Milloin itkit viimeksi ja miksi?

[Hextall]

Re: ...

Viestin lähetti Ramses
http://paavokadonnut.blogspot.com

Hiljaiseksi vetää.

 

[jh1981]

Re: ...

Viestin lähetti Ramses
http://paavokadonnut.blogspot.com

Surullista. Toivottavasti rouva fortuna on ollut Paavon mukana ja hänet vielä löydetään elävänä.

 

[jesse72]

Tänään kuulin aamulla töissä kaverini kuolleen eilen äkillisesti, kertojana kaverin sedän vaimo joka on työkaverini. Ihmettelin vain kun tämä kyseli niin oudosti että joko olin kuullut X:stä? Heitin vain vitisinä että mitä se nyt on koheltanut ja sitten uutinen pamahti tajuntaan KUOLLUT, EILEN, ????.....Vastahan me nähtiin joulupyhinä..

Vasta reilut vuosi sitten vihitty reilut 30-v kaveri ja yhtäkkiä kaikki on ohi..

 

[Timbit]

Alkusyksystä ajelin työmatkalta takaisin kohti Tamperetta yksinäni ja kuuntelin radiota. Siellä oli jotain puhetta isäksi tulemisesta ja tuoreiden isien kohelluksista. Nauroin sitä kuunnellessani, ja yhtäkkiä tajusin itkeväni. Tuli aika voimakas liikutuksen tunne kun muistin, että kohtahan sitä liitytään itsekin koheloiden isien joukkoon. Itku meni ohi, ja jatkoin nauramista.

 

[sampio]

En nyt aivan itkenyt, mutta liikutuin kovasti tänään, kun kävin antamassa hyvän yön suukon pikku prinsessalleni. Tuli vain mieleeni tuo pieni Paavo-poika ja hänen katseensa. En voi mitään, mutta tällainen tunteellinen luuseri minä olen. Paavon vanhemmille roimasti voimia, toivottavasti ihme tapahtuu ja poika löytyy terveenä.

 

[Yläpesä]

Tänään.

Nuo etäiset tapahtumat Aasiassa, jossa köyhät vinosilmät saavat ansionsa mukaan, kuten joku soluhävikki toisessa ketjussa asian esitti.

Mielikuva lomalle tulleesta perheestä rannalla, lapset kirmaavat rantaan tutkimaan vetäytynyttä merta ja sen paljastamia kotiloita...

Ei kestä vetistelemättä. Nukkumaan on mentävä muksujen huoneen kautta.

Öitä.

 

[super]

Viestin lähetti Ramses
http://paavokadonnut.blogspot.com

Nyt tulee itku.

 

[Crapbag]

En itkenyt, mutta silmät kastuivat tänään, kun uutisissa näytettiin taas Aasian tuhoalueelta. Etenkin haastatteluun otetut loukkaantuneet suomalaiset saivat herkän mieleni järkkymään. Voimia kaikille omaisille ym. sureville, kamalaa odottaa tietoja kadonneista, joita ei välttämättä koskaan löydetä.

 

[Sistis]

Kyllä tuo perkeleen katastrofi on saanut ainakin palan kurkkuun. Nyt tuo Paavo-juttu vielä päälle. Perkele...

En nyt sentään itkemään ole ruvennut, mutta ei sekään kaukana ole. Huomenna Tampereella saa olla yksin ja miettiä asioita. Katsotaan sitten, miten käy.

 

[Ted Raikas]

Itkin viimeeksi oikein kunnolla kun meidän kissamme, 17-vuotias seniori siirtyi ajasta ikuisuuteen viime kuussa. Vaikea asia käsiteltäväksi, yhä edelleenkin... Toki vanha oli kuoma ja terveys jo selkeästi heikkenemään päin. Se kissa ei kuitenkaan ollut pelkästään tavallinen kissa, vaan oikea perheenjäsen... tärkeä henkilö meille ihan kaikille täällä. Suuri kaipaus tuota persoonaa kohtaan tuskin koskaan laantuu...

Edelleen kovin ikävöimme häntä, tuota suurenmoista otusta joka sulostutti elämäämme monet vuodet. En vieläkään meinaa uskoa että olet poissa ystävä kallis. Toivottavasti jaksat hyvin siellä jossain, siellä missä kuolleet vaeltavat. Siellä missä vanhat ystäväsi vartovat.

R.I.P. Roope. 1987-2004.

