Miksi tuemme maataloutta verorahoillamme?

[Artturenos]

Tämä on valitettava tosiasia. Suomalainen laatu, mitä ruokaan tulee on myytti. Tämä on kyllä ulkomailla vuosikausia asuessa selvinnyt. No kyllä me sentään Norja ruoan hinta/laatu-vertailussa hakataan. Paitsi hedelmä- ja kalaosastolla.

Hyvin todennäköstä kyllä, että laatu on myytti. Toinen juttu on sitten millä se laatu saavutetaan antibioteella vai muilla myrkyillä. Muualta tuodussa lihassa on paljon enemmän mrsa bakteeria kun Suomessa tuotetussa. Jo saksaälaiselle sialle syötetään elämänsä aikana hirveä määrä antibiotteja. Karkea ero on se että Suomessa lääkitään eläintä kun on tarve ja muualla jatkuvasti ettei tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa sairaan eläimen löytämiseen.

 

[Walrus21]

Asian voi rinnastaa vaikkapa tälläiseen asiaan. Eikös meidän kannattaisi tällä perusteella tuoda ja ostaa myös poliisit ulkomailta? Uskoisin Puolalaisen pollisin olevan huomattavasti edullisempi vaihtoehto, jos se saataisiin houlkuteltua tänne paikallisin palkoin ja työmarkkinaehdoin. Pollisin palkka menisi kuitenkin lyhentämättömänä Puolaan verotettavaksi, koska tuote on ostettu ulkomailta. Se että Suomi on kallis maa ei ole välttämättä sen toimijan vika joka joutuu kilpialemaan halvepia maita vastaan, ja kaikki ei esimerkiksi maataloudessa johdu pelkästään sitä, että Suomi huonoa aluetta harjoittaa maataloutta. Suomemn syysteemi on vain tämä missä kerätään paljon veroja ja sitten niillä yhteiskunta ohjailee asioita eli sosialismiä. Ei maatalous ole mitenkään ainoa asia mitä Suomessa tuetaan poikkeuksellisen paljon, vaan lista on pitkä ihan koulutuksesta lähtien.

Tämä nyt on aika banaali esimerkki. Valtion olemassaolo perustuu väkivaltamonopoliin ja sen toteuttamiseen (poliisi, armeija). Poliisilaitos on yhteiskunnan perustoiminto, jonka ylläpito on ns. peruskauraa, johon kaikki puolueet ovat sitoutuneet kommunisteista uusliberaaleihin.

Poliisilla on selvä tehtävä (=järjestyksen ja yhteiskuntarauhan turvaaminen), jolla on itseisarvoa. Maanviljelys on vain yksi tapa tuottaa ruoka. Yhtä hyvin se ruoka voidaan ostaa ulkomailta halvemmalla.

Britit taas kyllä ovat erittäin vahva maatalousmaa ja en oikein ymmärrä miksi se tuolla on.

Wikipedian mukaan 0,9% Brittien BKT:sta tulee maataloudesta. Toki kaikilla teollisuusmailla osuus on - yllätys yllätys - melko pieni (Suomella 3%). Kun talous toimii ja tuottaa vaurautta, ei ole tarvetta mönkiä pelloilla, vaan voi tehdä jotain tuottavampaa ja ostaa samat tuotteet kaupasta. Jopa Ranskassa, jossa on melko mukavat olosuhteet maataloudelle, on osuus alle puolet Suomen osuudesta.

Maatalouden hintalappua veronamaksajalle on erittäin vaikea hahmottaa, koska kyseessä on kotimarkkinoilla tapahtuvaa liiketoimintaa. Kotimarkkinoilta valtio kerää kyllä veroina takaisin valta-osan rahoista mitä se kylvää. Todennäköistä on, että lopulta veronmaksajan hintalappu on tuosta 0 ja vähän valtio jää voitolle, kun otetaan koko maatalouden työllistävä vaikutus huomioon ja se on paljon suurempi kuin pelkkä alkutuotanto.

