Milloin rasismi on oikeasti rasismia?

[MacRef]

Karsastaisin, jos kyseisellä henkilöllä olisi tapana pitää esimerkiksi isoja melua aiheuttavia sukujuhlia, tai jos asuntooni leijailisi pistävää hien ja mausteiden sekaista lemua.

No miksi et sitten kerro, että karsastaisit naapurina ihmisiä, jotka pitävät meluisia sukujuhlia tai aiheuttavat naapurustolle muutoin haittaa?

 

[Cobol]

Voisihan tuon kyselyn toteuttaa myös toisinpäin: kuinka moni romani tai maahanmuuttaja ottaisi mieluummin naapuriinsa romanin tai maahanmuuttajan versus keskiluokkaisen valkonaamaperheen Volvolla, kahdella lapsella ja koiralla.... voisi tulla siinäkin kyselyssä mielenkiintoisia prosentteja

Tavallaan tuo ei liity tutkimukseen, mutta vastaan silti.

Asiaa vähintäänkin sivuten ovat tutkineet mm. Vilkama, Vaattovaara ja Dhalmann. Heidän ja ulkomaisten tutkimusten perusteella voi sanoa, että asuinalueiden eriytyminen kytkeytyy läheisesti valikoivan muuttoliikkeen prosesseihin myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Monikulttuuristuminen ja asukkaiden omakohtaiset kokemukset asuinalueensa sosiaalisesta ympäristöstä ovat Suomessa muodostuneet erillisiksi ulottuvuuksikseen, joilla on itsenäistä vaikutusta toteutuneisiin muuttoihin.

VVD:n mukaan alueellinen eriytymisprosessi on tuottanut pääkaupunkiseudulla tilanteen, jossa alueiden väliset sosioekonomiset ja etniset erot ovat kasvaneet niin isoiksi, että osa väestöstä suunnistaa heikoiksi kokemiltaan alueilta toisaalle. Eriytyminen on siis paikoin saanut itseään ruokkivan luonteen. Kun tähän lisätään tärkeä tekijä, eli lasten koulun opetuksen taso ja etäisyys kotoa, ollaan kovin haasteellisissa tilanteissa kaupunkipolitiikan kannalta.

Päädytään siis siihen, että ns. valtaväestö ja tulodesiileissä keskitasoa ja sen yläpuolella olevat muuttavat pois monikulttuurisuuden tieltä, ja vastaavasti maahanmuuttajat hakeutuvat eri syistä (kuten asuntotarjonta) samoille alueille, joilla on samaa äidinkieltä puhuvia.

 

[DonTirri]

Tavallaan tuo ei liity tutkimukseen, mutta vastaan silti.

Asiaa vähintäänkin sivuten ovat tutkineet mm. Vilkama, Vaattovaara ja Dhalmann. Heidän ja ulkomaisten tutkimusten perusteella voi sanoa, että asuinalueiden eriytyminen kytkeytyy läheisesti valikoivan muuttoliikkeen prosesseihin myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Monikulttuuristuminen ja asukkaiden omakohtaiset kokemukset asuinalueensa sosiaalisesta ympäristöstä ovat Suomessa muodostuneet erillisiksi ulottuvuuksikseen, joilla on itsenäistä vaikutusta toteutuneisiin muuttoihin.

VVD:n mukaan alueellinen eriytymisprosessi on tuottanut pääkaupunkiseudulla tilanteen, jossa alueiden väliset sosioekonomiset ja etniset erot ovat kasvaneet niin isoiksi, että osa väestöstä suunnistaa heikoiksi kokemiltaan alueilta toisaalle. Eriytyminen on siis paikoin saanut itseään ruokkivan luonteen. Kun tähän lisätään tärkeä tekijä, eli lasten koulun opetuksen taso ja etäisyys kotoa, ollaan kovin haasteellisissa tilanteissa kaupunkipolitiikan kannalta.

Päädytään siis siihen, että ns. valtaväestö ja tulodesiileissä keskitasoa ja sen yläpuolella olevat muuttavat pois monikulttuurisuuden tieltä, ja vastaavasti maahanmuuttajat hakeutuvat eri syistä (kuten asuntotarjonta) samoille alueille, joilla on samaa äidinkieltä puhuvia.

Eikös kyseessä ole ns. "White Flight"-ilmiö mitä USA:ssa on tutkittu ja todettu jo 50-luvulta lähtien.

