Huoh. Silä toit sen gradun tähän ketjuun "osoittaaksesi" jotain mitä en kai tiedä, ja avasin sinulle (asiasta kai sitten vähemmän tietävänä), että se on eri asia eikä liity asiaan yhtään mitenkään. En minä sitä ole liittänyt Keskisarjaan enkä sinuun.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
St. Louis Blues asetti Kasperi Kapasen siirtolistalleLue lisää »
-
Hyviä uutisia Vantaalta: Kiekko-Vantaan talouslukemat paranivat huimasti edellisvuodestaLue lisää »
-
Kuumat NHL-väitteet: Kukaan ei riko McDavidin ennätystä 30 vuoteen − Suomen aliarvostetuin valmentaja työskentelee Pohjois-AmerikassaLue lisää »
-
Joensuun Kiekko-Poikien kapteeni odottaa pääsyä uudistettuun kotihalliin – sitä ennen on paketoitava poikkeuksellinen vierasputki kunniallaLue lisää »
-
Mestis-viikko: Hermes hurmoksessa, ja sarjan tahtipuikko IisalmessaLue lisää »
-
RoKi-päävalmentaja Oona Parviainen valotti loukkaantuneiden tähtipelaajien tilannettaLue lisää »
Milloin rasismi on oikeasti rasismia?
- Viestiketjun aloittaja Daespoo
- Alkaa
- 800 777
- 6 485
Huoh. Silä toit sen gradun tähän ketjuun "osoittaaksesi" jotain mitä en kai tiedä, ja avasin sinulle (asiasta kai sitten vähemmän tietävänä), että se on eri asia eikä liity asiaan yhtään mitenkään. En minä sitä ole liittänyt Keskisarjaan enkä sinuun.
Otan vielä kontekstin, jos en siihen selvästi vastannut, vaikka kun viestini luin, vastasin useamman kerran. Kerran vielä:
Ymmärrän Keskisarjan käyttäneen sanaa "neekeriorja" puhuessaan toisista ihmisistä. Neekeri nimitys oli tyypillistä vielä ainakin 1960-luvun Suomessa ja myös oppikirjoissa. Kun Keskisarja käsitteli Afrikan kolonialismia, hän totesi käyttäneensä sanaa sen historiallisessa merkityksessä ja ettei hän käytä sanaa aikalaisistaan. Tässä kontekstissa pidin sanaa oikeana.
Mutta kerroin myös, että historiallista termiä, kuten "neekeri" tai "neekeriorja" ei tule käyttää nykyajassa ko. tilaisuudessa johtuen sanan merkityksen muutoksesta, kielen ja kulttuurin kehittymisestä. Totesin myös, että tästä syystä K:n , jonkun muun tai minun ei ko. tilanteessa tulisi sanaa käyttää.
Lisäksi avasin tilanteita, joissa sanaa voi käyttää.
Ymmärrän Keskisarjan käyttäneen sanaa "neekeriorja" puhuessaan toisista ihmisistä. Neekeri nimitys oli tyypillistä vielä ainakin 1960-luvun Suomessa ja myös oppikirjoissa. Kun Keskisarja käsitteli Afrikan kolonialismia, hän totesi käyttäneensä sanaa sen historiallisessa merkityksessä ja ettei hän käytä sanaa aikalaisistaan. Tässä kontekstissa pidin sanaa oikeana.
Mutta kerroin myös, että historiallista termiä, kuten "neekeri" tai "neekeriorja" ei tule käyttää nykyajassa ko. tilaisuudessa johtuen sanan merkityksen muutoksesta, kielen ja kulttuurin kehittymisestä. Totesin myös, että tästä syystä K:n , jonkun muun tai minun ei ko. tilanteessa tulisi sanaa käyttää.
Lisäksi avasin tilanteita, joissa sanaa voi käyttää.
Vielä kuitenkin palaan, koska mielestäni n-sana ei ollut aiemminkaan neutraali, toisin kuin tässä ketjussa on esitetty. HIstoriallisissa käyttöyhteyksissä sen viitttamia ihmisiä ollaan olemuksellisesti pidetty jollain tavalla alempina kuin valkoisia, oli se sitten älyllisesti tai muutoin. Esim. koulukirjoissa toisaalta lapsenomaisina, ei millään tavalla toki pahoina.
