Nyt kyllä kirjoitat aivan harhaisia. Taidat tosissaan kuvitella, että kaikki Lipposesta ääristalinisteihin ovat yhtä ja samaa porukkaa? Vaikea tässä on mitään kovin älyllistä keskustelua käydä, kun sivistyssanasekamelskasi perustuu aivan oleellisesti virheellisiin ja vääristeltyihin asetelmiin.
Itse kirjoitat harhaisia. Lipponenhan oli tosiaankin melko vasemmalla ennen yllättävää suunnanmuutostaan, mikä oli tyypillistä tuon ajan keskinkertaisille poliittisille ajattelijoille, jotka haistelivat tuulia.
Edelleen, vaikka kuinka monennen kerran: Halonen ja Tuomioja ovat olleet koko uransa sosialidemokraatteja, eivät kommunisteja eivätkä varsinkaan taistolaisia. Muutenkin jaksat kyllä vihjailla heidän menneisyydestään joka toisessa viestissä, mutta mitään faktaa ei ole tähän päivään mennessä näkynyt. Jos sinulla on oikeasti jotain konkreettista tietoa aiheesta, niin iske pöytään, odotan mielenkiinnolla. Muuten tätä länkyttämistä on aivan turha jatkaa.
Ei ole paljoakaan merkitystä sillä, että takerrutaan johonkin näennäiseen nimitykseen, aivan kuin esimerkiksi kommunistisen puolueen toimintaan ei olisi kuulunut esimerkiksi erilaisten järjestöjen soluttaminen tai ylipäätään peitejärjestöjen käyttö. Tiedät sen ihan hyvin, mutta yrität uskotella muuta. Ongelma ei kuitenkaan ole tässä.
Ongelma on siinä, että yksilöt tai yhteisöt eivät moraalisesti nousseet sitä virtaa ja tuulen haistelua kohtaan, joka tuona aikana vallitsi. Oman etunsa maksimoimisen vuoksi, turha sitä on kaunistella. Suomessahan ei ammuttu NL:n vastustamisesta, vaikka rauhanlakeja ja sen sellaisia viriteltiinkin. Tästä esimerkkeinä POP tai vaikkapa Veikko Vennamon poppoo, ja vakammin otettavalta puolelta Johannes Virolainen.
Halonen sekä Tuomioja kannattivat esimerkiksi pankkien ja vakuutuslaitosten sosialisoimista ja vastustivat normaaleja kauppasuhteita Euroopan talousyhteisön kanssa. Ei se seikka, että näennäisesti päämäärästä oli eriävyyttä kommunistien kanssa jonkun teorian tasolla tarkoittanut sitä, etteikö heidän toimintansa tosiasiallisesti olisi ollut johtamassa kommunistien tavoittelemiin päämääriin. Haiskahtaa opportunismilta.
Esimerkiksi Halonen vetosi viime presidentinvaalikampanjan aikana vuoden 1918 juoksuhautoihin, mikä kertoo paljon hänen oikeista arvostuksistaan vielä tänäkin päivänä. Yksinkertaisesti Halosen ja laajemmin tämän 1970-luvun poppoon julkikuva jotenkin ihmisoikeuksien puolustajana tai jotenkin vapaamielisinä (lue: heidän kannattamansa "radikalismi" oli joka tapauksessa
totalitääristä valtiososialismia, jos ei nyt ihan suoraan tosiaan puhdasoppista ortodoksista marxismi-leniniläisyyttä) on niin
falski, mm. siksi, että vikaa ei nähdä sosialististen tunnusten alla tehtävässä tappamisessa, ei Suomessa vuonna 1918 eikä sitten muuallakaan 1970-luvun maailmassa tai sen jälkeenkään. Hiljaisuus ja avoimuuden puute on paljon puhuvaa, moraalisia relativisteja pahimmasta päästä.
