Ihmiset kertovat kamppailustaan tukien ja yhdessä asumisen kanssa: âOlen miettinyt, pitäisikö ottaa avioero ja muuttaa toiseen osoitteeseenâ (Iltalehti)
Useimmat näistä ei vain edes yritä muuttaa mitään itse, mutta samaan aikaan on Kelalle asiaa. Varmasti onkin aitoa porukkaa mikä on vain järjestelmän typeryyden uhri, mutta samaan aikaan valitetaan taikaseinän loppumisesta.
Ei minulla ole ratkaisuehdotusta suoraan eikä kaikkia voi ulkomaillekaan lähettää orjatyöhön (kysyntää kyllä olisi), mutta joko on hiljaa tai muuttaa rahan perässä muualle.
Kaikki energia menee tukikikkailuun eikä edes mietitä muita vaihtoehtoja.
Olemme kansakuntana tuhon oma. Olisi kiva kuulla näiltä henkilöiltä, että millä perusteella muut suomalaiset, pääsääntöisesti keskituloiset, ovat enemmän velvoitettuja elättämään jonkun puolisoa, kuin puoliso itse? Otetaanpas muutama nyt käsittelyyn tässä.
Jäin eläkkeelle tänä kesänä. Eläketuloni nettona 920 euroa. Reumalääkkeet kalliita. Hammaslääkäriin pitäisi mennä. Olen opiskellut kaksi ammattia ja työskennellyt perusterveydenhuollossa ja peruskoulussa. Aikaisemmin olin yrittäjänä firmassa, joka ajautui 1990-luvulla konkurssiin: Meni kaikki rahat ja omaisuus sekä avioliitto. Sen jälkeen kuitenkin kouluttauduin kahdesti uudelleen.
Olen asunut avoliitossa ,jossa molemmilla on ollut tiukasti omat rahat vain omassa käytössä. Kulut on maksettu puoliksi. Minun olisi haettava Kelasta tukea, mutta arvatenkin sieltä tullee vastaus, että en saa mitään, koska toisella asujalla on suuremmat eläketulot. Joten olen päätynyt miettimään eroa. En voi millään maksattaa lääkekulujani tai hammaslääkärikulujani toisella. Se ei tunnu oikealta, se tuntuu todella alentavalta. Olen nyt jättänyt ostamatta reumalääkkeeni enkä ole mennyt hammaslääkäriinkään. Olen yli 30-vuotisen vastuullisen työn tekijä Suomessa.
Lyhyesti, jos parisuhde on kaatua hammaslääkärikuluihin kuten tuossa tapauksessa, niin ehkä silloin on jo vakavan parisuhdekeskustelun paikka.
Elokuusta alkaen minun osa-aikatyön tuloni ovat olleet niin kovat (netto 1000e/kk), että avopuolisoni ei saa asumislisää vaan ainoastaan opintotuen, noin 250 euroa. Minun pitäisi nyt siis elättää opiskeleva puolisoni, sillä eihän tuo riitä edes puolikkaaseen vuokraan, saati sitten mihinkään ylimääräiseen. Eipä olisi kannattanut muuttaa yhteen ennen opiskelujen päättymistä.
Sydäntä särkevä tarina kuinka opiskelijat elävät pienillä tuloilla. Taisi kirjoittaja unohtaa, että puolisolla on myös oikeus opintolainaan, ja luulisi tuollaisen 650,00 euron kuukaudessa helpottavan. Ai niin, se on laina. Koska se ei riitä, että yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden maksuttomaan opiskeluun
ja siihen päälle vielä jopa valtio maksaa siitä opiskelusta.... mutta kun ei riitä.
Olen miettinyt, pitäisikö ottaa avioero ja muuttaa toiseen osoitteeseen, että saisi perheelle tukea. Silloin saisin sen toisen asunnon vuokrat ja vähävaraisena toimeentulotukea ja vielä varmaan vaimokin saisi lasten elatustukea. Nyt ei perheenä saada mitään, kun vaimo tienaa hyvin ja itse olen työtön. Silti voisimme olla perhe vaikka olisi kaksi asuntoa. Avioliitto ja yhdessä asuminen on virhe tässä maassa. Perheet hajoaa erilleen juuri tämän takia
Vielä kehdataan rehvastella kuinka vaimo tienaa niin maan perkeleesti rahaa, mutta kyllä perkele on ikävää, kun ei yhteiskunta anna vielä lisää rahaa siihen päälle.