Itse Itä-helsinkiläisenä tiedän mitä haet takaa. Tietyt alueet, kuten Rastila, Malmi tai Kontula ovat hitaasti mutta vääjäämättömästi muuttuneet hyvin etnisiksi jopa omana elinaikanani. Ja nekin kantaväestön edustajat joita aluieilta löytää ovat yleensä sieltä alemmasta päästä kun tulo- ja elintasoja katsotaan.

 

[Cobol]

Eikös kyseessä ole ns. "White Flight"-ilmiö mitä USA:ssa on tutkittu ja todettu jo 50-luvulta lähtien.

Itse Itä-helsinkiläisenä tiedän mitä haet takaa. Tietyt alueet, kuten Rastila, Malmi tai Kontula ovat hitaasti mutta vääjäämättömästi muuttuneet hyvin etnisiksi jopa omana elinaikanani. Ja nekin kantaväestön edustajat joita aluieilta löytää ovat yleensä sieltä alemmasta päästä kun tulo- ja elintasoja katsotaan.

Kyllä, samasta ilmiöstä kuin White Flight on osin kyse. Suomessa on tiettyjä ominaispiirteitä. Asiaa käsitellään lasten oppimisen osalta - joka on merkittävä tekijä kokonaisuudessa - alla.

Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja

Suomalaisperheet ottavat lapsensa yhä useammin pois koulusta, jossa on paljon maahanmuuttajia. Perheet jopa muuttavat alueelta pois saadakseen lapsensa toiseen kouluun.

yle.fi

Kantaväestöön kuuluvat vanhemmat haluavat usein lapsensa kouluun, jossa oppilaat ovat ainakin pääosin kantaväestöön kuuluvia. Jos naapurustoon tulee maahanmuuttajia mm. Afganistanista, Syyriasta ja Irakista sekä Somaliasta, perhe voi lähteä saadakseen paremman opetuksen lapselleen. Opetus maahanmuuttajavaltaisissa luokissa on ainakin OAJ:n mukaan erittäin haasteellista, joten lähtö on ymmärrettävää.

Sanon edelleen, että esimerkiksi koulun valikoinnista ja paremman opetuksen toivossa tapahtuvaa lähtemistä tai turvapaikanhakijoiden muuton karsastamista en käsitä rasismina. Ei ole mitää syytä olla myöntämättä avoimesti sitä, että Suomessa on erityisesti pääkaupunkisedulla ollut jo pitkään WF-tilanne. Se ei johdu rasismista, vaan ihmisten halusta mm. lasten parempaan koulutukseen ja sosiaalisiin siteisiin naapurustossa. Miten tästä eteenpäin, se riippuu hallituksista sekä EU:sta.

 

[Red Machine]

Sanon edelleen, että esimerkiksi koulun valikoinnista ja paremman opetuksen toivossa tapahtuvaa lähtemistä tai turvapaikanhakijoiden muuton karsastamista en käsitä rasismina. Ei ole mitää syytä olla myöntämättä avoimesti sitä, että Suomessa on erityisesti pääkaupunkisedulla ollut jo pitkään WF-tilanne. Se ei johdu rasismista, vaan ihmisten halusta mm. lasten parempaan koulutukseen ja sosiaalisiin siteisiin naapurustossa. Miten tästä eteenpäin, se riippuu hallituksista sekä EU:sta.

Tismalleen näin. Meidän perhe teki nimenomaan tätä pohjaa ajatellen päätöksen kun perheenlisäystä oli tulossa ja isompaa asuntoa täten haussa.
Mitään rasistista ei siinä ajatustyössä ollut mutta ehkä me ollaan sitten vain parempiosaisia kanta-asukkeja ja eletään kuplassa. Molemmat tiedettiin ystävien, tuttujen ja eri verkostojen kautta mikä varhaiskasvatuksen ja ala-asteiden tilanne missäkin jotakuinkin on. Priorisoitiin jälkikasvu edellä ja päivääkään ei ole kaduttanut. Luonnolliselta tämä tuntuu, kukas sitä ei pienemmilleen haluaisi priimaa?

