Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mikä työpaikka annetaan ja millekä vähemmistölle? viekö mustalaiset jo meidän duunitkin?

Eikä käsite ”positiivinen syrjintä” ole sinulle tuttu? Esimerkiksi muutamien suurten kaupunkien soveltama palkkausperiaate joissakin rajatuissa töissä?

 

[dana77]

Eikä käsite ”positiivinen syrjintä” ole sinulle tuttu? Esimerkiksi muutamien suurten kaupunkien soveltama palkkausperiaate joissakin rajatuissa töissä?

Kyllä ja siinä työpaikkaa ei anneta vähemmän osaaville, vaan tilanteessa jossa on useampia päteviä hakijoita suositaan esim arvan tai mutun sijasta vähemmistön edustajaa.

 

[teppana]

Eikä käsite ”positiivinen syrjintä” ole sinulle tuttu? Esimerkiksi muutamien suurten kaupunkien soveltama palkkausperiaate joissakin rajatuissa töissä?

Eikös näissä ole kyse tasavahvojen hakijoiden osalta vähemmistön suosiminen?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kyllä ja siinä työpaikkaa ei anneta vähemmän osaaville, vaan tilanteessa jossa on useampia päteviä hakijoita suositaan esim arvan tai mutun sijasta vähemmistön edustajaa.

Ei se aina ihan noin mene. Monella rannalle jäävällä voi olla pidempi ja monipuolisempi työkokemus, mutta jotkut muut valitaan koska vähemmistö. Toki vähemmistön edustajalla voi olla sinänsä riittävä osaaminen tehtävään, mutta ymmärrän hyvin, jos työpaikkaa ilman jäänyt kokee kärsineensä vääryyttä.

Tasavahvuus on vähän epämääräinen käsite työnhakijoita verrattaessa. Riippuu siitä, miten sovelletaan. Jos arviointi pelkistetään vain muutamaan kriteeriin, joiden kohdalla koulutus ja kokemus esimerkiksi pisteytetään,ja paremmuusjärjestys katsotaan ainoastaan tällä tavoin, niin sitten syntyy tilanteita joissa on tasavahvoja hakijoita. Voi olla myös niin, että 2 vuoden ja 20 vuoden työkokemuksesta saa saman verran pisteitä, mutta etnisestä syntyperästä saa eri määrän pisteitä taustasta riippuen.

 

[teppana]

Ei se aina ihan noin mene. Monella rannalle jäävällä voi olla pidempi ja monipuolisempi työkokemus, mutta jotkut muut valitaan koska vähemmistö. Toki vähemmistön edustajalla voi olla sinänsä riittävä osaaminen tehtävään, mutta ymmärrän hyvin, jos työpaikkaa ilman jäänyt kokee kärsineensä vääryyttä.

En väitä etteikö tällaisia yksittäisiä tapauksia olisi voinut olla. Mutta onko tuollaista ohjeistusta todella annettu? Eli, että aidosti kokeneempi/pätevämpi hakija jätetään valitsematta jos hakijoiden joukossa on etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö?

 

[dana77]

Ei se aina ihan noin mene. Monella rannalle jäävällä voi olla pidempi ja monipuolisempi työkokemus, mutta jotkut muut valitaan koska vähemmistö. Toki vähemmistön edustajalla voi olla sinänsä riittävä osaaminen tehtävään, mutta ymmärrän hyvin, jos työpaikkaa ilman jäänyt kokee kärsineensä vääryyttä.

Tasavahvuus on vähän epämääräinen käsite työnhakijoita verrattaessa. Riippuu siitä, miten sovelletaan. Jos arviointi pelkistetään vain muutamaan kriteeriin, joiden kohdalla koulutus ja kokemus esimerkiksi pisteytetään,ja paremmuusjärjestys katsotaan ainoastaan tällä tavoin, niin sitten syntyy tilanteita joissa on tasavahvoja hakijoita. Voi olla myös niin, että 2 vuoden ja 20 vuoden työkokemuksesta saa saman verran pisteitä, mutta etnisestä syntyperästä saa eri määrän pisteitä taustasta riippuen.

