off topic]

 

[dude]

Viestin lähetti Sistis
Lällällälläälläää....

Itse olen 'lukenut' tuon kirjan kolmeen kertaan läpi ja saanut vihdoin tuon 'Johdatus kansantaloustieteeseen' läpi.

Kirja on paksu, kuin Raamattu, yhtä kiinnostava kuin puhelinluettelo ja sisältöä siinä on yhtä vähän kuin Futis-Forumissa.

Sosionomi (AMK)- ja DI-opiskelijoille näyttää laadukas tieteellinen teos tuottavan suurta tuskaa. Voi voi voi.. Pekkarinen&Sutela on klassikko. Kaiken kattava perusopus kansantaloustieteestä, jossa asiat on selitetty kansantajuisesti, mutta silti riittävän laajasti, että kansantalouden perusjutuissa pysyy kärryillä. Aikanaan neljästä pääsykoekirjasta ehdottomasti mieleisin.

lejonille tsemppiä lukuihin. Älä kuuntele kateellisten amatöörien panetteluja.

Ainiin.. Se oma tällä hetkellä työn alla oleva kirja on Juhani Ahon Juha.

 

[peruspata]

Viestin lähetti sampio
Niin, Raamattuhan koostuu 66:sta eri kirjasta, ja kirjoittajiakin on useita kymmeniä. Kannattanee lukea yksi kirja kokonaisuutena ja aloittaa Uuden Testamentin puolelta, näin ymmärtää oleellisen helpommin.

Itselläni on tällä hetkellä menossa A. F. Airon elämäkerta Taipumaton Kenraali, seuraavana vuoroaan odottaa Sarjasen ja Kallosen Törni-elämäkerta Legenda.

Sampio sanoi hyvin Raamatun luvusta, UT on varmasti helpompaa tekstiä ymmärtää. Ja nimenomaan kannattaa ottaa esiin kokonaisuus.

Minä olen muutaman kerran yrittänyt historiaa lukemaan Tampereen yliopistoon, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Kirjavalikoimaan se (viimeistään) jätti kuitenkin pysyvän leiman, tällä hetkellä luen Timo Vihavaisen kirjaa Stalin ja suomalaiset. Sitä ei lueta ihan kuin romaania, mutta on siinä ihan mielenkiintoista asiaa. Jos pitää historiasta...

Sampiolle (ja miksei muillekin):

Jos Törni-kirjallisuus viehättää, voin suositella J. Michael Cleverleyn kirjaa Lauri Törni-Syntynyt sotilaaksi. Se muistaakseni tuli markkinoille vähän ennen viime joulua, ja sainkin sen joululahjaksi. Oli aika mielenkiintoinen pakkaus.

 

[Pikku Myy]

Viestin lähetti dude
Kaiken kattava perusopus kansantaloustieteestä, jossa asiat on selitetty kansantajuisesti, mutta silti riittävän laajasti, että kansantalouden perusjutuissa pysyy kärryillä.

Tuskaa tuottaa juu. Olen ihan mielelläni tavannut KELAn etuuksia läpi sosiaaliturvan kurssilla, puhumattakaan sosiaalialaan liittyvistä tärkeimmistä laista. Nekin meni. Mutta taloustieteen kurssi roikkuu edelleen. Kauppiksessa opiskeleva kaveri lupasi auttaa kyseisen kurssin kanssa kunnes kuuli että tuo on tenttikirjana...

 

[sampio]

Viestin lähetti peruspata
Jos Törni-kirjallisuus viehättää, voin suositella J. Michael Cleverleyn kirjaa Lauri Törni-Syntynyt sotilaaksi. Se muistaakseni tuli markkinoille vähän ennen viime joulua, ja sainkin sen joululahjaksi. Oli aika mielenkiintoinen pakkaus.

Joo, pukki toi minulle samaisen opuksen viime jouluna. Ajattelin aloittaa uusintakierroksen tuon Legendan jälkeen.

Sarjasen ja Kallosen Törni-trilogian olen jo aiemmin lukenut, ja tuo Legenda taitaa perustua melko pitkälti siihen. S&K piirtävät Törnin luonteesta tarkemman kuvan ja yleensäkin keskittyvät kuvaamaan hänen elämänvaiheitaan välillä jopa pikkutarkasti. Cleverley puolestaan ei käy tapahtuma tapahtumalta Törnin elämää läpi, vaan keskittyy isompien kokonaisuuksien setvimiseen. Mielenkintoisia ja toisiaan täydentäviä opuksia kaikki tyynni. S&K pureutuu henkilöhahmoon, Cleverley Törnin elämään vaikuttaneisiin tapahtumiin. Pitänee hommata lukulistalle vielä muidenkin sankareiden versioita Törnistä.

