Tämä on siitä hauska ketju, että keskustelua ylläpitävät enimmäkseen sellaiset henkilöt, joita aihe ei kiinnosta lainkaan mutta joiden elämä menee - retoriikasta päätellen - aivan solmuun tuotemerkkimuutosten takia.
Otetaan esimerkki. Valio muuttaa tuotteensa brändiä, ja tämä muutos vaikuttaa tarpeettomalta. Mitä vaihtoehtoisia reagointitapoja tällaiseen on olemassa? Voit joko jatkaa elämääsi tai tehdä asiasta numeron keskustelupalstalla.
Jälkimmäinen palvelee tarvetta kuulua johonkin sosiaaliseen ryhmään, tässä tapauksessa niihin, joiden mielestä "rasismi-keskustelu on mennyt ihan överiksi". Tämähän on jonkinlainen heimo nykyisin.
Iltalehdet ovat jo pitkään ymmärtäneet, että tätä asiakassegmenttiä kannattaa maanitella uutisoinnissa; tällä porukalla on aistikarvat pystyssä, kun joku mainitsee avainsanat "BLM", "kielletään" tai "vähemmistöt". Jokainen some-kohu, oli se sitten kuinka vähäpätöinen tahansa, on kutsuhuuto näille ihmisille, jotka haluavat puolustaa menneisyyden ja nykyisyyden yhteiskuntarakenteita.
Palataanpa Valioon. Mikä on heidän syntinsä tässä vyyhdissä? Viestintätiimissä on ilmeisesti ollut päivystysvuorossa henkilö, joka on ottanut Twitter-humoristien trollauksen tosissaan. Toisaalta taustalla on myös tieto siitä, että yritysten mainontaa valvotaan myös sosiaalisten normien kautta, mikä asettaa paineita BLM-liikehdinnän vuoksi. Niinpä on tärkeää, että yritys osoittaa ottavansa huomioon asiakkaiden muuttuvat mieltymykset.
Itse pidän todennäköisenä, ja pidin jo ennen tätä BLM-liikehdintää, että kansalliset stereotypiat ja symbolit tulevat suurelta osin väistymään kaupan hyllyiltä. Tämä on ihan luontevaa kehitystä, sillä asiakkaat ajattelevat globaalimmin; monikulttuurisuus on de facto aika suosittu ajattelumalli, vaikka sitä pidetään keskustelupalstoilla jonain suvakkimädättäjien harrasteluna. Kansallisten erityispiirteiden esiintuominen on ollut tuottoisa strategia, mutta ei ehkä enää tulevaisuudessa.
Juuri tällä hetkellä voi tuntua siltä, että "kaikki kielletään" ja että "yritykset ovat polvillaan". Tosiasiassa tämä hetki tarjoaa firmoille mahdollisuuden muuttaa brändiään etupainotteisesti, eli tulevaisuuden virtauksia ennustellen. Kuinka moni pitää todennäköisenä, että sosiaalinen maailma alkaa omaksua ihmiskäsityksiä 1900-luvun alun maailmasta, jota iso osa brändeistä heijastelee? On helpompi ennustaa, että 2050-luvulla kosiskellaan ihmisiä yleismaailmallisten ominaisuuksien ja tarinoiden avulla.
Minusta tämä on ihan selvää, on ollut vuosia. Näinhän kulttuuri on muuttunut ja muuttuu entistä nopeammin. On kohtuullisen merkityksetöntä, osuuko jokainen kampanja maaliin. Huteja tulee, kun markkinoilla kilpaillaan hyvästä maineesta. Todennäköistä on kuitenkin se, että muutoksiin reagoimalla antaa positiivisen vaikutelman. Raha virtaa aina uusiin kohteisiin, jos vaikuttaa siltä, että vanha tuotemerkki on ristiriidassa kuluttajien arvomaailman kanssa.