No ei kyllä ole. Työllistävää vaikutustakin pitäisi arvioida sen perusteella, mitä se tuottaa. Suomi voisi vaikka lopettaa työttömyyden laittamalla työttömät risusavottaan tai leikkaamaan kaupungin nurmikenttiä kynsisaksilla. Tosin kauheasti järkeä siinä ei olisi.

edit- esimerkkinä Saksa jyllää jo pelkästään sillä, että siellä käytetään paljon matalapakkaista siirtotyövoimaa. Maatalouden tuotantokejussa on paljon matapalkka vaiheita, missä Saksalainen saa huomattavan edun sillä että työntekijän kokonais kustannus työnantajalle on alle 10e/h. Sitten ihmetelään miksi Suomi ei pärjää missään teollisuudessa.

Saksalaisten menestys perustuu kilpailukykyiseen vientiteollisuuteen. Sama resepti on toiminut täällä Suomessakin, mikä toki on harmittanut maakunnissa, kun globaali talous ja sen tuoma kilpailu ovat lisänneet tuottavuuspaineita. Kepu ja maakuntien asukit eivät ole ottaneet sitä ilolla vastaan, sillä muutos on pakottanut ihmisiä muuttamaan vauraaseen etelään ja jättämään kääpiötilat maakuntiin.

 

[benicio]

kerrannaisvaikutuksia

Ma luulen, että maataloustuenkin lopettamisella olisi kerrannaisvaikutuksia. Niitä ei laskelmassasi huomioitu. Myös se neljä miljardia oli aika kyseenalainen luku; jostain syystä halusit käyttää yli kymmenen vuotta vanhaa lähdettä, jota ei ole saatavissa sähköisesti.
Myös "suoraan tuottajille" oli mielenkiintoisesti sanottu, kun tuosta taitaa ihan jotain mennä myös kuluttajalle, kaupalle tai jalostajille, tai vaikkapa pellon hinnan nousun myötä tuottajan sisarille.
No se siitä, en halua maataloustukijärjestelmää puolustaa vaan kyselin sen 40 miljardin perään ja sain siihen vastauksenkin, joka oli hieno.

 

[Remy Martin]

Mielestäni tukia tulisi järkevöittää, muttei mitenkään radikaalisti vähentää.

Tässä olikin jo juttua että maailma muuttuu ja kotimaisesta maataloudesta voi tulla tulevaisuudessa yllättävänkin tärkeää, ala kannattaa pitää hengissä, vaikka sitten tukemalla. Enkä näe järkeväksi päästää koko maan maataloutta muutaman ison toimijan käsiin; vaikka moni sitä tuntuu haluavankin; vaan auttaa myös pienviljelijöitä selviämään.

En pidä huoltovarmuutena mitään viljasiiloa, jonka sisältö on luultavammin myyty ennen kriisiä naapurille. Oikeaa huoltovarmuutta on se että ympäri maan löytyy kalustoa ja osaamista ruokahuollon ylläpitoon. Varmuusvarastoinnin pitää keskittyä hyödykkeisiin joita emme itse pysty valmistamaan, kuten esimerkiksi polttoaineen.

Ihmettelen hieman miksi maatalaoustuet menevät niin pahasti osalle tunteisiin. Yhteiskunta haaskaa rahaa vaikka mihin älyttömyyksiin, omasta mielestä omavaraisen maatalouden ylläpito on sieltä järkevimmästä päästä.

 

[vsmo]

Mielestäni tukia tulisi järkevöittää, muttei mitenkään radikaalisti vähentää.

Kansallisista tuista kannattaakin olla tarkkana, koska välistä veto näkyy kaikkien kukkarossa. Ja juu, myös maataloustuista. EU:lta sen sijaan pitää imeä kaikki raha takasin kotimaan kiertoon mikä on otettavissa.

Ihmettelen hieman miksi maatalaoustuet menevät niin pahasti osalle tunteisiin. Yhteiskunta haaskaa rahaa vaikka mihin älyttömyyksiin, omasta mielestä omavaraisen maatalouden ylläpito on sieltä järkevimmästä päästä.

Koska landet haisee ja Starbucksissa istuessa niille on kiva naureskella. Maito on murhaa ja jne...

Tottakai viennin lisääminen olisi tärkeää saada vetämään vähän joka osa-alueella talouden turvaamiseksi. Kunhan ei viedä leipää.

 

[Artturenos]

Käyttäjelle @Walrus21 ja muillekkin voisin esittää kysymyksen millä summalla haluat maksaa siitä veroina, että syöt tuotua ruokaa? Nyt syylistätte kotimaista tukien perusteella, mutta asia ei ole niin yksinkertainen mitä sanotte. 2,7 miljardia tukia kyllä, mutta mihin se tuki lopulta päätyy?