 

[finnjewel]

Maahanmuuttovaltaisten asuinalueiden ja kaupunginosien muodostuminen ei ole ainoastaan päättäjien saati sitten suomalaisperheiden toiminnan tulosta. Syyllisiä ovat myös maahanmuuttajat itse, sillä hekin mielellään ja todistetusti hakeutuvat omanlaistensa pariin. Hajasijoitetuista maahanmuuttajista jokunen on halunnut sopeutua ja ryhtyä elämään heille uudessa kulttuurissa, mutta enemmistö muuttaa lähelle maanmiehiään ja -naisiaan heti kun pystyvät.
Tällaisesta kehityksestä on esimerkkejä suuressa maailmassa; on chinatowneja, koreatowneja, little russioita, latinokortteleita jne.
Samaa ovat harrastaneet suomalaiset maastamuuttajat ainakin USA:ssa, Kanadassa, Ruotsissa ja Espanjassa.
Ehkäpä Helsingissä kannattaisi kokeilla maahanmuuttotaustaista rehtoria sellaisessa koulussa, jossa maahanmuuttajat ovat enemmistönä.

 

[Cobol]

Tismalleen näin. Meidän perhe teki nimenomaan tätä pohjaa ajatellen päätöksen kun perheenlisäystä oli tulossa ja isompaa asuntoa täten haussa.
Mitään rasistista ei siinä ajatustyössä ollut mutta ehkä me ollaan sitten vain parempiosaisia kanta-asukkeja ja eletään kuplassa. Molemmat tiedettiin ystävien, tuttujen ja eri verkostojen kautta mikä varhaiskasvatuksen ja ala-asteiden tilanne missäkin jotakuinkin on. Priorisoitiin jälkikasvu edellä ja päivääkään ei ole kaduttanut. Luonnolliselta tämä tuntuu, kukas sitä ei pienemmilleen haluaisi priimaa?

Tunnen useita perheitä Helsingissä, jotka ovat toimineet juuri näin. Asuinalue valitaan huolella ja kun sinne on muutettu, siellä todella pysytään. Vaikuttaa siltä, että ratkaisut ovat olleet oikeita kun katsoo varsinkin poikien oppimista. Helsingissä jopa 15-20 prosenttia ei osaa lukea peruskoulunkaan jälkeen (Lähde lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila 2015, koko Suomi 13 %). On syytä hakea koulu, jossa ongelma on mahdollisimman vähäinen.

Maahanmuuttovaltaisten asuinalueiden ja kaupunginosien muodostuminen ei ole ainoastaan päättäjien saati sitten suomalaisperheiden toiminnan tulosta. Syyllisiä ovat myös maahanmuuttajat itse, sillä hekin mielellään ja todistetusti hakeutuvat omanlaistensa pariin. Hajasijoitetuista maahanmuuttajista jokunen on halunnut sopeutua ja ryhtyä elämään heille uudessa kulttuurissa, mutta enemmistö muuttaa lähelle maanmiehiään ja -naisiaan heti kun pystyvät.
Tällaisesta kehityksestä on esimerkkejä suuressa maailmassa; on chinatowneja, koreatowneja, little russioita, latinokortteleita jne.
Samaa ovat harrastaneet suomalaiset maastamuuttajat ainakin USA:ssa, Kanadassa, Ruotsissa ja Espanjassa.
Ehkäpä Helsingissä kannattaisi kokeilla maahanmuuttotaustaista rehtoria sellaisessa koulussa, jossa maahanmuuttajat ovat enemmistönä.

Totta ja useinhan se meni aiemmin erityisesti hanttitöissä, että hakeuduttiin asuinalueille, jossa puhuttiin omaa kieltä. Kun ei itse juuri muuta osattu.

Jatkossa nähdään, miten nykyinen ja tulevat hallitukset kykenevät ongelmia ratkaisemaan. Osin tämä riippuu EU:n politiikasta, kuten turvapaikkapolitiikasta. Korona on eri tavoin karsinut tulijoita Eurooppaan, mutta väestönkasvu ja osin eilnolojen heikentyminern useista syistä Aasiassa ja Afrikassa jatkuu.

 

[Petri1981]

No miksi et sitten kerro, että karsastaisit naapurina ihmisiä, jotka pitävät meluisia sukujuhlia tai aiheuttavat naapurustolle muutoin haittaa?

Siksi, koska tiettyjen ryhmien edustajista todennäköisimmin tulee em. haittoja. Jos tämä ei pitäisi paikkaansa, niin miksi Tukholman Rinkeby ei ole kantaruotsalaisten keskuudessa haluttu asuinalue? Ei liberaalien, konservatiivien, kuin vasemmistolaisten kuin oikeistolaistenkaan keskuudessa.