"Näin ne asiat koetaan". Onhan se varmasti totta, että toiseksi jääminen työnhaussa harmittaa ja siihen on houkuttelevaa mieltää syylliseksi positiivinen syrjintä on siihen aihetta tai ei.

Etnisestä syntymäperästä ei positiivisen syrjinnän periaatteen mukaan kuitenkaan saa mitään pisteitä, vaan se on edelleen vain tie-breaker tekijä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

En väitä etteikö tällaisia yksittäisiä tapauksia olisi voinut olla. Mutta onko tuollaista ohjeistusta todella annettu? Eli, että aidosti kokeneempi/pätevämpi hakija jätetään valitsematta jos hakijoiden joukossa on etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö?

En voi sanoa, kun en ole ollut kärpäsenä katossa. Olennaista tässä on mielestäni se, että joillekin ja etenkin valitsematta jääneille hakijoille saattaa syntyä kokemus, että joku heitä kokemattomampi sai työpaikan sillä ansiolla, että edustaa jotakin vähemmistöä.

Kuten jo edellä totesin, en pidä tällaista menettelyä yhteiskunnallisena ongelmana, jos sitä tapahtuu rajatusti ja pienessä mittakaavassa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tällaisilla sinänsä hyvää tarkoittavilla käytännöillä on myös negatiivisia vaikutuksia. Kyllä se sinuakin harmittaisi, jos kokisit jääneesi valitsematta mahdollisesti siksi, ettet kuulu mihinkään rodulliseen vähemmistöön, vaikka osaamisesi olisi joiltakin osin mielestäsi vahvempi kuin valituilla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Etnisestä syntymäperästä ei positiivisen syrjinnän periaatteen mukaan kuitenkaan saa mitään pisteitä, vaan se on edelleen vain tie-breaker tekijä.

Tarkastelenkin asiaa viestinnän ja vaikuttavuuden näkökulmasta, en siitä näkökulmasta kuinka positiivista syrjintää väitetään kulloinkin sovellettavan. Pointti on ainoastaan siinä, että jos tällaisen menettelyn käyttöä laajennettaisiin, niin on hyvä tiedostaa, millaisen vastaanoton se erilaisissa sidosryhmissä saa. Aivan riippumatta siitä, kuinka ”oikeutettua” mahdollinen mielensäpahoittaminen kulloinkin on.

 

[dana77]

On kuitenkinhyvä tiedostaa, että tällaisilla sinänsä hyvää tarkoittavilla käytännöillä on myös negatiivisia vaikutuksia. Kyllä se sinuakin harmittaisi, jos kokisit jääneesi valitsematta mahdollisesti siksi, ettet kuulu mihinkään rodulliseen vähemmistöön, vaikka osaamisesi olisi joiltakin osin mielestäsi vahvempi kuin valituilla.

Tämä toimii toisinpäinkin. On hyvä tiedostaa että se aiheuttaa samalla tavalla harmitusta, jos koet jääväsi valitsematta mahdollisesti siksi, että et kuulu rodulliseen enemmistöön vaikka osaamisesi olisi joltain osin mielestäsi vahvempi kuin valituilla.

Jos arvata pitäisi niin jälkimmäinen on monin verroin yleisempi tapaus eli voitaisiin puhua pelikentän tasoittamisesta. Nimittäin kun tuo syrjintä tarpeeksi monta kertaa toistuu niin lopputuloksena työkokemus aidosti jääkin jälkeen ja et enää ole samalla viivalla. Vähän niinkuin naisilla jotka ovat hoitaneet lapsia uran kriittisessä vaiheessa.

 

[BlackWolf]

Tämä toimii toisinpäinkin. On hyvä tiedostaa että se aiheuttaa samalla tavalla harmitusta, jos koet jääväsi valitsematta mahdollisesti siksi, että et kuulu rodulliseen enemmistöön vaikka osaamisesi olisi joltain osin mielestäsi vahvempi kuin valituilla.