Voin kyllä epäillä, että Suomi ilman maataloutta olisi huommattavan paljon kehittymämpi maä mitä nykyinem Suomi on. Olisiko Suomea ollenkaan?

 

[finnjewel]

Käyttäjelle @Walrus21 ja muillekkin voisin esittää kysymyksen millä summalla haluat maksaa siitä veroina, että syöt tuotua ruokaa? Nyt syylistätte kotimaista tukien perusteella, mutta asia ei ole niin yksinkertainen mitä sanotte. 2,7 miljardia tukia kyllä, mutta mihin se tuki lopulta päätyy?

Voin kyllä epäillä, että Suomi ilman maataloutta olisi huommattavan paljon kehittymämpi maä mitä nykyinem Suomi on. Olisiko Suomea ollenkaan?

Kyllä minä ainakin syön ihan mielelläni Suomessakin kasvatettua ja tuotettua ruokaa, hinnasta huolimatta. Silti suomalainen ruoka ei ole erityisen hyvälaatuista moneen muuhun verrattuna.

 

[dana77]

Ma luulen, että maataloustuenkin lopettamisella olisi kerrannaisvaikutuksia. Niitä ei laskelmassasi huomioitu. Myös se neljä miljardia oli aika kyseenalainen luku; jostain syystä halusit käyttää yli kymmenen vuotta vanhaa lähdettä, jota ei ole saatavissa sähköisesti.
Myös "suoraan tuottajille" oli mielenkiintoisesti sanottu, kun tuosta taitaa ihan jotain mennä myös kuluttajalle, kaupalle tai jalostajille, tai vaikkapa pellon hinnan nousun myötä tuottajan sisarille.

Laskelmahan ei ollut minun vaan 4 miljardia oli wikin antama luku. Wiki on taas suhteellisen tunnustettu helppo lähde ja sieltä luvun joka vastasi muistikuvaani ensimmäisenä löysin. Jos haluat sen haastaa, niin toki voit esittää paremmat laskelmat, mutta tuo on nyt toistaiseksi paras argumentti asiasta.
On totta että Suomessa kaupan osuus on suhteellisen iso, mutta tuossa tosiaan puhuttiin maataloustuesta ja jätin aika reilusti vielä varmuusvaraa, joten suuruusluokka on joku osa valuisi poiskin. Eivät kauppa tai jalostajatkaan tukiaisia ansaitse sen enempää.

 

[dana77]

Ihmettelen hieman miksi maatalaoustuet menevät niin pahasti osalle tunteisiin. Yhteiskunta haaskaa rahaa vaikka mihin älyttömyyksiin, omasta mielestä omavaraisen maatalouden ylläpito on sieltä järkevimmästä päästä.

Meillä on kestävyysvaje jonka suuruus on miljardiluokkaa ja joka heikkenee väestön vanhenemisen myötä. Meillä puolestaan ei ole kovin montaa sellaista rahareikää, johon uppoaisi miljardiluokalla rahaa, ja joka voitaisiin säästää. Nämä ovat toki jossain määrin arvostuskysymyksiä, mutta itse lasken että mm. maanpuolustus, koulutus ja terveydenhuolto ovat sellaisia, että sieltä ei voida miljardeja ottaa ilman että se näkyisi Maatalous on pitkässä juoksussa kalliimpi kokonaisuus kuin maahanmuutto, joka se puolestaa aika monilla menee tunteiisiin. Maatalouden kustannukset eivät tule pelkästään jyvien jemmailusta, vaan niihin kytkeytyy myös syrjäseutujen asuttuna pitämisen kustannukset. Toki myös asumistukijärjestelmä on älytön rahareikä, mutta ei silti yhtä kallis. Ja toki tässä yhteydessä voidaan mainita myös harmaa talous ja yritystuet, eikä niitäkään unohtaa pidä, mutta ei niistäkään yhtä helposti ole sellaisia säästöjä saatavissa kuin 80-luvulle jämähtämisessä maatalouden suhteen.

 

[dana77]

Käyttäjelle @Walrus21 ja muillekkin voisin esittää kysymyksen millä summalla haluat maksaa siitä veroina, että syöt tuotua ruokaa?