 

[MacRef]

Siksi, koska tiettyjen ryhmien edustajista todennäköisimmin tulee em. haittoja. Jos tämä ei pitäisi paikkaansa, niin miksi Tukholman Rinkeby ei ole kantaruotsalaisten keskuudessa haluttu asuinalue? Ei liberaalien, konservatiivien, kuin vasemmistolaisten kuin oikeistolaistenkaan keskuudessa.

Asutko Rinkebyssä?

Saan toki ajatuksestasi kiinni, mutta ei tuo Rasisti en ole -väitteesi kirjoittamasi perusteella paikkaansa pidä.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Epämukavuus naapurista on kuitenkin hieman eri asia kuin mustien lynkkailu palaviin risteihin lakanakummitusten harrastuksena. Itse olen asunut romanisuvun naapurina. Pääsääntöisesti asiallista ja mukavaa porukkaa, joiden kanssa tulin ihan hyvin juttuun.
That said, jotkut heidän kulttuurilliset tapansa, kuten esim. heimohengailu ja kaupittelu, aiheuttivat säännöllisesti jonkin asteista - häiriö on liian vahva sana - haamujännitettä omassa matrixissani. Joten mahdolliseen gallup-kysymykseen romaninaapurien aiheuttamasta epämukavuudesta en voisi puhtaan rehellisesti vastata "täysin eri mieltä".

Jos tuollaisten perusteella ihmiset sullotaan saman termin alle natsien, apartheidistien ja plantaasien ruoskaa heiluttavien massojen kanssa, siinä on rasisminvastaisen asennevaikuttamisen ja rakentavan keskustelun kannalta aika vähän voittavia elementtejä.

 

[Walrus21]

Tuohon kouluvalikointiin sen verran, että eihän se lähtökohtainen syy varmaankaan ole maahanmuuttajien karttaminen. Maahanmuuttajilla ei vain aina ole valinnanvaraa asuinpaikan suhteen, joten heitä sitten sijoittuu voittopuoleisesti tietyille alueille, jotka eivät muutenkaan ole niitä halutuimpia.

En minäkään vapaaehtoisesti halua asua alueella, jossa on runsaasti sosiaalisia ongelmia. Toisaalta en näe mitään syytä, miksen voisi asua alueella, jossa on paljon maahanmuuttajia mutta vähän sosiaalisia ongelmia.

Rasismin tunnusmerkistöön muuten liittyy aika kiinteästi se, että ihmisiä arvioidaan etnisyyden perusteella yhtenä ryhmänä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että arvioija olisi automaattisesti punaniska-rasisti. Pikemminkin on niin, että isolla osalla ihmisiä on joitain rasistisia ajattelumalleja tai toimintatapoja, mutta kuitenkin vakaa usko oman toiminnan oikeudenmukaisuudesta.

 

[Cobol]

Tuohon kouluvalikointiin sen verran, että eihän se lähtökohtainen syy varmaankaan ole maahanmuuttajien karttaminen.

Tutkimusten mukaan (mm. Vaattovaara) tämä riippuu maahanmuuttajien määrästä. Moni kertoi kyselyssä lähtösyyksi maahanmuuttajien määrän. Muita syitä ovat mm. se, että asunto on kallis tai epäsopiva, muuttaja haluaa asumisuralla eteenpäin tai seutu ei miellytä. Vaattovaaran etc eräässä tutkimuksessa tutkittiin vaikuttaako maahanmuuttajien määrä muuttohalukkuuteen. Vastaus oli selvä: kyllä, se vaikuttaa.

Rasismin tunnusmerkistöön muuten liittyy aika kiinteästi se, että ihmisiä arvioidaan etnisyyden perusteella yhtenä ryhmänä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että arvioija olisi automaattisesti punaniska-rasisti. Pikemminkin on niin, että isolla osalla ihmisiä on joitain rasistisia ajattelumalleja tai toimintatapoja, mutta kuitenkin vakaa usko oman toiminnan oikeudenmukaisuudesta.

En nyt heittäisi tähän rasisimikorttia lainkaan, kun kouluvalinnoista puhutaan. Se, että ihmiset haluavat lapsille parempaa opetusta, ei ole rasistista. On parempi auttaa lapsiaan oppimaan mm. kouluissa, joissa mahdollisimman harva on lukutaidoton vielä peruskoulun jälkeen.