Jos arvata pitäisi niin jälkimmäinen on monin verroin yleisempi tapaus eli voitaisiin puhua pelikentän tasoittamisesta. Nimittäin kun tuo syrjintä tarpeeksi monta kertaa toistuu niin lopputuloksena työkokemus aidosti jääkin jälkeen ja et enää ole samalla viivalla. Vähän niinkuin naisilla jotka ovat hoitaneet lapsia uran kriittisessä vaiheessa.

Siis sinustako on ihan oikein kostaa henkilölle B se, että henkilöä A syrjittiin jossain tilanteessa, kun se "tasaa pelikenttää"?

 

[dana77]

Siis sinustako on ihan oikein kostaa henkilölle B se, että henkilöä A syrjittiin jossain tilanteessa, kun se "tasaa pelikenttää"?

Minusta on ok, että pelikenttää tasataan. Ei tässä mitään kostamista ole.

 

[BlackWolf]

Minusta on ok, että pelikenttää tasataan. Ei tässä mitään kostamista ole.

Halusin varmistaa kun en osaa lukea ajatuksia tai halunnut laittaa sanoja suuhusi, hyvä että asia tuli tällä selväksi. Pidän kyllä ajatusmalliasi täysin käsittämättömänä, että toista yksilöä saa syrjiä koska kun toistakin syrjittiin, mutta kukapa minä olen sinua tuomitsemaan. Pistää toki kaikki puheesi suvaitsevaisuudesta yms. täysin uuteen valoon, että kun mielestäsi syrjintä onkin suotavaa jos se on jotankin pelikenttää tasoittavaa syrjintää, että silmä silmästä jne. Eipä mulla muuta. En voi kuin ihmetellä, mutta täysin oikeutettu olet mielipiteeseesi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tämä toimii toisinpäinkin. On hyvä tiedostaa että se aiheuttaa samalla tavalla harmitusta, jos koet jääväsi valitsematta mahdollisesti siksi, että et kuulu rodulliseen enemmistöön vaikka osaamisesi olisi joltain osin mielestäsi vahvempi kuin valituilla.

Jos arvata pitäisi niin jälkimmäinen on monin verroin yleisempi tapaus eli voitaisiin puhua pelikentän tasoittamisesta. Nimittäin kun tuo syrjintä tarpeeksi monta kertaa toistuu niin lopputuloksena työkokemus aidosti jääkin jälkeen ja et enää ole samalla viivalla. Vähän niinkuin naisilla jotka ovat hoitaneet lapsia uran kriittisessä vaiheessa.

En ole tuon suhteen eri mieltä. Yleensä syrjintää tai oletettua syrjintää tapahtuu silloin, kun työnantaja päättää, ketkä hakijat pääsevät hakuprosessissa eteenpäin. Jonkinmoista näyttääkin on siitä, että sama henkilö saattaa saada vähemmän todennäköisesti haastattelukutsun, jos sukunimi kuulostaa suomalaisen sijasta vaikka irakilaiselta jne. On myös näyttöä siitä, että helpoimmin haastatteluun pääsee Suomessa, jos on naissukupuolinen, ikä painottuu nuorempiin ikäluokkiin, ja sukunimi on suomalainen tai ihan parhaassa tapauksessa ruotsalainen.

Tämä siis yksityisillä työmarkkinoilla, joilla ulkopuoliset eivät säätele millään lailla rekrytointeja.

Tuo ”pelikentän tasaaminen” on institutionaalista vallankäyttöä, jota yksityisten palkkaajien toiminnassa ei ole. Institutionaalisen tasaamisen eli positiivisen syrjinnän kohdalla on hyvä muistaa, että sekin on kuitenkin syrjintää. Jotakuta suositaan esimerkiksi etnisen taustan perusteella. Yksityisiä työnantajia korkeintaan epäillään tällaisesta, mutta heilläkin on tietysti omat syynsä palkata tai olla palkkaamatta tietynlaisia osaajia.