Ihmettelen tätä kysymyksenasettelua. Miksi siitä pitäisi verona maksaa mitään, että saa ostaa kaupasta sitä ruokaa jota haluaa?
Minä haluan kaupassa maksaa sen verran kuin mitä mielestäni parhaan hinta-laatu-suhteen ruoka siellä maksaa.

 

[Artturenos]

Kyllä minä

Ihmettelen tätä kysymyksenasettelua. Miksi siitä pitäisi verona maksaa mitään, että saa ostaa kaupasta sitä ruokaa jota haluaa?
Minä haluan kaupassa maksaa sen verran kuin mitä mielestäni parhaan hinta-laatu-suhteen ruoka siellä maksaa.

Se on vähän erilainen asettelu siinä,kun toisesta tuotteesta on maksettu valtion kassaan pitkä penni ja toisesta ei niin pitkä. Me kaikki kuitenkin pidämme yllä tätä yhteiskuntaa ja järjestelmää, jossa verotulot ovat merkittävä osa.

 

[benicio]

Laskelmahan ei ollut minun vaan 4 miljardia oli wikin antama luku. Wiki on taas suhteellisen tunnustettu helppo lähde ja sieltä luvun joka vastasi muistikuvaani ensimmäisenä löysin. Jos haluat sen haastaa, niin toki voit esittää paremmat laskelmat, mutta tuo on nyt toistaiseksi paras argumentti asiasta.

Lainaamasi tieto oli vuodelta 2009. Tässä tuoreempi varsinaisten maataloustukien osalta: Suurimmat viljelijätuet menivät Vihtiin, Siikajoelle ja Liperiin – maataloustuet pysyivät viime vuonna toissa vuoden tasolla
Tämän lisäksi on tietysti muitakin maatalouteen liittyviä tukia, mutta niinhän sitä on muuhunkin yritystoimintaan. En osaa niitä arvioida sen paremmin kuin tuo wikiartikkelikaan.

Toki myös asumistukijärjestelmä on älytön rahareikä, mutta ei silti yhtä kallis. Ja toki tässä yhteydessä voidaan mainita myös harmaa talous ja yritystuet, eikä niitäkään unohtaa pidä, mutta ei niistäkään yhtä helposti ole sellaisia säästöjä saatavissa kuin 80-luvulle jämähtämisessä maatalouden suhteen.

Kaupunkeihin maksettavat asumistuet taitavat olla isompi summa kuin kansalliset maataloustuet. Asumistuet kaikkineen n miljardin enemmän kuin kansallinen maataloustuki. Minulla on asumistuen lopettamisen säästöistä laskelmakin. 0-2,1=-2,1.

Sopiiko tiedustella, millä keinoin arvioit tuota maatalouden jämähtämistä, vai oliko tämä jyvien jemmailuineen ikäänkuin pastissi siitä maataloustukien tunteisiin menosta jota Remy ihmetteli?

 

[dana77]

Lainaamasi tieto oli vuodelta 2009. Tässä tuoreempi varsinaisten maataloustukien osalta: Suurimmat viljelijätuet menivät Vihtiin, Siikajoelle ja Liperiin – maataloustuet pysyivät viime vuonna toissa vuoden tasolla
Tämän lisäksi on tietysti muitakin maatalouteen liittyviä tukia, mutta niinhän sitä on muuhunkin yritystoimintaan. En osaa niitä arvioida sen paremmin kuin tuo wikiartikkelikaan.

eli kun vuonna 2009 suorien tukien määrä oli 2,1 miljardia ja 2018 ne olivat tippuneet 2,0 miljardiin, niin en näe muutosta hirveän radikaalina. Vaikka tokihan köyhälle satakin miljonaa euroa on iso raha.

Kaupunkeihin maksettavat asumistuet taitavat olla isompi summa kuin kansalliset maataloustuet. Asumistuet kaikkineen n miljardin enemmän kuin kansallinen maataloustuki. Minulla on asumistuen lopettamisen säästöistä laskelmakin. 0-2,1=-2,1.

Niinkuin tietenkin tiedätkin, niin asumistuen poistaminen vaatisi muiden tukien korottamista. Säästöä tulisi mutta vain murto-osa koko maksetusta summasta.