 

[cosmic_rodeo]

Kyllähän tämä katastrofi saa silmät kostumaan. Vaikea edes kuvitella, miltä niiden jo 70000 kuolleen ja useiden kadoksissa olevien omaisista tuntuu.

Kevyemmästä aiheesta: katsoin eilen viimeiseksi jääneen Uuno Turhapuro -elokuvan. Vaikka en Spede-tuotantojen ystävä juurikaan ole, niin on myönnettävä, että This Is My Lifen loppukohtaus sai kaikessa korniudessaankin meikäläisen vallan kyynelehtimään. Hieno lopetus.

 

[Kasatonov]

Eilen, hieman viiden jälkeen illalla. Uutisissa oli juuri mies kantanut lapsensa velttoa ruumista muttei tiennyt minne. Puhelin soi, vaimo tyttäremme kanssa siellä - vielä joululomareissulla savon sydämmessä. Tyttö hihkuu taustalla, vaimo kysyy mikä on kun olen niin hiljaa.

Olo helpotti illalla matsissa, elämä jatkuu meillä onnekkailla.

 

[Paitselo]

Re: ...

Viestin lähetti Ramses
http://paavokadonnut.blogspot.com

Tämän pikkupojan kuvien myötä nyt viimeistään taisi tämän katastrofin tuska ja kauhu "saada kasvot" täälläkin Sarvikuonojen Sohjoisessa maassa.
Hirveä on himo kirjoittaa jotakin lohduttavaa pojan vanhempien antamiin meiliosoitteisiin - mutta en pysty, en ventovieraana uskalla. Mitä tuossa tilanteessa voi enää sanoa?

 

[PeteX]

http://paavokadonnut.blogspot.com

Joo, kyllä duunit pysähtyy kun tälläistä näkee ja lukee. Voimia vanhemmille, omani eivät riittäisi jos kohdalle sattuisi....

 

[Ramchester]

Re: Re: ...

Viestin lähetti Predator
Hirveä on himo kirjoittaa jotakin lohduttavaa pojan vanhempien antamiin meiliosoitteisiin - mutta en pysty, en ventovieraana uskalla. Mitä tuossa tilanteessa voi enää sanoa?

Malta mielesi ja mieti iteäsi tuohon asemaan. Jokainen postilaatikkoon tuleva viesti antaa pienen toivon poikasi löytymisestä ja sitten saisit tällaisia "Toivottavasti lapsi löytyy kunnossa olevana. Tuntuu äitinä niin pahalta. Voimia Teille molemmille näinä epätietoisuuden aikoina." viestejä. Ihan kiva viesti sinänsä, mutta tuskin tuo aiheuttaa muuta kuin vitutusta. Tässä tilanteessa ei ole hyötyä kuin tiedosta - kaikki muu on turhaa.

Onnitteluja Paavon löytymisestä voi lähettää sitten jälkikäteen...

 

[Pressiboxi]

Re: Re: ...

Viestin lähetti Predator
Tämän pikkupojan kuvien myötä nyt viimeistään taisi tämän katastrofin tuska ja kauhu "saada kasvot" täälläkin Sarvikuonojen Sohjoisessa maassa.

Jommassa kummassa iltapulussa oli tänään maininta että Aki Sirkesalo perheineen olisi kateissa myös. Aika helvetinmoinen isku monelle tämäkin. Sirkesalon ja vaimonsa suvuista nyt puhumattakaan.

 

[Jukan takahiukset]

Kyllä tämä hiljaiseksi vetää. Ei oikeen enää jaksa uskoa mihinkään positiiviseen, joskaan ei ihan pienet negatiivisetkaan asiat enää heilauta mihinkään. Kulunut vuosi on ollut todella raskas henkisesti.

- Kolmet hautajaiset

- Neljä tuttua sairastunut syöpään. Viimeisin tieto tuli tänään kyläilemässä olleelta 25v raskaana olevalta naiselta, jolla on todettu olevan kohtusyöpä. Erään näistä neljästä sairastuneen kuolinilmoitus oli tänään lehdessä. Hautajaisiin ei päästy, koska ne olivat keskellä viikkoa. Tämän juuri kuolleen näin viimeisen kerran, yllätys yllätys: hautajaisissa.

Ei tämä tästä paljon enempää vakavaksi voi mennä. Kaikki maailman tapahtumat siihen vielä päälle, niin tänään silmäkulmat kostuivat....

Parempaa vuotta odotellessa.

 

[Kopteri]

Viestin lähetti Jukan takahiukset
Viimeisin tieto tuli tänään kyläilemässä olleelta 25v raskaana olevalta naiselta, jolla on todettu olevan kohtusyöpä.