Painottaen siis tätä aspektia, Halonenhan on sanonut julkisesti myös, että hän on aina työläisen puolella. Missä se ihmisoikeuksien puolustaminen tai edes rehellisyys hänen oikeista poliittista lähtökohdistaan sitten on?
Olen kyllä hyvin tietoinen taistolaisten (Jaakko Laakso jne.) synneistä, mutta vastaaviin maanpetoksiin eivät syyllistyneet edes enemmistökommunistit, demareista nyt puhumattakaan.
Mistäs tämän voi tietää, koska minkäänlaista avoimmuutta tai transparenssia ei suomettujien piiristä ole tehtyjen tekosten osalta tullut. Esimerkiksi Tuomioja ei ole vieläkään kertonut, että keltä sai Zavidovo-aineiston vuodettavakseen! (joka oikeudenvastaisena tekona yksistään terveessä maassa riittäisi hänen syrjäyttämiseensä loppuiäksi)
Jopa esitutkintaviranomaisten ja oikeuslaitoksen toiminta on estetty presidentillisillä asetuksilla ja sen sellaisilla, mitä tulee HVA:n kanssa enemmän tai vähemmän yhteistyössä olleisiin. Ei toki noilta listoilta löytyvät ole kaikki agentteja tai urkkijoita Tiusasen malliin, mutta tätä arviota ei tule tehdä asianosaisten keskenään omassa piirissään kuin nyt on käynyt.
On täysin varmaa, että moraalisesti jopa Jaakko Laakson "panssariopas"-tason toimintaa tuomittavampaa maanpetoksellista oman edun tavoittelua on esiintynyt, erityisesti siksi, että Laaksolla ja jollain Kanervalla ei ollut todellista valtaa.
Näillä radikaaleilla oli.
Toivottavasti nämä lähihistorian kipupisteet alkavat hiljalleen tullaan myös historiallisen debatin agendalle, pikku hiljaa, mutta varmasti. (kuten vuoden 1918 tapahtumat tai vaikkapa virolaisten ja inkeriläisten luovuttaminen teloitettavaksi ja karkoitettavaksi NL:oon kymmentuhatmäärin vuonna 1944)
Maltetaan. Vähän kuin doping-rikollisten osalta, "tietyt piirit" saavat nukkua öitään huonosti ja "pelko perseessä" sitä odoteltaessa, että joku heistä itsestään tulee "synnintuntoon" ja päättää toimia moraalisesti.
Suomettuminen oli sen ajan "reaalipolitiikkaa", eikä sen vaaliminen rajoittunut millään lailla SDP:hen tai vasemmistoon noin yleensä. Paasikivi, Kekkonen, Kanerva, Remonttimiehet yms., muistuuko mieleen? Prahan kevään jälkipuinnistakaan ei millään jaksaisi muistuttaa. Luepa historiasi uudestaan. Turhauttavaa yrittää keskustella, kun verhoat samat asiavirheet, tosiseikkojen sivuuttamisen ja suoranaisen vainoharhan kerta toisensa jälkeen uusiin vaatteisiin.
Älä puhuu paskaa. Mitä valtaa Kanervalla oli? Mitä valtaa Remonttimiehillä oli?
Yrität samaa temppua kuin Väyrynen jäätyään kiinni Neuvostosuhteisiin vaikuttamisyrityksestään vuoden 1982 presidentinvaalien yhteydessä. "Ajan tapa" tai "kaikki muutkin tekee sitä" ei tarkoita sitä, että tällä vapauduttaisiin vastuusta niiden vallanpitäjien osalta, jotka ovat moraalittomasti ja oikeudenvastaisesti toimineet. Näillä ihmisillä oli valta ja vastuu, ja he kantavat toiminnastaan seuraukset myös historiallisessa näkövinkkelissä. Tekemätön ei tule tekemättömäksi, ei vaikka siitä tehtäisiin kollektiivinen salaamispäätös erinäisine sekoittamisyrityksineen.