 

[M@thieu]

Tällä hetkellä lukemisen kohteena Sven Hasselin Rumputuli. Kaveri kehui kovasti Hasselin kirjoja, ja päätinpä sitten kirjastosta yhden opuksen lainata. Viitisenkymmentä sivua luettuna, ja olen todella pitänyt lukemastani. Harkitsen vahvasti koko kirjasarjan lukemista tämän kirjan perusteella.

 

[tony]

Viestin lähetti sampio
Sarjasen ja Kallosen Törni-trilogian olen jo aiemmin lukenut, ja tuo Legenda taitaa perustua melko pitkälti siihen. S&K piirtävät Törnin luonteesta tarkemman kuvan ja yleensäkin keskittyvät kuvaamaan hänen elämänvaiheitaan välillä jopa pikkutarkasti. Cleverley puolestaan ei käy tapahtuma tapahtumalta Törnin elämää läpi, vaan keskittyy isompien kokonaisuuksien setvimiseen. Mielenkintoisia ja toisiaan täydentäviä opuksia kaikki tyynni. S&K pureutuu henkilöhahmoon, Cleverley Törnin elämään vaikuttaneisiin tapahtumiin. Pitänee hommata lukulistalle vielä muidenkin sankareiden versioita Törnistä.

Itse pidin Cleverleyn kirjasta ehkä enemmän, en osaa edes sanoa miksi mutta pysyi kiinnostavuus jotenkin paremmin yllä, vaikka tiesin kirjan sisällöstä jo aika paljon.
Petri Sarjasen Simo Häyhästä kertova Valkoinen Kuolema -kirjaa voin myös suositella, ikävä kyllä se on aika lyhyt aivan kuten Törni -trilogian osat mutta kiinnostava.Siitä löytyy myös muutaman kappaleen verran tarinaa Aarne Juutilaisesta, Marokon Kauhusta siis.

 

[Metalwarrior]

Iron Maiden-run to the hillsin suomenkielinen painos. Hyvä opus kaiken kaikkiaan.

 

[sampio]

Viestin lähetti tony
Itse pidin Cleverleyn kirjasta ehkä enemmän, en osaa edes sanoa miksi mutta pysyi kiinnostavuus jotenkin paremmin yllä, vaikka tiesin kirjan sisällöstä jo aika paljon.
Petri Sarjasen Simo Häyhästä kertova Valkoinen Kuolema -kirjaa voin myös suositella, ikävä kyllä se on aika lyhyt aivan kuten Törni -trilogian osat mutta kiinnostava.Siitä löytyy myös muutaman kappaleen verran tarinaa Aarne Juutilaisesta, Marokon Kauhusta siis.

Myös minä pidän Cleverleyn kirjaa kiinnostavampana kokonaisuutena. Cleverley käy lävitse vain todellisesti tapahtuneet tilanteet ja valottaa melko laajoja kokonaisuuksia niiden taustalla, esimerkiksi Törnin seikkailut Saksassa --> lyhyt oppimäärä SS:n historiaa jne. Kai sitä voisi kuvailla jonkin sortin makroelämäkerraksi.

Kallonen&Sarjanen puolestaan värittävät tapahtumia välillä hyvinkin reippaalla kädellä. Kuten kirjoitin, he keskittyvät Törniin välillä hyvinkin pikkutarkasti (kapakkatappeluiden kuvaukset ym.), eikä kaikista tapahtumista taida olla faktatietoa olemassa kovin runsaasti... Törni-trilogia on kaiketi mikroelämäkerta, jos tällaisia termejä saan käyttää. Ehkä juuri tuo Cleverleyn kirjan faktoihin perustuminen tekee siitä itselleni mieluisamman, vaikka ihan luettava teos myös tuo trilogia/Legenda on.