Samalla kuin sana korvaantui, myös populaarikäsitys mustista irtautui vanhoista stereotypioista. Jos n-sanalla olisi ollut neutraali merkitys niin pitäisi olla aika, jolloin sanaa olisi käytetty ilman paheksuntaa, mutta ilman stereotypisiä konnotaatioita. Mitä ei oikein ole.
Tästä syystä, jos sanaa käyttää ''historiallisessa merkityksessä'' itse, tulee implikoineeksi näiden stereotypioiden olleen totta, tai sitten ei ymmärrä sanan (historiallistakaan) merkitystä.
Ymmärrän hyvin näkemyksesi. Avasin jo keskustelun alussa "neekeriorja" sanan merkitystä "neekeri = orja", ja käyttötarkoituksen luoda "neekereistä" kokonaan erillinen ihmislaji valkoisten alapuolelle ja taisinpa todeta, että juuri tässä on yksi osa rasismin alkua. Tässä mielessä voi ymmärrykseni mukaan puhua "neekeriorjista" historiallisessa mielessä, mutta sanan esittämiselle on sitten ne kriteerit, joista aiemmin kirjoitin ja joihin Keskisarjan luento ei siis kuulunut.
@Cobol tuo linkkaamasi gradu on 17-vuotta vanha. Eli jo sinänsä auttamattomasti vanhentunut jos koitetaan vertailla sanan käyttöä nykypäivän kontekstissa. Vuonna 1983 puhuttiin erilaista kieltä kuin vuonna 2000. Samoin on vuoden 2003 ja 2020 välillä.
Mitä tulee sanan neekeriorja käyttämiseen Keskisarjan luennolla, en pikaisella tutustumisella näe sille perusteita. En kontekstin tai historiallisuuden vuoksi. Näin nopealla tutustumisella jää kuva, Keskisarjan valinneen tietoisesti raflaavan termin herättääkseen sillä huomioa. Nyt hän sitä sitten sai.
Aika vähän on historian luennoilla tullut istuttua, mutta jonkin verran kuitenkin. Se mikä itselle mielikuviin on jäänyt, on että vahvasti loukkaavia termejä on selostuksissa jätetty pois, vaikka ne kuvattuna aikana olisivat olleet yleisiä. Tähän kuuluu yleisimmin naisiin, venäläisiin tai tummaihoisiin liittyvät sanat.
Jos ei kolonialismista pysty pitämään luentoa ilman, että kuvaa yhtä olennaista ihmisryhmää "neekeriorjiksi" on syytä harkita osaako omaa työtänsä. Toki Keskisarja suurella todennäköisyydellä harrasti taas itselleen ominaista provosointia. Joka on hänen oikeutensa. Mutta valittaa ei sovi, koska itse on tiensä valinnut.
Mitä tulee sanan neekeriorja käyttämiseen Keskisarjan luennolla, en pikaisella tutustumisella näe sille perusteita. En kontekstin tai historiallisuuden vuoksi. Näin nopealla tutustumisella jää kuva, Keskisarjan valinneen tietoisesti raflaavan termin herättääkseen sillä huomioa. Nyt hän sitä sitten sai.
Aika vähän on historian luennoilla tullut istuttua, mutta jonkin verran kuitenkin. Se mikä itselle mielikuviin on jäänyt, on että vahvasti loukkaavia termejä on selostuksissa jätetty pois, vaikka ne kuvattuna aikana olisivat olleet yleisiä. Tähän kuuluu yleisimmin naisiin, venäläisiin tai tummaihoisiin liittyvät sanat.
Jos ei kolonialismista pysty pitämään luentoa ilman, että kuvaa yhtä olennaista ihmisryhmää "neekeriorjiksi" on syytä harkita osaako omaa työtänsä. Toki Keskisarja suurella todennäköisyydellä harrasti taas itselleen ominaista provosointia. Joka on hänen oikeutensa. Mutta valittaa ei sovi, koska itse on tiensä valinnut.