Sopiiko tiedustella, millä keinoin arvioit tuota maatalouden jämähtämistä, vai oliko tämä jyvien jemmailuineen ikäänkuin pastissi siitä maataloustukien tunteisiin menosta jota Remy ihmetteli?

Meillä on ollut sama järjetön tilanne maataloudessa jo 80-luvulta lähtien eli 40-vuotta. Minusta noin pitkään jatkunutta ongelmaa on perusteltua kutsua jämähtämiseksi. Hyvin tyytyväinen voin olla, että tuolloin omat vanhemmat eivät jääneet maitotilaa hoitamaan vaan lähtivät kaupunkiin yliopistoon.

 

[Remy Martin]

Meillä on kestävyysvaje jonka suuruus on miljardiluokkaa ja joka heikkenee väestön vanhenemisen myötä. Meillä puolestaan ei ole kovin montaa sellaista rahareikää, johon uppoaisi miljardiluokalla rahaa, ja joka voitaisiin säästää. Nämä ovat toki jossain määrin arvostuskysymyksiä, mutta itse lasken että mm. maanpuolustus, koulutus ja terveydenhuolto ovat sellaisia, että sieltä ei voida miljardeja ottaa ilman että se näkyisi Maatalous on pitkässä juoksussa kalliimpi kokonaisuus kuin maahanmuutto, joka se puolestaa aika monilla menee tunteiisiin. Maatalouden kustannukset eivät tule pelkästään jyvien jemmailusta, vaan niihin kytkeytyy myös syrjäseutujen asuttuna pitämisen kustannukset. Toki myös asumistukijärjestelmä on älytön rahareikä, mutta ei silti yhtä kallis. Ja toki tässä yhteydessä voidaan mainita myös harmaa talous ja yritystuet, eikä niitäkään unohtaa pidä, mutta ei niistäkään yhtä helposti ole sellaisia säästöjä saatavissa kuin 80-luvulle jämähtämisessä maatalouden suhteen.

Lähestymme asiaa täysin eri suunnista. Minä pidän positiivisena asiana että ihmisillä on mahdollisuus asua syrjäseuduilla niin halutessaan. Ihan samoin pidän tärkeänä että valtio mahdollistaa halukkaille myös asumisen kaupungeissa. Pidän yhtenä valtion tärkeimmistä tehtävistä sen että se mahdollistaa kansalaisille hyvän ja onnellisen asumisen. Itse; joka pidän Raumaakin vähän turhan isona ja vilkkaana metropolina; en voisi kuvitellakkaan asuvani missään Vantaalaisessa kerrostalolähiössä, narun jatkona riippuisin mieluummin.

Tiedosta kyllä että kotimainen maatalous ja syrjäseutuasumisen mahdollistaminen vaatii ropoja yhteisestä potista, ne rovot olisi syytä käyttää mahdollisimman tehokkaasti. En tunne maataloustukisysteemiä, mutta uskallan väittää ettei se toimi läheskään niin tehokkaasti kuin se voisi, siksi sitä voisi uudistaa mutta ei radikaalisti vähentää.

 

[Aces High]

Noinko sanoin? Taiteen tukeminen taisi olla esimerkkinä muista tuista joita maksellaan.

Otetaan toiseksi esimerkiksi vuokralla asumisen tukeminen, josta rahat menee suoraan herrojen perseeseen.

Saman voi toki laajentaa muuhunkin kuin ruoan tuotantoon. Miksi tukea taidetta joka ei myy ym...

Piti tarkistaa ja olin sekoittanut osin sanomisesi, pahoittelut.
Silti taiteentukemisen lakkauttaminen tai vaihtoehtoisesti vaikka tuplaaminen ei vaikuta Suomen talouteen millään tavoin. Vrt yritystys-, maatalous-, asumis- tuet.