Valkoisen Kuoleman lisäksi löytyy vielä "Tuntematon Rokka", Viljam Pylkkään elämäkerta. En paljon kirjasta muista, mutta kai se ihan ok oli, kun ei ole pahaakaan jäänyt mieleen. Sitten jommalla kummalla, Sarjasella tai Kallosella, on joku fiktiivinen kertomus suomalaisesta SS-jannusta, mutta se meni mielestäni hiukan överiksi. Tai sitten kuutisenkymmentä vuotta takaperin maassamme asui jotain Ryhmä-X:n supersankareita.

 

[Swift]

Jukka Suutarin Sami Helenius - Seitsemäs Puolustaja tuli luettua männä viikolla parissa päivässä, sen verran miellyttävä ja mukaansatempaava teos oli. Ennenkaikkea viihdyttävää luettavaa.

 

[mekabyte]

Juuri sain luettua Tolkienin Silmarillionin, ei kirjallisesti mikään huikea teos, mutta sisältö on jees.
James Clavell: Taipan, about 100 sivua luettu ja vaikuttaa erittäin hyvältä.

 

[tony]

Viestin lähetti sampio
Myös minä pidän Cleverleyn kirjaa kiinnostavampana kokonaisuutena. Cleverley käy lävitse vain todellisesti tapahtuneet tilanteet ja valottaa melko laajoja kokonaisuuksia niiden taustalla, esimerkiksi Törnin seikkailut Saksassa --> lyhyt oppimäärä SS:n historiaa jne. Kai sitä voisi kuvailla jonkin sortin makroelämäkerraksi.

Kallonen&Sarjanen puolestaan värittävät tapahtumia välillä hyvinkin reippaalla kädellä. Kuten kirjoitin, he keskittyvät Törniin välillä hyvinkin pikkutarkasti (kapakkatappeluiden kuvaukset ym.), eikä kaikista tapahtumista taida olla faktatietoa olemassa kovin runsaasti... Törni-trilogia on kaiketi mikroelämäkerta, jos tällaisia termejä saan käyttää. Ehkä juuri tuo Cleverleyn kirjan faktoihin perustuminen tekee siitä itselleni mieluisamman, vaikka ihan luettava teos myös tuo trilogia/Legenda on.

Valkoisen Kuoleman lisäksi löytyy vielä "Tuntematon Rokka", Viljam Pylkkään elämäkerta. En paljon kirjasta muista, mutta kai se ihan ok oli, kun ei ole pahaakaan jäänyt mieleen.

Jep. Sinä sen sanoit, minua myös vähän rassasi sellaiset brassailutyyppiset kertomukset Trilogiassa ja tosiaankin niiden totuudenmukaisuutta voi aina hieman pohtia, vaikka kaikkien tietojen mukaan Törni ja viina ei todellakaan sopinut yhteen, aivan niinkuin se ei kovasti sopinut Aarne Juutilaisellekaan.Viitaten siis Valkoinen Kuolema -kirjaan, jossa ilmenee vähän samantapaisia kertomuksia Kollaalta.
Itse pidän ehkä enemmän faktatietoihin perustuvista kirjoista, varsinkin jos luetaan historiaa, jota enimmäkseen luen.
Viihdearvoahan se ei Sarjasen/Kallosen kirjoissa vähennä, päinvastoin ja makunsa tietysti kullakin.
Pylkkäästä kertovan kirjan luin minäkin sen verran kauan sitten että tämän tason kovalevy ei siitä paljoakaan muista ja
Super-Hero teoksesta en ole edes kuullut,mutta eiköhän se voisi olla ihan show-mielessä hauska lukea.
Yhtenä suosituksena vielä voisin sanoa että Raimo Seppälän Kenraali ja pahat linnut on teos johon kannattaa tutustua. Kertoo kenraali Hjalmar Siilasvuosta ja täten esim Raatteen tiestä, Suomussalmesta ja yhteistyöstä Saksalaisten kanssa jatkosodassa.Siitä saa myös lyhyen oppimäärän hänen nuoruudesta joka yleensä unohdetaan.

 

[avatar]

Viidennen Harry Potterin lukasin toistamiseen juuri läpi muutaman kuukauden jälkeen ensimmäisestä kerrasta. Jos tältä sivustolta yleensä löytyy muita "hörhöjä" kuin minä niin kommentoikaa ihmeessä kyseisiä opuksia.

Jari Tervon Myyrän saan aivan tuota pikaa käsiini ja sen meinasin seuraavaksi ottaa työn alle. Suomen historia ja Kekkonen henkilönäkin sinällään kiinnostaa joten.