Olin työttömänä vasten tahtoani ja elin Kelan rahalla. Olin myös samaan aikaan rakastunut. Jouduimme mieheni kanssa lykkäämään yhteenmuuttoamme, sillä hänen vastaanottorahansa olisi vähentynyt melkein puolella, samoin omat tukeni. Kun vihdoin sain töitä, pystyi mies muuttamaan luokseni. Muutaman kerran olen yrittänyt hakea erinäisiä tukia Kelalta, jotta pystyisi kustantamaan elämisemme, mutta mitään ei ole herunut. Kelan vastausten mukaan mieheni on olemassa, vaikka ei olekaan, jolloin en/emme ole oikeutettu mihinkään tukiin kelasta. Mieheni on turvapaikanhakija.
Mitä tähänkin nyt sanoisi. Ensinnäkin on varmasti ikävää, kun joutuu suunnittelemaan talouttaan. Nämäkin kaksi rakastunutta henkilöä joutuivat nyt ikävästi miettimään rakkautensa ohella omaa taloudellista pärjäämistä, aivan kohtuuntonta sellainen, että joutuu suunnittelemaan. Toisekseen sekin on varmasti ikävää, että esimerkiksi turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan täysimääräisesti heti, kun valtion raja vain ylittyy. Kyllä mielestäni siinä vaiheessa, kun turisti, turvapaikanhakija tai maahanmuuttaja saapuu Suomeen, niin oikeus pitäisi olla kaikkiin etuuksiin kuin valokatkaisijasta, miksi ei?
Käyn itse töissä, puoliso on kelan rahoilla. Järkisyistä pidämme kahta asuntoa, koska yhteenmuutto romuttaisi taloutemme täysin, enkä tienaa tarpeeksi elättämään molempia. On sinällään absurdia, että pitää aikuisena asua kahdessa pienessä kämpässä, jotka sopisivat opiskelijoille ja nuoremmille, mutta me säästämme tällä järjestelyllä.
Oli pakko boldata. Kuka vittu teitä pakottaa? Ihmiset saavat valita mihin rahansa käyttävät verojen maksun jälkeen. Kyse ei ole siitä, että tämä olisi absurdia, vaan siitä, että olette tehneet valinnan. Eli ilmeisesti, tässä koetaan absurdiksi tehty tietoinen valinta.
Olen pienituloinen kolmen alaikäisen lapsen yksinhuoltaja. Löysin elämääni puolison, jolla hyvä ja vakituinen työ, ja hän saa parempaa palkkaa kuin minä tulen työstäni ikinä saamaan. Hänellä ei tietenkään ole mitään elatusvastuuta lapsistani tai minusta (ja hänellä on omat lapset, joista maksaa lasten äidille elatuksen), mutta muutettuamme yhteen menetin asumistuen sekä lapsilisän korotuksen. Yhteensä siis jää kuukaudessa huomattavasti vähemmän rahaa vuokranmaksuun, ruokaan ja elämiseen. Vaikka puolisoni maksaa tietenkin osan vuokrasta, eivät omat rahani meinaa millään riittää elämiseen ja kustannuksiin lasten kanssa. Tämä yhteenmuutto vähensi kuukausittaista käyttörahaani useilla sadoilla euroilla. On mielestäni kohtuutonta, että puolison tulot vaikuttavat minun tukiini niin paljon, vaikka puolisoni ei ole millään tavalla elatusvelvollinen.
Eli siis. Molemmat käyvät töissä ja mies ilmeisen hyvin palkatussa sellaisessa. Tuo menetetty lapsilisän korotus on muuten yksinhuoltajan korotus. Onhan sen nyt aivan fasistista, että yksinhuoltajakorotusta ei voi vaan kivasti maksaa, vaikka ei olisikaan yksinhuoltaja. On kyllä aivan kummallista, mikähän tuossakin on logiikkana? Asumistuen osalta on mielestäni aivan selkeää, että huoneistossa asuvat ihmiset ovat osa kyseistä ruokakuntaa. Tai ilmeisesti ihmisten pitäisi saadaa päättää, että onko se 6000,00 euroa kuukaudessa nettoava puoliso nyt kuitenkaan osa ruokakuntaa. Ehkä tässäkin olisi hyvä käydä vakavahenkinen keskustelu. Ennen kuin tarinan työsskäyvä nainen ja hänen lapsensa joutuvat kodittomiksi tai kuolevat nälkään, kun nuo tulot eivät "
meinaa millään riittää".
En ottanut niihin kantaa, missä vaan käytännössä sanottiin, että väärinkäytän järjestelmää tai vähintäänkin toimintaa voisi kuvailla moraalittomaksi. Joka tapauksessa mikään ei naurata. Nämä ihmiset eivät näe nenän varttaan pidemmälle, haluavat lisää oikeuksia ilman, että itse tarvitsee toimiin ryhtyä. Eli ei naurata, mutta tämän myötä vituttaa ja suuresti. Uskoni tähän yhteiskuntaan varisee päivä päivältä.