 

[dana77]

Lähestymme asiaa täysin eri suunnista. Minä pidän positiivisena asiana että ihmisillä on mahdollisuus asua syrjäseuduilla niin halutessaan. Ihan samoin pidän tärkeänä että valtio mahdollistaa halukkaille myös asumisen kaupungeissa. Pidän yhtenä valtion tärkeimmistä tehtävistä sen että se mahdollistaa kansalaisille hyvän ja onnellisen asumisen. Itse; joka pidän Raumaakin vähän turhan isona ja vilkkaana metropolina; en voisi kuvitellakkaan asuvani missään Vantaalaisessa kerrostalolähiössä, narun jatkona riippuisin mieluummin

Ensinnäkin jokaisella on mahdollisuus asua missä haluu kunhan maksaa valinnan kustannukset itse. Minulla ei olisi ongelmaa syrjäseutujen maltillisen tukemisen kanssa jos meillä olisi siihen varaa. Nyt velkaannumme joka vuosi nousukaudellakin mikä on käytännössä lapsiltamme varastamista. Pidän aika perustavanlaisena lähtökohtana että voimme elää vain varojemme mukaan ja nämä ovat budjetista kaikkein huonoiten käytettyjä miljardeja. Hyötyjiä ei oikein ole. Nekin jotka kallista tukea "nauttivat" elävät keskimäärin pienemmillä tuloilla kuin jos olisivat lähteneet opiskelemaan jotain tuottavaa. Tämä on vain huonoa valtiontalouden hoitoa.

 

[vsmo]

Silti taiteentukemisen lakkauttaminen tai vaihtoehtoisesti vaikka tuplaaminen ei vaikuta Suomen talouteen millään tavoin. Vrt yritystys-, maatalous-, asumis- tuet.

Totta. Asioita esiin tuotaessa esimerkit eivät aina ole viisaasti järjestyksessä.

 

[Remy Martin]

Ensinnäkin jokaisella on mahdollisuus asua missä haluu kunhan maksaa valinnan kustannukset itse.

Tästä olen eri mieltä sillä mikäli jokainen joutuisi kustantamaan asumisensa itse, iso osa meistä asuisi vieläkin maakuopassa.

Meillä on tässä asiassa erilaiset arvot. Tuplaisin ansioni, saisin paaaljon hienomman auton ja ja olisi varaa ostella vaikka mitä härpäkkeitä jos lähtisin hommiin sinne suurelle kirkolle missä palkanmaksajat ovat, mutta noin 7 vuoden kokeilun jälkeen olen huomannut elämäni olevan paljon laadukkaampaa omilla ehdoilla keskellä metsää. Käyn tietysti Rauman metropolialueella töissä, mutta saisin ulosmitattua osaamisellani huomattavasti enemmän mitä 50km sätellä on tarjota.

Uskoisin kaltaisiani olevan syrjäseudut täynnä. Kaikki eivät välttämättä halua maksimaalista tuottoa vaan hyvää elämää. Ja koska valtion taloudellinen tilanne on mikä on, niin nämä tukemiset tulee tehdä mahdollisimman tehokkaasti asumisedellytykset ja pientilallisten taludellisuuden kannattamisen säilyttäen.

 

[dana77]

Ja koska valtion taloudellinen tilanne on mikä on, niin nämä tukemiset tulee tehdä mahdollisimman tehokkaasti asumisedellytykset ja pientilallisten taludellisuuden kannattamisen säilyttäen.

Miksi pientilallisilla on joku erityisoikeus saada avustusta siihen mitä tykkää tehdä?
Minusta olisi kivaa ammatikseni pelata jääkiekkoa, mutta nykyisellään kukaan ei ole valmis maksamaan siitä lähimainkaan sellaista summaa että sillä eläisi. Jos saisin samanverran tukea kuin maanviljejät keskimäärin saavat eli moninkertaisesti työttömyyskorvaukseen verrattuna, niin sitten minä voisin keskittyä vain pelaamiseen
Miksei valtio voisi tukea tätä, niin että se olisi mahdollista? Mahdollisimman tehokkaasti toki, koska valtiontalouden tilanne on mikä on.

Sanotaan vielä sekin, että mahdollisemman tehokkaasti tukeminen ei vielä tarkoita että meillä olisi siihen varaa eli tämä ei vielä sitäkään ongelmaa ratkaise.

 

[vsmo]

Ensinnäkin jokaisella on mahdollisuus asua missä haluu kunhan maksaa valinnan kustannukset itse. Minulla ei olisi ongelmaa syrjäseutujen maltillisen tukemisen kanssa jos meillä olisi siihen varaa.

Juuri tämä oikeus (mikä ei tällä hetkellä toimi) asumisen ja liikkumisen valinnan vapaudesta johtaa asumistukien hyväksikäyttöön, koska kustannuksia ei makseta itse. Suurissa asukaskeskittymissä, missä asumiskustannukset ovat isoimmat, asuu paljon sosiaalihuollon piirissä olevaa väkeä.