 

[sampio]

Viestin lähetti sampio
Sitten jommalla kummalla, Sarjasella tai Kallosella, on joku fiktiivinen kertomus suomalaisesta SS-jannusta, mutta se meni mielestäni hiukan överiksi. Tai sitten kuutisenkymmentä vuotta takaperin maassamme asui jotain Ryhmä-X:n supersankareita.

Tarkistin nimen, kyseessä on Sarjasen kirjoittama "Teräsnyrkki".

 

[ranger]

Menossa on Vesa Laitisen kirjoittama ja tänään ilmestynyt kirja nimeltään:

Raipe - Vaatimattomuuden lyhyt oppimäärä


Ranger

 

[Everton]

Kaivetaas tämä ketju nyt esiin, kun en mä varsinaisesti näitä kaikkia suosittele. Taidan olla sisäihminen, kun huomasin ahmivani kirjoja tänäkin keväänä suoraan auringonpaisteen määrään korreloiden...

Huomasin sattumalta lähteneeni kirjalliselle maailmanympärysmatkalle. Kaikki alkoi Utajärveltä, eli 22-PP-historiikin tahdittamana. Onpas komia kirja ja mukavaa juttuakin. Hieno kun Suomessa julkaistaan nykyään laadukkaita rock-kirjojakin!

No, sitten vähän eksoottisempaan maahan. Eli Latviaan kirjan Kyttiä, paukkuja ja rokkenrollia myötä. Se oli... erilainen romsku.

Euroopan halki matkattiin sitten varsin
goottilaisissa fiilareissa, läpi Berliinin ja Batcaven. Hyvä johdatus minulle vähän vieraampaan kulttuuriin - ja aih, kuinka kauniita ihmisiä kylpemässä alastomana veressä tai tunkemassa neuloja silmäluomiinsa...

Synkkä jyskytys päässä matkasin pikkaisen pohjoiseen, kohti Edinburghia. Jumbon Suomalaisesta tarttui nimittäin mukanani Liima jonka pokkariversiolla oli hintaa kokonaiset 2,90. Rakenne oli jännä, mutta toimiva. Kirja oli lisäksi hauska - vaikkei sen ehkä pitänytkään sikoineen, itsemurhineen ja AIDS:eineen sitä olla - ja vilahtipa seassa Trainspottingistakin tuttuja jannuja.

Ja Brittein saariltahan on lyhyt matka toiselle sumujen saarelle, eli Islantiin. 101 Reykjavik oli outo kirja. Pitäisikö nähdä elokuva?

Islannista olen ottanut sitten isomman harppauksen kohti kolmatta maailmaa ja sitä suurinta roistovaltiota. Mikäpä piristäisi päivää paremmin kuin vanha vastarannan kiiski kokoelmallaan
Merirosvoja ja keisareita? Tuon juuri aloittamani kirjan myötä voisin käväistä ainakin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Lähi-Idässä sekä mahdollisesti muissakin eksoottisissa kohteissa.

 

[KPL]

Waffen SS on työalla ja parin viikon sisään pitäisi postista tulla Alvin Gibbsin Neighborough threat, joten luettavaa kyllä on, kun vain jaksaisi paneutua asiaan.

 

[dude]

Juuri sain loppuun Franklin Foerin Jalkapallon maailmanselitys ja Alex Stubbin päiväkirjan. Sitä ennen luin Esa Seppäsen kirjan Moskovassa asuneiden suomalaisten evakuointisuunnitelmista ja kriittisistä päivistä elokuussa 1991 ja uudestaan pari vuotta myöhemmin.

Kevyestä lukemisestä tuli viimeksi luettua Donna Leonin Sokea rakkaus. En ole aiemmin tähän naisdekkaristiin tutustunut, ja epäilin hieman, mutta oli yllättävän laadukas. Ei lainkaan niin sekava, kuin monet italialaiset kirjat yleensä.

Luvun alla on tällä hetkellä Zyssen päiväkirja, Andrew Mortonin Diana-elämänkerta sekä Kafkan novellikokoelma. Seuraavaksi lukuun lähdössä Sotamies Svejk, ja nimenomaan se ainoa suoraan tsekistä käännetty laitos, joka ilmeisesti eroo tästä ensisuomennoksesta melkoisesti.