No katsos, tuosta olemme sitten täysin eri mieltä.
Ulkoministerin tehtävä on ihan kirjattukin ja sitä hänen on hoidettava. Hänen vastuunsa on ennenkaikkea Suomen kansalle. Tottakai jokainen toimii oman ideologiansa mukaisesti, mutta tuo päämäärä on Suomen ulkoministerin tärkein tehtävä. Jos ulkoministeri on sitä mieltä, että Suomen kansan eduksi on, että hän Suomen ulkoministerinä pyrkii ottamaan erittäin aktiivisen roolin jossain aiheessa, niin hyvä on. Mutta vakavasti puhuttaessa ei (kai?) kukaan voi olla sitä mieltä, että esimerkiksi yllä lainattu Tuomiojan ja Ricen sanailu koitui Suomen eduksi. Siinä oli kyse nimenomaan siitä, että Erkki Tuomioja käytti hyväkseen asemaansa Suomen ulkoministerinä - jollaisena hän paikalla oli - ja ajoi omaa henkilökohtaista agendaansa.
Jos Suomen ulkoministeri lähtee ottamaan suurta roolia niin kahta tärkeämpää on oikeasti muistaa todellinen viisaus siitä, että kun toiselle kumartaa niin toiselle pyllistää - eikä siis vain näissä nettikeskusteluissa toistettuna kliseenä.
Todella harvoissa asioissa oikeasti ulkopolitiikan saralla tarvitsee valita pyllistämistä, mutta Tuomioja valitsi. Juuri äsken Kanerva hoiti ongelmallista asiaa Iranin kanssa nojautuen Suomen hyviin Iranin suhteisiin. Näetkö tämän pyllistämisenä Yhdysvalloille? Itse uskoisin, että Yhdysvaltain ulkopoliittinen johto ei nähnyt. Suvereenilla valtiolla on oikeus ja mahdollisuus hoitaa asiansa niin, että sillä on käyttökelpoiset välit vähän joka suuntaan. Nyt keskustelussa esillä oleva vaihtoehto Venäjä tai USA ei siis sekään ole todellisuutta, vaan lähinnä Halosen ja Tuomiojan epäonnistuneen ulkopolitiikan anteeksipyytelijöiden itselleen suutaamaa selittelyä.
"Happamia ovat pihlajanmarjat."
Ei Suomi ole hakeutumassa vahvemman puolelle Kanervan johdolla - ainakaan toivottavasti. Sellaisesta ei ole mitään merkkiä. Mutta Suomi on hakeutumassa takaisin omalle puolelleen sen sijaan, että jatkaisi sohlaamasta siellä täällä käyttäen Suomen Tasavallan ulkopolitiikan hoitoon tarkoitettuja resursseja parantamaan (kenties) jonkun kolmannen osapuolen oloja uhraamalla Suomen omia intressejä.