Tämä se on reiluuden vastakohta.

Toivotan omasta puolestani Jteelle oikein hyvää, ja onnellista, tulevaa vuotta.

 

[mission16W]

Viestin lähetti cosmic_rodeo
Vaikea edes kuvitella, miltä niiden jo 70000 kuolleen ja useiden kadoksissa olevien omaisista tuntuu.

Varmaan aika samalta kuin muissakin tilanteissa omaisiaan menettäneistä. Kai se tuskan kannalta on aika sama, kuoleeko isä aivohalvaukseen, sydänkohtaukseen vai trooppiseen myrskyyn. Paska juttu joka tapauksessa.

 

[paze]

Vai että itkenyt. Onhan sitä tullut viimeisen reilun puolen vuoden aikana muutama kerta tirautettua. Parit isovanhempien hautajaiset on tullut itkettyä, sekä muutamien tyttöystävän kanssa olleiden eripurien jälkeen on yhdessä vetistelty. Rakkaus se onneksi on voittanut joka kerta.

Tämä Aasian hirveä katastrofi ei ole allekirjoittanutta itkemään saanut. Pala on kurkussa, mutta ei itkuun asti ole vielä mennyt, enkä usko menevänkään.

-paze-

 

[girlzilla]

Itken helposti, jokainen kerta kun Aasiasta on näytetty kuvaa tai lentokentältä suomalaisia.

Eilen yöllä äidille turhautumista ja ärsyyntymistä.

 

[jesse72]

Viestin lähetti jesse72
Tänään kuulin aamulla töissä kaverini kuolleen eilen äkillisesti, kertojana kaverin sedän vaimo joka on työkaverini. Ihmettelin vain kun tämä kyseli niin oudosti että joko olin kuullut X:stä? Heitin vain vitisinä että mitä se nyt on koheltanut ja sitten uutinen pamahti tajuntaan KUOLLUT, EILEN, ????.....Vastahan me nähtiin joulupyhinä..

Vasta reilut vuosi sitten vihitty reilut 30-v kaveri ja yhtäkkiä kaikki on ohi..

Kuolinsyynä oli ilmeisesti synnynnäinen pullistuma aivoissa tjsp..mitään ei olisi ollut tehtävissä vaikka apua olisi saapunut heti. Kaveri oli nostanut rahaa automaatilta kävellyt autoon ja kuollut siihen. Surullinen olo tänään poistin numeroita kännykästä, sähköpostiosoitteen..

Kaiken lisäksi töiden kautta tuttu nainen ilmeisesti menehtynyt tuolla Aasian onnettomuudessa, naisen mies ja yksi lapsi kuolivat ilmeisesti myös. Sen sijaan kaksoispojat 13-v palasivat jo Suomeen.

 

[Vaicci#63]

Syitä en halua eritellä. Pieni "masennukseni" alkaa huononemaan, mitä enemmin on tätä viikkoa kulunut. Aika alussa tämä on ja toivon syvästi että ongelmani selviävät nopeasti. Tänään sitten paha mieli purkautui vihdoin itkuna. En tiedä, ehkä se helpotti huomista varten.

Omien ongelmien lisäksi pahan mielen edesauttajana on luonnollisesti Aasian katastrofit. Aika pieniähän nuo omat ongelmat on, kun vertaa miljoonien loukkaantuneiden, uhrien omaisten ja paikallisten oloihin.

Hiljaiseksi vetää...

 

[secord]

Itkettää tuossa yhdessä ketjussa esiintyvät "intellektuellit", jotka harrastavat älyllistä masturbaatiota esittämällä näkemyksiään norsunluutorneistaan. Masentavaa luettavaa...tiedän, eihän näitä ole pakko lukea.

Hiljaiseksi vetää tämä Aasian katastrofi, ei varsinaisesti itketä, mutta pysäyttää kylläkin.

 

[ervatsalo]

Muistojen arkku kurnuttaa

Niin, itse touhusin tämän skenen parissa viimeksi niinä kuuluisina lapsuuden kesinä, jolloin porkkana- / perunamaat rehoittivat valtoimenaan ja vanhempani pakottivat niitä siistimään.

Muistan vieläkin ne multaiset polvet ja vittumaiset paarmat. Nykyään ostankin porkkanani, jos ostan, kaupasta.

Edit: Ai täällä puhuttiinkin itkemisestä. No samapa tuo, itkeminen ja kitkeminen, akkojen hommia molemmat.

Täältä tähän