 

[dana77]

On myös näyttöä siitä, että helpoimmin haastatteluun pääsee Suomessa, jos on naissukupuolinen, ikä painottuu nuorempiin ikäluokkiin, ja sukunimi on suomalainen tai ihan parhaassa tapauksessa ruotsalainen.

Tämä siis yksityisillä työmarkkinoilla, joilla ulkopuoliset eivät säätele millään lailla rekrytointeja.

Vähän epäilen että lisääntymisikäiset naiset olisivat rekrytoinnissa etuoikeutettuja.

S-ryhmähän ainakin yksityisenä toimijana puhui jossain vaiheessa anonyymistä rekrytoinnista ettei ihan pelkästään julkisen ongelmaksi jää.

Henkilökohtaisesti olen periaatteessa sitä mieltä, että jos minulla on kaksi täsmälleen yhtä hyvää jääkiekkoilijaa, joista toinen on tullut parhaista mahdollisista lähtökohdista ja toinen päässyt harjoittelemaan vain kerran viikossa, pelaa ikälopuissa varusteilla ja on syönyt yksipuolista ravintoa, niin todennäköisesti valitsisin jälkimmäisen.

 

[finnjewel]

S-ryhmähän ainakin yksityisenä toimijana puhui jossain vaiheessa anonyymistä rekrytoinnista ettei ihan pelkästään julkisen ongelmaksi jää.

Olen sitä mieltä, että anonyymi rekrytointi voi tasa-arvomielessä myös haitata työnhaussa. Jos nimenomaan estetään hakijoiden henkilökohtainen tapaaminen tai jopa haastatteleminen puhelimitse ennen rekrytointia, niin hakemuksia tutkitaan pilkuntarkasti ja niissä annettuja tietoja tarkistetaan guuglailemalla. Puhumattakaan siitä, että Ö-mappi kutsuu heti jos rekrytoijat ovat vähänkään ennakkoluuloisia. Saako muuten työnhakijoilta pyytää suosituksia jos hakemukset ovat anonyymejä?

 

[dana77]

Olen sitä mieltä, että anonyymi rekrytointi voi tasa-arvomielessä myös haitata työnhaussa. Jos nimenomaan estetään hakijoiden henkilökohtainen tapaaminen tai jopa haastatteleminen puhelimitse ennen rekrytointia, niin hakemuksia tutkitaan pilkuntarkasti ja niissä annettuja tietoja tarkistetaan guuglailemalla. Puhumattakaan siitä, että Ö-mappi kutsuu heti jos rekrytoijat ovat vähänkään ennakkoluuloisia. Saako muuten työnhakijoilta pyytää suosituksia jos hakemukset ovat anonyymejä?

Anonyymi rekrytointi tarkoittaa tavallisesti sitä, että hakemukset käsitellään ensimmäisessä vaiheessa ilman että päätöksentekijä tietää hakijan nimeä ja sukupuolta, eli se ei poissulje henkilökohtaista haastattelua toisessa vaiheessa tai suosituksia.

 

[Varis]

Vähän epäilen että lisääntymisikäiset naiset olisivat rekrytoinnissa etuoikeutettuja.

Tästä oli viime vuoden puolella mediassa keskustelua ja nopealla Googletuksella löysin ainakin YLE:n jutun. Ikään tuossa ei oteta kantaa, mutta en usko kaikkien hakemuksien olleen yli nelikymppisiltä ja naiset kuitenkin olivat parhaassa asemassa jokaisessa viiteryhmässä. Haastattelukutsu on tietysti vielä eri asia kuin rekrytointipäätös, mutta eiköhän siinä jotain korrelaatiota ole.

Samasta tutkimuksesta käy ilmi se, etteivät eri etnisellä taustalla samaa paikkaa hakevat ole ollenkaan samalla viivalla työmarkkinoilla. Tämä on täysin selvä tasa-arvo-ongelma, joka pitää korjata joko anonyymeillä hakuprosesseilla tai sitten mainitun kaltaisella "positiivisella syrjinnällä". On vaikea vaatia vähemmistöiltä töiden tekemistä ja yhteiskuntaan integroitumista, jos heillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia sitä saavuttaa.