Varmaan onkin. Eiköhän joku Helsingin konservatorion käynytkin ole joskus tuntenut kateutta siitä, että Arttu Lindeman myy paremmin kuin taidokas viulunsoittelija.
Käytit tuota kateuskorttia argumentaation kärjessä, joten oletan, että koit sillä olevan suurtakin relevanssia keskustelun kannalta. Mielestäni se on sivupolku tässä aihealueessa.
Onko tuollainen sosialismin tarttuminen mielestäsi uskottava uhka? Minusta ei. Sen sijaan jos apuvalmentaja huutelee rasistisia ilmaisuja julkisuuteen, niin herää tietysti epäilys, onko hän tasapuolinen valmentaja ja harkitsemiskykyinen kasvattaja. Epäilyksiä tuskin hälventää lehtihaastattelut, joissa Keskisarja inisee, kun mitään ei saa sanoa ja kun ihmiset ovat nykyään niin herkkiä esim. rasismille.
Edelleen: tuossa luennolla konteksti oli se, että Keskisarja otti kantaa nykypäivän keskusteluun suomalaisten suhteesta orjakauppaan. Ilmaisu ei esiintynyt ironisesti jossasin väitöskirjan alaviitteessä, vaan hän käytti sitä puhuessaan nykyihmisten suhteesta kolonialismiin. Hän ei edes todennut, että kyseessä on oma näkemys, vaan ikään kuin lausui faktana oman mielipiteensä.
Rasismikeskustelussa on ihmetyttänyt se, että ihmisten syrjiminen ihonvärin tai alkuperän perusteella tuomitaan, mutta sen sijaan ihmisiä saa syrjiä kyvykkyyden perusteella.
Muun muassa älykkyys on hyvin vahvasti periytyvää, mikä paljastuu esimerkiksi tutkimuksista, joissa identtiset kaksoset ovat eläneet hyvin erilaisissa oloissa. Sama koskee monia henkisiä ominaisuuksia. Siinä, missä yksi ahdistuu ja masentuu, toinen kiukustuu ja ponnistaa vain ylemmäs.
Jos kuitenkin ehdottaa vaikkapa samapalkkaisuutta kaikille ihmisille, koska ihmiset eivät biologisesti ole samanarvoisessa asemassa, niin metelihän siitä nousee.
Tällä hetkellä elämme maailmassa, jossa yleisesti ajatellaan, että tuon vasemman puoliskon kuuluukin elää huonompi elämä, koska sen kyvykkyys ei riitä korkeaan tulotasoon nykyisessä henkistä kyvykkyyttä korostavassa maailmassa.
Jos tämä ei ole rasismia, niin mikä sitten? Miksi oletamme, että vähälahjaiselle ihmiselle kuuluukin vähän paskempi elämä? Hänellä ei ole mahdollisuutta nousta tilanteestaan, mutta ei se meitä häiritse. Miksi ei?
fi.wikipedia.org
Muun muassa älykkyys on hyvin vahvasti periytyvää, mikä paljastuu esimerkiksi tutkimuksista, joissa identtiset kaksoset ovat eläneet hyvin erilaisissa oloissa. Sama koskee monia henkisiä ominaisuuksia. Siinä, missä yksi ahdistuu ja masentuu, toinen kiukustuu ja ponnistaa vain ylemmäs.
Jos kuitenkin ehdottaa vaikkapa samapalkkaisuutta kaikille ihmisille, koska ihmiset eivät biologisesti ole samanarvoisessa asemassa, niin metelihän siitä nousee.
Tällä hetkellä elämme maailmassa, jossa yleisesti ajatellaan, että tuon vasemman puoliskon kuuluukin elää huonompi elämä, koska sen kyvykkyys ei riitä korkeaan tulotasoon nykyisessä henkistä kyvykkyyttä korostavassa maailmassa.