 

[Mojo]

Ainakin ruotsalaisista löytyy sankoin joukoin rasisteja.

Ruotsalaislehti paljastaa: potilailla mahdollisuus välttää ulkomaalaistaustainen lääkäri aikaa varatessaan

Toimintaa harjoitetaan tutkimuksen mukaan maan jokaisella alueella.

www.iltalehti.fi

 

[adolf]

Tutkimus: Suomalaiset karsastavat romaneja, somaleja ja muslimeja naapureina – ”Huolestuttavaa, jos asenteet niin jyrkkiä”

Perusoikeusbarometrista paljastuu, että Suomessa asenteet esimerkiksi romaneita kohtaan ovat yhä negatiivisia.

www.iltalehti.fi

Uutta tutkimusta pukkaa.

No romanit ovat kyllä omalla toiminnallaan sen karsastuksen täysin ansainneet, koska niin iso osa heistä ei halua sopeutua tähän meidän yhteiskuntamme pelisääntöihin, vaan ovat eri tavoilla häiriöksi. Kaikki eivät sitä varmasti ole, mutta kuitenkin huomattavan suuri osa.

Tekeekö tämän sanominen ihmisestä sitten rasistia? Ei minusta.

 

[Tjapalala]

No romanit ovat kyllä omalla toiminnallaan sen karsastuksen täysin ansainneet, koska niin iso osa heistä ei halua sopeutua tähän meidän yhteiskuntamme pelisääntöihin, vaan ovat eri tavoilla häiriöksi. Kaikki eivät sitä varmasti ole, mutta kuitenkin huomattavan suuri osa.

Tekeekö tämän sanominen ihmisestä sitten rasistia? Ei minusta.

No minusta kyllä tuossa aika paljon rasistisia piirteitä. Lähdetään vaikka tuosta ”romanit ovat aiheuttaneet omalla toiminnallaan”. Tässä jokaista yksilöä kohdellaan ryhmänä eikä yksilönä. Jokainen ihminen on oma lukunsa ja tällänen ryhmittely on erittäin vahingollista ja haitallista. Ja tuo huomattava suuri osa on varmaan ihan tutkittu määrä, josta pystyt heittämään lähteen tutkimuksesta? Vai mennäänkö nyt ihan sellasella perstuntumalla. Se nyt varsinkin täyttää rasistiset piirteet.


Ei ehkä rasistista, mutta rasistia piirteitä. Niissäkin on ero.

Jokaisella ihmisellä on ennakkoluuloja. Se ei ole rasistista. On tärkeä tunnistaa näitä ennakkoluuloja itsestään. Jos antaa näiden ennakkoluulojen vaikuttaa niin toiminta voi olla rasistista.

 

[adolf]

@Tjapalala

Semmoista pyörittelyä oli nyt tuo sinun tekstisi, että en oikein saa punaisesta langasta tuossa kiinni. Ihan käytännön kokemukset osoittavat sen, että romaneissa on huomattavan paljon ihmisiä yhteisönsä kokoon nähden, jotka aiheuttavat ongelmia naapurustoissa ja muuten hankaavat näitä yhteiskunnan pelisääntöjä vastaan, eivätkä suostu sopeutumaan.

Tiedostan täysin sen, että kaikki romanit eivät tämmöisiä ole, ja heidän joukostaan löytyy myös paljon hyviä ihmisiä, jotka kantavat kortensa tähän yhteiseen kekoomme.

Suhtaudun ihan täysin samalla tavalla kantasuomalaisiin ihmisiin, jotka esimerkiksi jossain naapurustossa aiheuttavat metelöinnillään, tappeluillaan ja ryyppäämisillään haittaa muiden ihmisten elämälle. Tietynlaiselta näyttävä ja tietynlaisella tavalla käyttäytyvä, sekä tietynlaisissa paikoissa käyvä valkoihoinen saa minussa aikaan ajatuksia, että tuon kanssa en luultavasti kauheasti halua olla tekemisissä. Ihminen viestii ulkoisella habituksellaan kuitenkin aina viestiä ympäristöönsä.

Joku ehkä nimittää tämmöistä rasismiksi tai miksi lie ennakkoluuloiksi. Minun mielestäni se on taas naiivia tosiasioilta silmänsä ummistamista, jos näistä asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti.

