Vesa kirjoitti:
Työn alla on Kalle Päätalon tuotanto.
Iijoki - ja Koillismaa sarjat olen jo lukenut. Nyt on vuorossa irtoromaanit.
Parhaillaan luen kirjaa "Mustan lumperin raito".
Päätalojen lukemisen ohessa olen uudelleen lukenut Niilo Lauttamuksen tuotantoa. Näistä ehdottomasti parasta antia ovat miehen omaa SS-kokemusta hyödyntävät kirjat "Vieraan kypärän alla,Viikinkidivisioona ja Rautasaappaat".
Katoppas vaan. Olenkin pitkään miettinyt, löytyykö täältä ketään muuta Kallen lukijaa. Itse olen myös lukenut molemmat sarjaan alusta loppuun, Koillismaan jopa kahteen kertaan, samoin parhaita Iijokia. Lisäksi näitä irtokirjoja, mutta muutama taitaa silti puuttua.
On se Kalle ollut kova jätkä koko elämänsä. Ei ollut helppoa elämäntaipaleensa ja sieltä se nousi menestyväksi kirjailijaksi. Kalle ansaitsisi ehdottomasti vielä suuremman arvostuksen mitä on saanut.
Onhan toki totta, että Kallen kieli ei ole parasta mahdollista ja kerronta on välillä vähän tönkköä. Mutta hänen suurimmat ansionsa ovatkin muualla. Kerronnan rehellisyys, dokumentaarisuus ja koskettavuus on omaa luokkaansa suomalaisessa kirjallisuudessa. Kallen ansiosta meillä on mahdollisuus nähdä koko 1900 - luvun elämä Syrjä-Suomessa ja muuallakin tarkasti kuvattuna.
Minulla oli paljon ennakkoluuloja kun joskus vuosia sitten tartuin ensimmäiseen Päätaloon. Taistelin jonkun matkaa eteenpäin ja sitten kerronta vei mukanaan. Toki on selvää, että Päätalon lukemiseen tarvitaan riittävä lukunopeus, muuten se käy liian rankaksi.
Mutta lukemisen arvoista, ilman muuta.
Toinen merkittävä kirja oli myös tällä samalla sivulla hyvin analysoituna. Steinbeck on suuri suosikkini ja Vihan hedelmät niitä ihan ykkösiä. Jos ken ei ole sitä vielä lukenut, niin mars kirjastoon.
Tällä hetkellä työn alla ( myös jo toiseen kertaan ) Turusen Hupeli- sarja ja siitä Mustarinnan lapset vuorossa. Myös Turusen dokumentaarisuus onerinomaista. Kieli tuottaa vähän vaikeuksia mutta siihen tottuu. Huumori on parasta Turusessa, niin maanläheistä kuin voi.