Jos tämä ei ole rasismia, niin mikä sitten? Miksi oletamme, että vähälahjaiselle ihmiselle kuuluukin vähän paskempi elämä? Hänellä ei ole mahdollisuutta nousta tilanteestaan, mutta ei se meitä häiritse. Miksi ei?
Älykkyysosamäärä – Wikipedia
ihme vuodatus. Ei ihmisen palkka perustu mihinkään puhtaaseen älykkyyteen. TJEU Teemu Selänne. Tai Vesa Keskinen. Älykkyyteen voi kuitenkin vaikuttaa kasvuiässä lukemalla ja koulutuksella (toki myös ravinto yms on syytä olla kunnossa).
Yliopistotason koulutus ei vaadi keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä, mutta jos siitä ei palkita vaan kaikilla on sama palkka, niin ei kenelläkään ole mitään intressiä koulussa vuosia istua ja kansakunnan koulutustaso ja sitä kautta elintaso romahtaa. Tämäkö se nyt oli hieno salainen tavoitteesi taustalla? Noin tyhmää ehdotusta ihmiskunnalle en ole hetkeen kuullut ja se vertautuu jo itseään jalkaan ampumiseen.
Psykologisten tutkimusten ja teorioiden mukaan kyky käsitteelliseen ajatteluun on kuitenkin vain pienellä osalla ihmisistä. Siihen ei riitä edes sijoittuminen normaalijakaumassa oikeaan puoliskoon. Yliopistoissa on vain vähän ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on alle 100. Heistäkin merkittävä osa sijoittuu muille kuin luonnontieteellisille ja teknisille aloille. He siis opiskelevat usein pienipalkkaiseen työhön tai työttömiksi.
Vain pieni osa yliopisto-opiskelijoista tulee perheistä, joissa kumpikin vanhempi on työläistaustainen. Taustan merkitys on erittäin suuri. Yhtä suuri merkitys taustalla on opiskelualan valintaan. Akateemisten perheiden lapset opiskelevat älykkyyttä vaativille hyvin työllistäville teknisille ja luonnontieteellisille aloille, kun taas harvat työläistaustaiset opiskelevat humanistisia ja yhteiskunnallisia tieteitä.
Työläistaustaisistakin useampi epäilemättä opiskelisi korkeapalkkaisia aloja, jos rahkeet riittäisivät, mutta perimän suoma älykkyys ja kotoa saatu usein vajavainen tuki eivät sitä mahdollista.
Jos kuvittelet, että kuka tahansa selviää yliopisto-opinnoista, edes niistä humanistisista, se kertoo vain siitä, että elät erittäin tukevasti kuplassa. Et kohtaa ihmisiä, joilla eväät eivät riitä käsitteelliseen ja teoreettiseen ajatteluun. Ja silloinkin, kun perusälykkyys riittäisi, persoonan ominaisuudet eivät aina riitä.
Ihminen, joka uskoo markkinatalouteen, on aina myös rasisti. Hän ei ehkä hyväksy ihmisten eriarvoistamista alkuperän tai ihonvärin perusteella, mutta hän hyväksyy ihmisten eriarvoistamisen ominaisuuksien ja kykyjen perusteella.
Usein markkinatalousrasistit yrittävät kiertää rasistisuutensa vetoamalla tahtoon, vaikka tahto on osoittaunut harhaksi.
Kannattaa mennä opiskelemaan psykologiaa, jos ei yllä kirjoitettua usko. Siinä opetetaan tieteeseen perustuen, kuinka mitätön ihmisen omaehtoinen osuus tässä maailmankaikkeudessa on. Tahtokin osoittautuu sitä enemmän harhaksi, mitä pidemmälle tiede etenee. Tahdon kokemus meillä toki on, mutta se on harhaa. Varsinainen tahto on helppo osoittaa hutuksi tilastollisilla menetelmillä, aivotutkimuksella ja biotieteillä.