 

[dana77]

Tästä oli viime vuoden puolella mediassa keskustelua ja nopealla Googletuksella löysin ainakin YLE:n jutun. Ikään tuossa ei oteta kantaa, mutta en usko kaikkien hakemuksien olleen yli nelikymppisiltä ja naiset kuitenkin olivat parhaassa asemassa jokaisessa viiteryhmässä. Haastattelukutsu on tietysti vielä eri asia kuin rekrytointipäätös, mutta eiköhän siinä jotain korrelaatiota ole.

Nuoret naiset ovat ilmeisesti koulutetuin osa kansasta ja siten paperilla usein ykkösiä, mutta asiasta on kuitenkin evidenssiä että entry level vaiheessa heillä on vaikeuksia työllistyä vakinaisiin työsuhteisiin. Kaikki eivät välttämättä hakemukseen ikää laita.

 

[Varis]

Nuoret naiset ovat ilmeisesti koulutetuin osa kansasta ja siten paperilla usein ykkösiä, mutta asiasta on kuitenkin evidenssiä että entry level vaiheessa heillä on vaikeuksia työllistyä vakinaisiin työsuhteisiin. Kaikki eivät välttämättä hakemukseen ikää laita.

Tässä nimenomaisessa tutkimuksessa kaikkien koulutustaso oli sama ja haettiin nimenomaan matalapalkka-alojen entry level paikkoja. Voi olla että tilanne on eri vaikka asiantuntijatehtävissä ja tavallaan ymmärränkin hyvin vaikka pk-sektorin työnantajaa jota pelottaa ottaa 25-30 vuotias nainen töihin. Se on kuitenkin enemmän lainsäädännöllinen kuin asenteellinen ongelma. Sitä työnantajaa en kuitenkaan ymmärrä joka jättää Suomessa kasvaneen ja kieltä puhuvan koulutetun hakijan kutsumatta haastatteluun koska hänen nimensä kuulostaa venäläis- somali- tai irakilaistaustaiselta. Siinä on mielestäni tuon jutun isompi pihvi.

Mikähän mahtaisi olla ero naisten hyväksi jos perheenlisäyksen kustannukset eivät kasaantuisi kohtuuttomasti äidin työnantajalle? No, eri ketjun aiheita se.

 

[dana77]

Voi olla että tilanne on eri vaikka asiantuntijatehtävissä ja tavallaan ymmärränkin hyvin vaikka pk-sektorin työnantajaa jota pelottaa ottaa 25-30 vuotias nainen töihin. Se on kuitenkin enemmän lainsäädännöllinen kuin asenteellinen ongelma.

Mikähän mahtaisi olla ero naisten hyväksi jos perheenlisäyksen kustannukset eivät kasaantuisi kohtuuttomasti äidin työnantajalle?

Ensinnäkin samaa mieltä noista ulkomaalaisten palkkaamisista. Itse yhden palkkasin tällä viikolla.

Otan vielä kantaa tähän naisten palkkaamiskysymykseen. Väitän ensinnäkin, että kyseessä on lainsäädännöllisen ongelman lisäksi asenteellinen ja kyseessä voi jopa olla samasta asiasta kuin Ylen tutkimuksessakin. On ihmisiä joiden mielestä naisten paikka on keittiössä tai siivoamassa eikä asiantuntijana. He voivat suosia naisia palkattaessa siivoojia tai keittäjiä ja samaan aikaan syrjiä heitä palkatessaan asiantuntijoita. Toki näissä on siinä mielessä iso erokin, että asiantuntijoiden sisäänajo ja projektit saattavat kestää puolesta vuodesta pariin vuoteen ja työsuhteen toivotaan ja odotetaan kestävän useampia vuosia ja heidän korvaamisensa on vaikeaa, kun taas siivojan perehdytys on aivan murto-osan työ.