 

[Tjapalala]

@adolf


Haluaisin tietää mikä tuo huomattava määrä on. Tämä ihan siis sinunkin käytännön kokemuksella. Kuinka monta käytännön kokemuksella olet kohdannut 10 000-12 000 (THL:n luku) maasta asuvasta romanista.

Tässä on se minun pointtini. En usko, että olet kohdannut 1-5% enempää. Se ei ole minusta huomattava osa.


Ja siis minusta tärkeä tunnistaa ongelmakäytös ja puuttua siihen ja korjata sitä. On romaneita, joilla esintyy tätä ongelmakäytöstä. En koita kiistää sitä. Siltikään mielestäni ei voida puhua romaneista kokonaisuutena. Ellei tähän nyt löydy tilastoja, niin sitten voidaan miettiä uudestaan.

Ehkä se minun ajatus on, että varmasti jokainen ollaan kohdattu huonosti käyttäytyvä ihminen ja tästä syntyy ennakkoluuloja koko hänen edustamaan ryhmään kohtaan. Kuitenkaan näiden ennakkoluulojen ei tulisi antaa vaikuttaa käytännön toiminnassa ja puheissa koko ihmisryhmää koskeviksi.

Jos naapurissa perseilee joku, niin muutan pois koska hän perseilee enkä siksi minkä kulttuurin edustaja hän on.

Mielestäni on myös tärkeä keskustella asioista. Saitko kiinni nyt paremmin viestistäni?

 

[Walrus21]

Joku ehkä nimittää tämmöistä rasismiksi tai miksi lie ennakkoluuloiksi. Minun mielestäni se on taas naiivia tosiasioilta silmänsä ummistamista, jos näistä asioista ei puhuta rehellisesti ja avoimesti.

Toimiiko tämä rehellinen ja avoin puhe myös toiseen suuntaan?

Muutamia määritelmiä rasismille (poimin wikipediasta):

»Rasismiksi voidaan luonnehtia valta- ja alistussuhteita tuottavia ajattelu-, puhe-, ja toimintatapoja, joissa jonkun yksilön tai ryhmän (oletettu tai väitetty) ominaisuus, olipa se biologinen tai kulttuurinen, esitetään olemukselliseksi ja muuttumattomaksi.

»Rasismia ovat – – sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien perustavanlaatuisesta kulttuurisesta ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella.

Rasismiksi määritellään sekä kansainvälisten sopimusten että tutkijoiden piirissä myös kulttuurinen rasismi, johon viittaa rotua laajempi ilmaisu "etninen syrjintä".

Tuo että suhtautuu kantasuomalaisiin rettelöitsijöihin samalla tavalla ei ole verrannollinen asia. Kantasuomalaisen käytöstä et voi lukea ulkonäöstä, ellei henkilö varta vasten anna sille mahdollisuutta. Moni vuokranantaja on törmännyt siihen, että täysin tunnollisen ja luotettavan oloinen vuokralainen onkin paljastunut painajaiseksi.

Valtaväestöön kuuluva henkilö voi vaikuttaa omaan olemukseensa, mutta jos henkilöllä on vaikkapa romanilta kuulostava sukunimi, sitä on aika paha peitellä työhaastattelussa. Samaten, jos ulkonäkö poikkeaa normista.

Kantaväestöllä on se etuoikeus, että lähtökohtaisesti sinuun suhtaudutaan neutraalisti tai positiivisesti.

 

[adolf]

Mielestäni on myös tärkeä keskustella asioista. Saitko kiinni nyt paremmin viestistäni?

Saan kiinni siitä, että asioista pitää keskustella. Ymmärrän myös sen, että kun kohtaan, vaikka romaniasuun pukeutuneen henkilön, niin jos lähtökohtaisesti jo esimerkiksi työssäni viranomaisena suhtaudun tähän henkilöön sillä tavalla, että häneen ei ulotu tasan samat oikeudet ja säännöt, kuin kaikkiin muihinkin ihmisiin, niin silloin tässä on ongelma. Silloin taas jos minulla on ennalta kokemuksia tai tietoa jostain vaikkapa nyt sitten romanista, joka on käyttäytynyt aina ongelmia luoden, niin silloin taas tietynlainen ennakkoasennoituminen ja suhtautuminen kyseiseen henkilöön on vain luonnollista.