Kovinkin markkinatalousihminen yleensä taipuu miettimään asioita syvällisemmin, jos oma lapsi sairastuu psyykkisesti. Silloin hän hoksaa, että kaikki ei ole omissa käsissä. Se kannattaisi hoksata vain aikaisemmin. Se kannattaisi tiedostaa jo sinä hetkenä, kun lapsi syntyy. Vähälahjaisille vanhemmille syntyy usein vähälahjaisia lapsia, kun taas älykkäille vanhemmille syntyy usein älykkäitä lapsia.
Lapsi ei osaansa valitse, joten jos esimerkiksi aikuiseksi kasvaneen lapsen palkka määräytyy hänen kyvykkyytensä perusteella, kysymys on täysin avoimesta rasismista. Lapsi ei valitse kyvykkyyttään yhtään sen enempää kuin ihonväriäänkään.
Kyky käsitteelliseen ajatteluun ei ole edellytys hyvään palkkaukseen. Toki pitäisi määritellä mikä on tässä yhteydessä se hyvä palkka ja vähän kutina on, että se valitaan varsin tarkoitushakuisesti. Jos linjaisin, että 5000€ kuussa on sellainen raja, että se vaatii jo lahjakkuutta, mutta 3000-4500€uroon riittää keskimääräinen älykkyys ja ahkeruus.
Yliopistoista tutkinnon opiskelee lähes 20% ja heistä ylivoimainen valtaosa työllistyy ja saa tuon yli 3000€ palkkaa. Alle jää lähinnä lastentarhan opettajat ja jotkut sosiaali/taidealat. Useat AMK tutkinnot riittävät siihen myös. Parhaimmillaan yli 40% ikäluokasta on tuon koulutustason suorittanut (AMK tai oikea KK)
Suomalaisista noin 90% suorittaa jonkun tutkinnon peruskoulun jälkeen, joten jos pelkkää peruskoulutusta pidetään synonyyminä työläistaustaisuudelle, niin puhtaasti matemaattisesti laskettuna todennäköisyys että kumpikin vanhempi on työläistaustainen olisi 1%. Koska kuitenkin tiedetään, että koulutustaso ja sosiaaliekonominen asema heijastuu parinvalintaan, joten todellisuudessa luku on isompi. Joka tapauksessa väite siitä, että vain pieni osa yliopisto-opiskelijoista tulee työläisperheistä on tasoa daa. Koulutustausta silti kiistattaa periytyy, joten syytä kouluissa on näitä lapsia kannustaa erityisesti.
Näyttämättä on että ongelma olisi rahkeissa, mutta kodin tuki on todellinen ongelma. Meillä on varsin kattavaa näyttöä adoptiolasten pärjäämisestä eikä tue alkuunkaan sitä väitettä, että geenit estäisivät pärjäämisen.
en ole sanonut, että kuka tahansa pärjää.
Jatkoajassa ajan viettäminen on onneksi pelastanut tästä kuplasta, etten kohtaisi.
Viimeksi muokattu:
Siinä sitä tasa-arvoa.
Itä-Suomen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö on tutkinut muun muassa luokkakysymyksiä työläistaustaisten naisten näkökulmasta. Käyhköllä on myös itsellään työläistausta.
Käyhkö kertoo, että Suomessa akateemisista perheistä tulevilla nuorilla on muihin nähden kahdeksankertainen todennäköisyys päätyä yliopisto-opiskelijaksi.
Onko suomalainen tasa-arvo osin myytti? Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla: "Minun piti perustella olemistani täällä"
Työläistaustainen opiskelija mielellään piilottaa akateemisuutensa vanhemmiltaan, yliopistolla puolestaan ei aivan sulaudu joukkoon.yle.fi
Tuossa on toinen ohjelma, jossa kerrotaan taustan determinoivuudesta ihan vain parinvalintaan ja sosiaalisiin piireihin.
Parisuhde ei ole vieläkään kahden kauppa | Sari Valto
Kun pariskunta aloittaa rakastuneena yhteiselonsa, mitään esteitä suhteen onnistumiselle ei nähdä. Ei vaikka toinen tulisi itäsuomalaisesta duunarisuvusta ja toinen pohjanmaalaisesta porvarissuvusta. Erilaiset lähtökohdat eivät välttämättä tuokaan ongelmia suhteelle. Mutta pariskuntien...