 

[Johnny B. Goode]

Koskahan muuten Jatkoaika herää ajan henkeen ja asettaa defaultiksi kaikille käyttäjille että vaaleaa teemaa ei voi valita?

 

[Ostoskassi]

Kun puhutaan Yhdysvalloissa pääasiallisesti vaikuttavasta liikkeestä, se miten Suomessa annettiin äänestysoikeus samaan aikaan miehille ja naisille ei ole kovin relevanttia. Yhdysvalloissa ei annettu ja ei monissa muissakaan maissa missä oli parlamentteja ja muuta.

Vanha viesti, mutta palaan silti tähän.

Yhdysvalloissa ei toki annettu miehille ja naisille samaan aikaan äänioikeutta, mutta alun perin äänestysoikeus ylipäätään perustui omistamiseen, ei pelkästään sukupuoleen tai ihonväriin, edes kaikki valkoiset miehet eivät alun perin saaneet äänestää. Äänioikeus ei siis tuohon maailman aikaan ollut mikään yleinen oikeus, joka annettiin tietyn iän jälkeen. Ja itse asiassa suurin osa naisista eivät halunneet oikeutta äänestää, mutta valkoiset miehet runttasivat silti äänioikeuden naisille läpi parlamentissa. Asiasta on tehty parikin kirjaa ja muutama tutkimus.

In 1895 the women of Massachusetts were asked by the state whether they wished the suffrage. Of the 575,000 voting women in the state, only 22,204 cared for it enough to deposit in a ballot box an affirmative answer to this question. That is, in round numbers, less than four per cent wished to vote; about ninety-six per cent were opposed to woman suffrage or indifferent to it. That this expresses fairly well the average sentiment throughout the country can hardly be questioned.

Lähde: Why Women Do Not Wish the Suffrage.

 

[teppana]

Nyt on Suomi-Grönlanti-ystävyysseuran puheenjohtajakin lähtenyt mukaan tähän vihervassarikommarifemakkolepakko-mädätykseen.

En käyttäisi sitä sanaa Grönlannissa baarissa perjantai-iltana. Koska silloin ei tiedä, mitä tapahtuu, sanoo Suomi-Grönlanti-ystävyysseuran puheenjohtaja Kaj Rönnberg.

– Eskimo on loukkaava sana, eikä sitä ole kohteliasta käyttää.

Tanskassakin on myyty Eskimo-jäätelöä, mutta monelle grönlantilaiselle sana on loukkaava: ”En käyttäisi baarissa perjantai-iltana”

Suomi-Grönlanti-ystävyysseuran puheenjohtaja Kaj Rönnberg kertoo, että sanan ”eskimo” käyttäminen ei ole kohteliasta.

www.iltalehti.fi

 

[Hamu]

Nyt on Suomi-Grönlanti-ystävyysseuran puheenjohtajakin lähtenyt mukaan tähän vihervassarikommarifemakkolepakko-mädätykseen.

Tanskassakin on myyty Eskimo-jäätelöä, mutta monelle grönlantilaiselle sana on loukkaava: ”En käyttäisi baarissa perjantai-iltana”

Suomi-Grönlanti-ystävyysseuran puheenjohtaja Kaj Rönnberg kertoo, että sanan ”eskimo” käyttäminen ei ole kohteliasta.

www.iltalehti.fi

Onneksi kielen alan auktoriteetti ei sentään ole lähtenyt moiseen mukaan.

Eskimo-jäätelön valmistaja aikoo vaihtaa suosikkituotteen nimen – kielitoimiston asiantuntija osasi tätä jo odottaa: ”Ylivarovaista”

Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja pitää eskimo-termin välttelyä ylivarovaisuutena.

www.is.fi

 

[Anssi #5]

Pitääkö yrityksellä olla oikeus vaihtaa Eskimo -niminen tuote toisen nimiseksi, jos se niin haluaa?

Haluaako eskimo-kohkaajat, että perustetaan joku virallinen nimenvaihtokomitea jonka kautta pitää hyväksyttää kaikki yksityisten yritysten tuotteiden nimet?