Minun mielestäni vaan tässä on ongelma, että kun ihminen X näkee omin silmin, että tietyn kansanryhmän edustajat korostuneen paljon esimerkiksi varastelevat, tappelevat, ryyppäävät ja möykkäävät aiheuttaen ongelmia naapurustoissa, eivät suostu työllistymään verottajan silmän alla toimiville työpaikoille ja käyttäytyvät ylimielisesti, niin että tämä ei saisi aiheuttaa ennakkoluuloja yhtä kansanryhmää kohtaan? Omasta mielestäni tuo on täysin luonnollinen seuraus, joka ihmismielessä tapahtuu, eikä rasismia. Tosi moni ihminen on ihan elävässä elämässä oikeasti nähnyt kaikkea tätä, ja valitettavan paljon tätä käytöstä on ilmennyt nimenomaan romaneissa.

En kiistä millään tavalla sitä, etteikö romaneihin liittyisi toisaalta paljon myös sitä, että heitä nyt "kuuluu" vaan pitää jonkinlaisina yhteiskunnan loiseläjinä, vaikka omia havaintoja tämän tueksi ei olisi millään tavalla. Valitettavan paljon myös työnantajat suhtautuvat heihin lähtökohtaisesti jo niin, että henkilön palkkaamista ei edes harkita taustansa vuoksi. Vaikka toisaalta tätäkään asiaa ei voida ajatella niin, että työnantajilla olisi sitten myöskään mitään velvollisuutta palkata jotain henkilöä X, vain koska hän edustaa vähemmistöryhmää Y.

Kannatan täysin palkein sitä, että nuorimpia romanisukupolvia edustavat henkilöt lähtevät kouluttautumaan ja sitä kautta työllistymään rehellisille työmarkkinoille. Tätä kautta myös heidät pikkuhiljaa saataisiin paremmin integroitumaan tähän meidän yhteiskuntaamme ja sen pelisääntöihin kuitenkin niin, että he saisivat pitää kiinni omista kulttuuripiirteistään.

 

[Tjapalala]

Kannatan täysin palkein sitä, että nuorimpia romanisukupolvia edustavat henkilöt lähtevät kouluttautumaan ja sitä kautta työllistymään rehellisille työmarkkinoille. Tätä kautta myös heidät pikkuhiljaa saataisiin paremmin integroitumaan tähän meidän yhteiskuntaamme ja sen pelisääntöihin kuitenkin niin, että he saisivat pitää kiinni omista kulttuuripiirteistään.

Ollaan selkeästi samankaltaisilla ajatuksilla liikeellä. Tässä on paljon tekemistä vielä työelämän osalta ja samalla myös romaniyhteisössä. Tässä kuitenkin on avain kaikkeen asian osalta. Yleisesti työllistäminen maahanmuuttajien, romaanien sekä myös vammaisten osalta olisi ehdottoman tärkeää. Sillä on positiivisia vaikutuksia yksilön ja yhteisön kannalta.

Minun mielestäni vaan tässä on ongelma, että kun ihminen X näkee omin silmin, että tietyn kansanryhmän edustajat korostuneen paljon esimerkiksi varastelevat, tappelevat, ryyppäävät ja möykkäävät aiheuttaen ongelmia naapurustoissa, eivät suostu työllistymään verottajan silmän alla toimiville työpaikoille ja käyttäytyvät ylimielisesti, niin että tämä ei saisi aiheuttaa ennakkoluuloja yhtä kansanryhmää kohtaan? Omasta mielestäni tuo on täysin luonnollinen seuraus, joka ihmismielessä tapahtuu, eikä rasismia. Tosi moni ihminen on ihan elävässä elämässä oikeasti nähnyt kaikkea tätä, ja valitettavan paljon tätä käytöstä on ilmennyt nimenomaan romaneissa.

Ehdottomasti ajatukset ja ennakkoluulot eivät ole rasistisia. Ne ovat luonnollisia ja niitä on kaikilla. Jos ne alkavat näkyä käytöksessä ja toiminnassa ihmisryhmää kohtaan niin siinä on sitten rasismia.