Jos asia oikeasti kiinnostaa, jo netistä löydät vaikka kuinka paljon tietoa, kuinka harvinaista duunaritaustasta on nousta pelkästään yliopisto-opiskelijaksi, saati sitten menestyä myöhemmin elämässä.
Yritin harrastaa nuorena jalkapalloa. Ongelmaksi muodostui räjähtävyyden puute. Ei siinä paljon harjoittelu auttanut, kun pystymetsästä poimittu keskivertokaveri irtosi viivalta itseeni verrattuna kuin salama.
Sama koskee pitkän matkan lahjakkuutta. Esimerkiksi Annemari Kiekara, entinen Sandel, on kertonut, että hänellä on luontaisena lahjana loistava hapenottokyky. Siksi hän pystyy vielä yli nelikymppisenäkin tekemään erinomaisia tuloksia, tavoittelee paikkaa arvokisoihin.
Hapenottokyky on perinnöllinen ominaisuus. Sitä voi kyllä kehittää, mutta huipulle yrittäessä se on juoksussa turhaa, jos luontaisia lahjoja ei ole.
Jostain syystä ihmisten on paljon helpompi myöntää erot fyysisissä ominaisuuksissa kuin henkisissä.
Moni myöntää, että miehet ovat voimakkaampia ja (nopeus)kestävämpiä kuin naiset.
Moni myöntää, että jotkut ovat sekä ruumiinrakenteeltaan että hapenottokyvyltään soveltuvampia kestävyysurheiluun.
Moni tunnustaa, että kun 12-vuotias juoksee satasella kaksi sekuntia huonomman ajan kuin ikätoveri, niin ei se johdu välttämättä yrittämisen tai harjoittelun puutteesta vaan ihan vain fyysisistä ominaisuuksisa.
Tilanne muuttuu, kun ruvetaan puhumaan henkisistä ominaisuuksista. Silloin jostain kumman syystä aletaankin olettaa, että ihmiset ovat tasa-arvoisia. Tähän tasa-arvo-oletukseen perustuu markkinatalouden kätkemä rasismi. Kun ei pystytä tunnustamaan, että ihmiset ovat synnynnäisesti erilaisia, niin eriarvoisuuden ylläpitämistä voidaan jatkaa yhteiskuntajärjestelmässä.
Pirun paljon ihmisen kohtalosta määrää tässä maailmassa hedelmöityshetki ja hedelmöitykseen osallistuvien ihmisten kyvykkyys. Melkein yhtä suuri vaikutus on sillä, millaisessa ympäristössä ihminen kasvaa.
Se on kuitenkin selvää, että pakotettu kilpailujärjestelmä on aina rasistinen, koska kilpailuun osallistuvat eivät ole tasaveroisessa asemassa lähtökohdiltaan. Siksi myös markkinatalous on perusteiltaan rasistinen järjestelmä.
Työläistaustasta tutkijaksi noussut Mari Käyhkö käy varmasti oikein hyvin todisteeksi, että geenit eivät ole este korkeakoulutukselle.
On taas sellaista logiikkaa, että on vaikea uskoa että oletko vakavissasi. Älykkyyden kohdalla puhut keskiarvosta ja fyysisten ominaisuuksien kohdalla puhut huippuyksilöstä. Jos nyt vähän koittaisi suhteuttaa näitä analogioita, niin kenestä tahansa keskivertoälykkyydellä varustetusta ei tule Nalle Wahlroosia, mutta kenestä tahansa keskimääräisestä lahjakkuudesta fyysisiltä ominaisuuksiltaan voi tulla 3000 Cooperin juoksija tai aladivarifutaaja. Tämän lausunnon takaa kolmentonnin Cooperin juossut entinen aladivarifutaaja, jolla ei ole hommaan lahjoja ja josta ei olisi tullut Messiä millään harjoittelumäärällä. Ihan samat jakaumat on kummassakin (valtaosa keskellä) ja ihan helppoa on myöntää, että poikkeuslahjakkuuksia on kummassakin samalla tavalla. Eroa ei ole edes periytyvyydessä. Laskin hetki sitten että NHL:n pistepörssin top-500:saa oli 20-25 pelaajaa joiden isä on pelannut NHL:ssä eli aika kova prosentti. Osan selittää geenit, mutta osan muu kotona saatu tuki (valmennus, managerointi, suhteet).
