Henkilökohtainen mielipiteeni pelkkiin "temppuihin" on sellainen, että tallettajat voivat tunkea päänsä vaikka perseeseensä strutsien malliin, sillä nämä yksittäiset, eri hallitusten "vakuutukset" eivät olisi tosiasiallisesti edes toteutettavissa. Aivan samoin kuin itse asiassa yksityisellä puolella, joukkovelkakirjalainamarkkinoilla.
On hyvä, että mikäli EU-tasolla tulee asiaan jotakin koordinoivaa ohjeistusta, sillä yksittäisten maiden epätoivoiset sirkustemput(!) ovat lähinnä säälittäviä ja kertovat siitä, että vitsien ja puhtaan tietämättömyyden pohjalta operoivat sirkuspellet ovat vetäneet pakkelia myös suunsisäisesti ja hallusinoivat kuin Napoleon aikoinaan Styx-virralla sanoessaan alea iacta est!
Luottamusta on herätettävä reaalitalouden toimin, samoin kuin kirjanpitosäännöksiä kehittämällä. Kuten "Nalle" Wahlroos sanoi torstaina Ylelle antamassaan haastattelussa, monet saksalaiset ja ranskalaiset instituutiot ovat pinnan alla suorastaan "kuuluisia" läpinäkyvyyden puutteestaaan, eli minun tulkintani mukaa ns. "Enron"-tyylistä käyttäytymistä olisi niistä löydettävissä vielä nykyisenkin finanssikriisin ja luottamuspulan päälle.
Tanskassa on reaalitalouden ongelmia. Saksassa ja Ranskassa on kroonisia ongelmia esimerkiksi liiallisten instituutioiden avoimmuutta häiritsevien historiallistenkin(!) kytkentöjen vuoksi. Ratkaisu näihin ongelmiin ei ole savuverhon levittäminen tai edes (yhtiö)fasismin ottaminen käyttöön, vaan riskipositioiden realisoiminen siellä, missä niiden alunperin olisikin kuulunut realisoitua. Sadut ovat asia erikseen.