 

[Cobol]

Missä vaiheessa segregaatio on Helsingissä? Asuinalueiden eriytyminen on Suomessa kasvussa, ja Helsinki on Turun ohella kärkipäässä. Yksi mittari on aiemmin tutkimuspohjaisesti esille nostamani lasten koulutus, ja vanhempien reagointi hakemalla parempia oppimistuloksia mahdollistavia peruskouluja. Helsingissä oli vuonna 2018 noin 11 prosentissa suomenkielisistä peruskouluista vähintään 40 prosenttia vieraskielisiä oppilaita. Tarkoittaa sitä, että vieraskieliset keskittyvät vähän yli 10 prosenttiin Helsingin kouluista.

Segregaatio on pitkällä.

Vanhempien reagoinnin osittaisenkin tuomitsemisen - mikä on typerää - sijaan kannattaisi miettiä, onko syytä muuttaa kehitystä. Ja jo on, mitä keinot ovat. Tilannehan on ollut se, että väestönlisäys Suomessa tapahtuu pääosin tai vain maahanmuuton kautta.

 

[Redimor]

Missä vaiheessa segregaatio on Helsingissä? Asuinalueiden eriytyminen on Suomessa kasvussa, ja Helsinki on Turun ohella kärkipäässä. Yksi mittari on aiemmin tutkimuspohjaisesti esille nostamani lasten koulutus, ja vanhempien reagointi hakemalla parempia oppimistuloksia mahdollistavia peruskouluja. Helsingissä oli vuonna 2018 noin 11 prosentissa suomenkielisistä peruskouluista vähintään 40 prosenttia vieraskielisiä oppilaita. Tarkoittaa sitä, että vieraskieliset keskittyvät vähän yli 10 prosenttiin Helsingin kouluista.

Segregaatio on pitkällä.

Vanhempien reagoinnin osittaisenkin tuomitsemisen - mikä on typerää - sijaan kannattaisi miettiä, onko syytä muuttaa kehitystä. Ja jo on, mitä keinot ovat. Tilannehan on ollut se, että väestönlisäys Suomessa tapahtuu pääosin tai vain maahanmuuton kautta.

No eikös nämä kuntien omistamat vuokra-asunnot yleensä keskity aina joillekkin alueille?

 

[Cobol]

No eikös nämä kuntien omistamat vuokra-asunnot yleensä keskity aina joillekkin alueille?

Näin arvelen, mutta en omaa tarkkaa tietoa.

 

[Redimor]

Näin arvelen, mutta en omaa tarkkaa tietoa.

Oulusta sen verran tiedän, että kolmella alueella missä kunnan yhtiö vuokraa asuntojaan on poliiseillakin eniten kyytejä.

Tulevaisuudesta ei tietenkään voi tietää, että miten yksityisten vuokraajien asunnot menee kaupaksi koska ei tiedä vuokratuen kehittymistä.

 

[aquanqua]

Käsittääkseni lähtökohtaisesti ensimmäinen mahdollisuus PK-seudulla saada lapsi parempaan kouluun ilman muuttamista on yhä vasta ala-asteen jälkeen. Tämän jälkeen on jo mahdollista päästä asuinalueesta riippumatta soveltuvuuskokeen kautta mm. Norssin latinaluokalle.

Tuo kuitenkin edellyttää luonnollisesti vanhempien tietoisuutta ja aktiivisuutta, minkä lisäksi kuusi ensimmäistä lukuvuotta mahdollisesti heikossa oppimisympäristössä kuulostaa jo aika kriittiseltä takamatkalta lapselle. Soveltuvuuskokeet ja eriytyminen osaamistasojen perusteella pitäisi tuoda mukaan jo aikaisemmin kuin 6 ja 7 luokan välillä – puhumattakaan vasta lukiovalinnan kohdalla.

Koulujen tasoerot PK-seudulla on mielestäni ehdottomasti positiivinen asia ja tarvittava kehityssuuntaus kohti kilpailullisempaa yhteiskuntaa. Kritiikki, mitä esimerkiksi amerikkalaisilta vierailta on saanut kuulla on liittynyt juurikin kysymykseen siitä, miten meidän järjestelmä palvelee go-getter -oppilaita ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamisen kannalta oleellisten huippuluokan osaajien kasvattamista.

Yksi positiivinen kehitys, mitä olen viime vuosina päässyt osaltani seuraamaan läheltä on ns. tutorpalveluiden ja yksityisopetuksen suosion kasvaminen. Ongelmana luonnollisesti on se, että nämä palvelut rajautuvat pitkälti lapsen vanhempien taloudellisten mahdollisuuksien mukaisesti.