Viimeksi muokattu:
SPR vetää kyllä pohjat rasismin vastaisella viikollaan. Maassa on poikkeustila ja apua tarvitsevia esim. vanhuksia olisi pilvin pimein, mutta tää persejärjestö kohkaa rasismista. Vastaanottokeskuksiin löytyi vapaaehtoisia pilvin pimein, mutta nyt kun hätä on suomalaisilla, mitään ei tapahdu. Siis järkyttävää rasismia.
Tulee tapahtumaan. Älä huoli.
Kertokaa minulle mikä tuosta tekee rasismia. Pitäisikö Suomessa tehdä jokaisella kielellä uutiset, jotta emme olisi rasisteja?
Muutoinkin harmillinen ilmiö, tämä vihervasemmistolaisten rasismin normalisointi. Tehdään jokaisesta asiasta rasismia, jolloin oikea rasismi menettää merkityksensä. Surullista, äärimmäisen surullista.
Hieman aiheen vierestä,mutta kyllähän tuo Gurbanov on todella hämmentävä hahmo. Kaveri kirjoittelee lähes vuorokauden ympäri perussuomalaisia ja "äärikoikeistoa" kritisoivia postauksia twitterissä käsittämättömällä tahdilla, sekä löytää rasisteja vaikka sänkynsä alta, joten joko tällä Venäläisellä on erittäin paha pakkomielle persuihin, tai hän on puhdas Pietarin trollitehtaan tuote. Itse veikkaan jälkimmäistä.
Viimeksi muokattu:
Juu kyllähän se tehdas levittää suolloksiaan molemmille (ääri)laidoille poliittista pelikenttää koska mikäs sen mukavampaa kuin sekoittaa pakkaa joka suunnasta. Tietämättä sinänsä tuota nimenomaista twitteröitsijää siis.
Tuohon lainattuun juttuun niin ei tuo varmaankaan rasismia ole (vaikka onhan tuossa sellaista "vääränkieliset ulos maasta" -henkeä suht vahvasti), mutta melko idioottimaista kuitenkin kun virukselle ei ole niin merkitystä tartuntakohteen etnisestä taustasta eikä se ole minkään etnisen ryhmän etu jos on porukoita joita pidetään vajavaisilla tiedoilla ja joissa siten pääsee tauti muhimaan ja odottamaan leviämistä laajemmin yhteisöön.
Ahaa eli onko siis niin että nykyisin Suomen tulisi tarjota turvapaikanhakijoille heidän kielensä kuin että he opiskelisivat meidän kieltämme tai edes englantia? Ei, ei tietenkään. Ei Suomen tai YLEn tehtävä ole tarjota jokaisella kielellä uutisia verorahoillamme. Mikäli minä Ruotsiin muuttaisin, niin ei minun mielestäni tarvitsisi suomalaisille tarjota ruotsalaisten verorahoilla uutisia suomeksi. Mikäli vihervasemmistolaiset vaativat uutisia kurdin kielellä, niin tietenkin he saavat kurdinkielisiä uutisia tehdä, mutta ei herrajumala tietenkään suomalaisten verorahoilla vaan mainostuloilla. Mikäli nämä kyseiset uutiset olisivat MTV:llä, niin tässä ei olisi mitään ongelmaa.
Tuo rasismikortti kruunasi kyllä noin surullisen tviitin melko täydellisesti.
Aika ironista veikkailla tälläistä ketjun aihe huomioon ottaen. Oliko muita perusteluita kuin venäläinen nimi ja äärioikeistovastaisuus?
