Joo varmaan ulkomailla ei olla keskusteltu juuri Herra Heinämäestä, mutta täysin vastaavalla tavalla siellä on keskusteltu eri ohjelmista, joissa vaikka nyt sitten intiaanipäähine esiintyy. Eli ei mitään muuta uutta he ole tuoneet mukanaan kuin tämän kyseisen ohjelman ja hahmon mukaan keskusteluun. Tässä mielessä on vaikeaa nähdä heitä hirveinä masinoijina, jos he vain ovat tuoneet ulkomaisen keskustelun myös Suomeen, suomalaisessa kontekstissa. Valtaväestölle varmasti kelpaa, että mitään ei muuteta, mutta kyllä tällaisetkin keskustelut kuuluvat nykyaikaan.
En Kalevalan syntytarinaan ole tutustunut niin tarkkaan, että pystyisin sitä arvioimaan kovin vedenpitävästi. Kulttuurinen omiminen liittyy ymmärrykseni mukaan ensisijaisesti sorrettujen alkuperäiskulttuurien omimiseen ilman lupaa. Lasketaanko Venäjän karjalaiset sellaiseksi ryhmäksi? En tiedä. Onko Lönnrot kerännyt kokoelmansa ilman lupaa? En tiedä, mutta luulisin, että tarinat on kerrottu vapaaehtoisesti, olkoonkin, ettei ole välttämättä ymmärretty, mitä Lönkka niillä puuhaa. Kaikki tapaukset ovat tosiaan erilaisia ja niitä pitää arvioida parempien tietojen valossa kuin mitkä itselläni on. Oleellista on myös se, että eihän Lönnrotin tekemisiä voi tuomita nykypäivän ymmärryksellä. Siinä ajassa hänen toimintatapansa oli varmaankin ihan ok. Ja vaikka Kalevala olisikin kulttuurista omimista, niin mitä sitten? Mikä tässä edes oli pointti?
Ja kyllä, kulttuurinen omiminen ei ole maailman yksinkertaisin asia ja varmaan on aika paljon rajatapauksia ja sellaisia tilanteita, jotka on mahdotonta "tuomita". Mutta mitä sitten? Pitäisikö "selvät" tapaukset jättää huomioimatta?
Vielä viestisi loppuosasta sanoisin sen verran (vaikka jätin sen lainaamatta), että varmasti on vaikeaa löytää keinoja ja sopimuksia, kun asiassa on kyse rahasta, maasta, vallasta, saavutetuista eduista luopumisesta yms. Eipä se tunnu Suomessakaan vaikkapa soten suhteen olevan kovin helppoa.
Tuo masinointi termin käyttö liittyi lähinnä siihen, että Laiti on varsin aktiivinen tuomaan saamelaiskysymyksiä esille eli hänellä tuntuisi olevan jonkinlainen poliittinen motiivi taustalla näiden ulostulojensa kanssa. Saamelaiskysymyksen esiintuomisessa ei luonnollisestikaan ole mitään väärää, mutta mielestäni on hieman kyseenalaista käyttää loukkaantumista mistä asiasta milloinkin ajamansa asian esiintuomisen katalystina. Osaat varmasti googlailla mistä kyseinen ryhmä on aiemminkin loukkaantunut. Asioista saa ja pitääkin keskustella ei kysymys olekaan siitä.
Kulttuurillinen omiminen ei liity mitenkään ensisijaisesti
sorrettujen alkuperäiskulttuurien kulttuurillisten elementtien tai symbolien omimiseen vaan siihen, että eri kulttuurista tuleva lainaa toiselle kulttuurille kuuluvia elementtejä, symboleja tai tapoja ymmärtämättä niiden taustoja. Ei siis tarvitse olla
erityisesti sorrettu kulttuuri - voi olla - mutta ei siis tarvitse. Huomaatko pienen mutta merkittävän eron? Mietipä nyt tässä valossa vaikkapa seuraavia asioita: onko mielestäsi valkoisen tai tumman ihmisen OK syödä sushia? Voiko japanilainen, kiinalainen tai valkoinen pitää rastatukkaa? (Ole kiltti äläkä tartu sitten sanaan valkoinen) Näitä esimerkkejähän on vaikka kuinka paljon joita voi tuoda esille.
Tuo Kalevala-esimerkki oli lähinnä siksi kirjoitettu, että kulttuurillista lainaamista on tapahtunut Suomessakin jo vaikka kuinka kauan sitten ja mikäli tätä asiaa alkaa miettimään joka asian yhteydessä, se onkin melkoisen syvä suo. Mikä näet on sitten se aito ja alkuperäinen asia? Tuon Kalevala-esimerkin on maininnut kirjoituksissaan folkloristi Haapoja-Mäkelä eli ei ole itse keksimäni juttu - jos se nyt esimerkkiä parantaa silmissäsi.
Huomannet ehkä kuinka ongelmallista koko kulttuurillinen omiminen on kun on mahdollista pahoittaa mielensä esimerkiksi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajasta.
Puheenvuoro: Saako kirjailija varastaa ja kenen kuuluu turvata kirjallisuuden moniäänisyys? (1/2016) | Linkistä voit lukea lisää ko. asiasta. Tämä ei luonnollisestikaan liity Laitiin tai intiaaneihin mitenkään - liittyy asiaan kun miettii kulttuurillista omimista ja mistä kaikesta sitä voikaan harmistua.
Minusta on hieman eri asia harmistua mikäli lastenohjelmassa on intiaanihahmo tai kun Oulun yliopiston ylioppilaskunnan muskarivideolla oli näkynyt saamelaisrumpu - verrattuna siihen mikäli kansainvälinen vaateketju kopio vaikkapa afrikkalaisen (tai saamelaisen) kuosin ja myy tätä eteenpäin. Joku järki näissäkin hommissa saisi mielestäni olla - joskin tämä on vain oma mielipiteeni ja eri mieltä saa tietenkin olla.
Tuo saamelaisrummusta mielensä pahoittaminen menikin tietoisuuden lisäämisen kannalta jotenkin erikoisesti. Videolla oli siis saamelaisrumpu ja tästä siis harmistuttiin. Nyt kyseinen rumpu on lukkojen takana ettei sitä näe kukaan. Linkki Kalevaan ko. tapauksesta:
OYY:n muskarivideolla esiintynyt saamelaisrumpu joutui kohun keskelle – käyttö ja alkuperä selvitetty | Oulu | Kaleva.fi
"
Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutussuunnittelija Petteri Klintrup, mitä rummun suhteen aiotaan tehdä?
– Jatkossa rumpu tullaan pitämään lukitussa kaapissa. Pohdimme tiedekunnassa toimenpiteitä ja konsultoimme Giellagas-instituuttia. Totta kai olemme kulttuurisensitiivisiä emmekä halua loukata minkään kulttuurin itseisarvoa."
Enköhän nyt ole omasta puolestani sanonut sen mitä minulla tästä asiasta on sanottavaa.