Täten en heti osta tätä ajatusta.

 

[benicio]

Niinkuin tietenkin tiedätkin, niin asumistuen poistaminen vaatisi muiden tukien korottamista. Säästöä tulisi mutta vain murto-osa koko maksetusta summasta.

Niinkuin varmaan arvasitkin, kysymys kuuluu että maataloustukien poistamisellako ei sitten olisi ollenkaan tällaista vaikutusta, vaan säästöä tulisi heti se 2 miljardia vuodessa?

Syrjäseutujen tukemisesta on ennenkin puhuttu, ja Danan lähtökohta siihen on varsin yksisilmäinen. Asuinpaikka on lukittu määrääväksi tekijäksi. Joku voisi sanoa että jokaisen pitää kustantaa myös vaikkapa sairastamisensa tai opiskelemisensa kulut siinä missä asuinpaikkavalintansakin. Tällaisiakin maita on, mutta ihan karttaa katsomalla voi sanoa että Suomi ei välttämättä ole paras valinta asuinpaikaksi jos tuo haja-asutus kovasti harmittaa.

Tässä nämä muutamat pointit syrjäseuduista jotka olen yleensä tässä kohtaa laittanut:
-12% suomalaisista asuu työssäkäyntialueiden (33kpl) ulkopuolella
-sata pienintä kuntaa saavat alle 10% valtionosuuksista
-kaupunkien asumistuet ovat suuremmat kuin kansalliset maataloustuet
-liikenteestä on vuosikymmeniä kerätty joka vuosi miljardeja enemmän veroja kuin sinne palautuu ja silti infrassa on korjausvelkaa miljardeja.

 

[dana77]

Niinkuin varmaan arvasitkin, kysymys kuuluu että maataloustukien poistamisellako ei sitten olisi ollenkaan tällaista vaikutusta, vaan säästöä tulisi heti se 2 miljardia vuodessa?

Ei varmaan voida sanoa että heti tulisi 2 miljardia vuodessa, mutta halvemmaksi tulisi maksaa jopa työttömyyskorvauksia maataloustuen sijasta sitä nostaville henkilöille. Sanottakoon, että minä en pidä maanviljelöitä henkisesti niin kyvyttöminä etteikö he muihin töihin kykenisi. Vähintään seuraavassa sukupolvessa. Kuten sanoin niin tilanne on jatkunut jo 40 vuotta eikä ole syytä uskotella, että se olisi muuttumassa, joten on suorastaan vastuutonta ihmisiä tuohon kannustaa.

ihan karttaa katsomalla voi sanoa että Suomi ei välttämättä ole paras valinta asuinpaikaksi jos tuo haja-asutus kovasti harmittaa.

Tässä nämä muutamat pointit syrjäseuduista jotka olen yleensä tässä kohtaa laittanut:
-12% suomalaisista asuu työssäkäyntialueiden (33kpl) ulkopuolella
-sata pienintä kuntaa saavat alle 10% valtionosuuksista
-kaupunkien asumistuet ovat suuremmat kuin kansalliset maataloustuet
-liikenteestä on vuosikymmeniä kerätty joka vuosi miljardeja enemmän veroja kuin sinne palautuu ja silti infrassa on korjausvelkaa miljardeja.

Minua ei haja-asutus edelleenkään haittaa, vaan sen kustannusten maksattaminen yhteiskunnalla ja sekin vain siksi, että maallamme ei siihen ole varaa. Olen haja-asutusalueella asunut nuorempana ja se ei minua silloin harmittanut tippakaan. Kiitollinen olen kuitenkin, etten sinne jäänyt, sillä kaupungistuminen on nykyisen elintason mahdollistanut. Omilla lapsilleni opetan, että jos tässä maassa ei asioita saada hoidettua, niin sitten kannattaa sellaiseen maahan lähteä joka on kestävällä pohjalla.

Ei nuo pointtisi tuollaisenaan kerro itseasiasta mitään. Mitä sen on väliä, että kuinka paljon asuu työssäkäyntialueen ulkopuolella ja miten liikenteen veroissa näkyy kuka niitä maksaa ja mkuka vähentää minkäkin osan verotuksestaan? kuinka monta prosenttia asuu sadassa pienimmässä kunnassa?