Tosiasia kuitenkin on että maassa on ihmisiä ketkä seuraavat uutisia/virallista viestintää ainoastaan omalla kielellään koska eivät osaa muuta kieltä (lyhyen ajan sisään maahan muuttaneet kielitaidottomat), tai eivät syystä tai toisesta halua muunkielistä uutisointia seurata (esimerkiksi merkittävä osa venäläisvähemmistöstä). Koska "matut vek" (Hakkaraisen eduskuntavaalislogan) ei ole realistinen vaihtoehto, on käytännössä joko annettava tämän kansanosan säilöä virusta suomen- ruotsin- ja saamenkielisille (ja ilmeisesti myös englanninkielisille, vai pitäisikö silläkin uutisointi verovaroin lopettaa?) jaettavaksi liikkumisrajoitusten purkautuessa, tai pyrittävä saamaan viestiä läpi mahdollisimman laajalti, missä tapauksessa on fiksua järjestää tiedotusta kotikielellä vaikkapa 10 suurimmalle kielivähemmistölle maan virallisten kielten lisäksi.
Näistä suomi ja ruotsi ovat meidän virallisia kieliä sekä saame Pohjois-Suomen osissa. Englanti on virallisesti kansainvälinen kieli. Näistä ei tietenkään tulisi luopua YLEllä, vaikka vastustankin suuresti ruotsin kielen asemaa Suomessa. Venäjänkielisiä Suomessa on huomattavasti enemmän kuin muita vieraskielisiä, joten on vielä suht perusteltua pitää venäjänkieliset uutiset televisiossa, vaikka niiden poistamista en vastustaisikaan. Sen sijaan kurdi, arabia, persia ja somalia ovat niin pieniä kieliä suomessa, että ei ole vastuullista verorahojen käyttöä tehdä noiden kielillä uutisia. Suomen tulee tukea turvapaikkahakijoiden suomen kielen osaamista eikä syöttää kädestä suuhun heidän omaa kieltään, jotteivat he varmastikaan osaisi suomen tai edes englannin kieltä.
Miten mikään Dimmun sanoma on tämän kanssa ristiriidassa ja missä hän vaatii kaikkien uutisten kääntämistä?
Minulle on nyt jäänyt auki (koska en tuota aamu-tv:tä katsonut), että missä laajuudessa on ylipäätään suunniteltu uutisten kääntämistä eri kielille. Tuosta tweetistä jäi itselleni auki, kritisoitiinko pelkästään uutisten tarjoamista eri kielillä, vai tiedotusta kaikkineen (itse asiassa kun tuota nyt tarkemmin luin, niin ainoastaan mainitsee että koronasta infotaan jo nyt kielille x, y ja z, eli tuosta en osaa suorilta päätellä mitä mieltä siitä on). Ei nyt tietenkään ole tarkoituksenmukaista jokaista uutisjuttua kääntää, saati omaa tv-lähetystä järjestää, mutta isoista kansallisista/kansainvälisistä jutuista (kuten nyt pandemia, mutta myös esimerkiksi vaali-infot jne) olisi nähdäkseni aiheellista tiedottaa mahdollisimman laajalla kielirepertuaarilla, kuten nyt koronan tapauksessa toimitaankin.
Tässä on YLE:n uutinen aiheesta. Eli lyhyitä uutisia farsin, arabian, kurdin ja somalin kielillä. Tämä sen lisäksi, että uutisia tehdään muutenkin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, saameksi, viittomakielellä, selkosuomella, romanikielellä ja karjalan kielillä.
yle.fi
Yle lisää koronatietoutta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi
– Yhteisen turvallisuuden takia on tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat saavat nyt ajantasaista ja luotettavaa tietoa koronavirustilanteesta, toteaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen.
yle.fi
Tapauksen idiootti on tämä Grönroos, joka vastustaa että Yle infoaa muilla kielillä Koronasta. On sitten YLE:n muiden kielten uutisoinnista mitä mieltä tahansa, niin tuon korona-infon vastustaminen on edesvastuutonta ja siitä joutuu kärsimään ihan kaikki. Dimmu on tuossa ihan oikeassa. Sitä emme tiedä miten hän muuhun Ylen ulkomaan kielen uutisointiin suhtautuu, koska siihen hän ei ota kantaa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy