Ei saatana, pitkästä aikaa menin lukemaan ketjua ja tavanomainen jankutus oli muuttunut vaihteeksi oikein hyväksi viihteeksi.
Eiköhän se siitä taas muutu, kun ketjua pystyssä pitävät nimimerkit taas saapuvat paikalle jankuttamaan.
Ei saatana, pitkästä aikaa menin lukemaan ketjua ja tavanomainen jankutus oli muuttunut vaihteeksi oikein hyväksi viihteeksi.
Ja tietenkin sitten myös yhteys Sinnerin - joka jo vähän aikaisemmin heitti ehkä legendaa - viestin välillä.
Nauran ennemmin tolle uutisoinnille. Todellinen tappelu, siellä heristettiin sormea!
Kiitos tästä, naurattaa kovasti. Päivän (yön) piristys.Kaverin Facebook-stautksesta bongattu: "The England team visited an orphanage in Cape Town today. "It's heartbreaking to see their sad little faces with no hope" said Jamal, aged 6."
- Ehkä 4-vuotiaana minulla oli kaksi intohimon kohdetta: lehmät ja mersut. Intohimojeni kohteita en osaa perustella näin jälkikäteen lainkaan. Siskoni kertoi minulle, että jos ajattelee jotain asiaa juuri ennen nukahtamista, siitä näkee unta. Niinpä pyrin nukahtamisen yhteydessä ajattelemaan usein lehmiä ja mersuja. Pettymyksekseni en nähnyt niistä yhtään unta koskaan.
Ainakin aikaisemmin Taffelilla oli myynnissä sipsejä kokoluokassa"Megapussi", joka on tietysti melko veikeä ilmaisu englanninkieliselle.
Tälle siansaksalle
Tälle viestille lapsuusmuistoja koskevasta ketjusta tuli äsken naureskeltua.
Englannin joukkue kävi vierailulla eteläafrikkalaisessa orpokodissa. "Oli hienoa saada hymy sellaisten ihmisten kasvoille, joilla ei ole lainkaan toivoa ja jotka joutuvat taistelemaan jatkuvasti", sanoi 6-vuotias Joseph Umboto.
YleXllä on haastattelussa joku World of Warcraft harrastaja, on kuin suoraan South Parkin parin illan takaisesta jatkosta. Siinäkin jaksossa pojat kavereineen sai lahdattua pelin kehittäjien avulla jonkun ylivertaisen pelaajan. Näin oli tapahtunut tällekin sällille ja kavereilleen, tosin ilman Blizzardin apua. Onhan se hyvä että on harrastuksia, on pois pahanteosta.
Olikohan tuo edes totta vai otettu suoraan South Parkin kyseisestä jaksosta? Ei kylläkään selvitetty oliko käyty vessassa kesken taiston, Cartman ei käynyt, äiti toi ämpärin ja Eric tuuttasi sinne.
Tuo ryöhkeys on myös epätoivoisuutta. Yritetään keksiä jotain muuta, kun perinteinen, lakki kädessä kerjääminen ei elätä. En tykkää minäkään tuollaisesta tyrkyttämisestä tai suuhun tulemisesta. Onneksi löytyy kuitenkin vakuuttava tapa torjua moinen.
Nauratti tuo "suuhun tuleminen" ja vakuuttavat tavat estää moinen. Hieman kaksimielistäkö? Vakuuttava tapa lienee suun pitäminen kiinni.