 

[Walrus21]

Käyttäjelle @Walrus21 ja muillekkin voisin esittää kysymyksen millä summalla haluat maksaa siitä veroina, että syöt tuotua ruokaa? Nyt syylistätte kotimaista tukien perusteella, mutta asia ei ole niin yksinkertainen mitä sanotte. 2,7 miljardia tukia kyllä, mutta mihin se tuki lopulta päätyy?

Miksi joutuisin maksamaan siitä, että syön tuontiruokaa? Sehän on jo nykyisin halvempaa, vaikka rahti tuo tietyn lisän kustannuksiin. Lähiruokakin kelpaa hyvin, mutta en ole hirveän halukas maksamaan siitä extraa.

Se ei tietenkään pidä paikkaansa, että kaikki tuet katoaisivat savuna ilmaan. Samalla lailla jos annat työttömälle satasen, niin todennäköisesti se satku kuluu lähialueen palveluihin ja palaa siten "kiertoon".

Maataloustuet ovat kuitenkin valtion budjetissa aika iso menoerä, johon kuluu erilaisten laskelmien mukaan miljardeja. En ihan heti keksi vastaavan mittaluokan säästökohteita, ellei sitten halua kurjistaa entisestään sosiaali- ja terveyshuoltoa tai opetusta.

Minusta lähtökohdan pitäisi olla se, että ihmisiä kannustetaan muuttamaan kaupunkiseuduille. Isot muutokset tapahtuvat tietysti hiljalleen, mutta aika pitkään on ollut selvää, mihin suuntaan kuljetaan. Näin ollen minusta on hyvä painottaa myös sitä, että maaseutua ei tulla tekohengittämään loputtomiin.

 

[Remy Martin]

Miksi pientilallisilla on joku erityisoikeus saada avustusta siihen mitä tykkää tehdä?

1. Hyvinvoiva pientila vaikuttaa positiivisesti ympäristöönsä ja pitää omalta osaltaan lähialuetta hyvinvoivana.
2. Huoltovarmuus, pidetään pellot ja kalusto käytössä.
3. Huoltovarmuus, kalusto ja osaaminen ripoteltu pienissä yksiköissä ympäri maata.
4. Nostalgia, ainakin itse annan arvon esimerkiksi sille että samaa tilaa pidetään jo +10:ssä sukupolvessa jne.

Mitä jääkiekkovertaukseesi tulee niin pidän ihan itsestäänselvänä että valtio kustantaa ison siivun niistä kustannuksista mitä tulee ihmisten kiekkoharrastuksesta. Joillain lahjakkailla ja onnekkailla tämä harrastus sitten päätyy ammatiksi.

Sanotaan vielä sekin, että mahdollisemman tehokkaasti tukeminen ei vielä tarkoita että meillä olisi siihen varaa eli tämä ei vielä sitäkään ongelmaa ratkaise.

Ollaan tästä samaa mieltä, mutta minun mielestäni maataloustuet eivät ole lakkautuslistan kärjessä, tehostamislistan kärkipäässä maataloustuet eittämättä majailevat.

 

[dana77]

1. Hyvinvoiva pientila vaikuttaa positiivisesti ympäristöönsä ja pitää omalta osaltaan lähialuetta hyvinvoivana.
2. Huoltovarmuus, pidetään pellot ja kalusto käytössä.
3. Huoltovarmuus, kalusto ja osaaminen ripoteltu pienissä yksiköissä ympäri maata.
4. Nostalgia, ainakin itse annan arvon esimerkiksi sille että samaa tilaa pidetään jo +10:ssä sukupolvessa jne.

Ollaan tästä samaa mieltä, mutta minun mielestäni maataloustuet eivät ole lakkautuslistan kärjessä, tehostamislistan kärkipäässä maataloustuet eittämättä majailevat.

1, Onko tästä jotain tutkimusta vai onko tämä vain mutua? Miksi sitten maaseudut eivät pysy hyvinvoivina? tai pientilat itse?
2-3. nämä onkin jo käsitelty ja kalliiksi todettu tapa.
4. aika kallista nostalgiaa.

Mikä sellainen miljardiluokan meno on sinun lakkautus- tai säästölistasi kärjessä sitten, jolla talous tasapainoon saadaan?