Viimeksi itkin maanantaiaamuna, unissani kylläkin, kun näin unta, jossa isäni ilmoitettiin kuolleen. Pelotti hieman herätessäni, että jos se onkin enneuni. Mutta isi on ainakin vielä elossa, muunlaistakaan viestiä en onneksi ole kuullut.
Tätä ketjua lukiessani on myös ollut vähän herkkä olo. Itku tulee myös riidellessä, mikä kyllä ärsyttää kun pitäis olla vihainen ja sitten alkaakin itkeä kun ottaa niin kovasti päähän. Ilosta en erityisemmin muista itkeneeni, mutta herkäksi sekin voi joskus tehdä. Toivottavasti vielä joskus on niinkin ihania ilonaiheita, että itku tulee simmuun. :)
Surusta on tullut itkettyä monesti. Aina ei tarvita edes mitään konkreettista surua, vaan esimerkiksi kaverin elämäntilanne saattaa itkettää. Kirjojen lopussa saatan myös joskus tirauttaa kyyneleen tai muutamankin. Kun muutin kotoa ja porukat olivat lähdössä ajelemaan kotia kohti, niin äitiä halatessa tuli myös itku, se johtui kyllä osittain siitä, että olin kipeä.
Mieluiten itken yksikseni ja omissa oloissani, mutta joskus olisi ihanaa, jos voisi kyynelehtiä jonkun läheisen ihmisen kainalossa *snif*
Nyt jos joku tulis sanomaan mulle jotakin kaunista, mä alkaisin itkeä, sen verran tuntuu herkältä olotila :)