Miksi Suomi on huono urheilumaa?

[steepler]

Palataan vielä siihen käsipalloon. Vaikka norjalaisnaiset ovatkin ihan maailman terävintä kärkeä niin ovat miehetkin ihan eri tasolla Suomeen verrattuna.

Käsipallokin on melko pini laji kuitenkin, tai ainakin selvästi pienempi kuin lentopallo tai koripallo. Harrastajia on toki enemmän kun jääkiekossa, mutta silti ei käsipallolla missään maassa taida kovin merkittävää asemaa olla (sellaista mitä jaakiekolla useammassa maassa kuitenkin on). Suomi on kyllä uskomattoman huono kösipallossa, katsoin maaranginkin ja Suomi on sijalla 59. edellä on esim. Oman ja Singapore, juuri Suomen takana on Cook saaret, Britania on toki Suomen takana.

Mitä tulee jalkpalloon niin Norjassa oli hyvä jakso, tosin aika lyhyehkö, jolloin Norja pääsi arvokisoihin asti. Tosin oliko kuitenkin kyse enemmän Egil Olsenista kun yleisestä tasosta? Ehkä Norjalla oli tuolloin oma kultainen sukupolvensa, kuten Suomellakin samoihin aikoihin, mutta Suomella ei ollut vastaavaa valmentajaa. Jos olisi vastaavan tason valmentaja yhtä pitkän pätkän eli 8 vuotta ollut niin uskon että Suomikin olisi arvokisoissa esiintynyt.

 

[Tombe76]

Mitä tulee jalkpalloon niin Norjassa oli hyvä jakso, tosin aika lyhyehkö, jolloin Norja pääsi arvokisoihin asti. Tosin oliko kuitenkin kyse enemmän Egil Olsenista kun yleisestä tasosta? Ehkä Norjalla oli tuolloin oma kultainen sukupolvensa, kuten Suomellakin samoihin aikoihin, mutta Suomella ei ollut vastaavaa valmentajaa. Jos olisi vastaavan tason valmentaja yhtä pitkän pätkän eli 8 vuotta ollut niin uskon että Suomikin olisi arvokisoissa esiintynyt.

Aika lailla samaa mieltä. Meilläkin oli futisksessa kyllä tosi kovia pelaajia, mutta niin vain jäi luu aina käteen. Hyvänä esimerkkinä vaikka joku Johansson, jota minään supertähtenä pidetty vaikka esim. kaudella 2000-2001 oli aika kovassa seurassa.

2000-2001 valioliigan parhaat maalintekijät: Hasselbaink, Stewart, Henry, Viduka, Owen, Sheringham, Heskey, Phillips, Boksic, Beattie, JOHANSSON, Kanoute, Poyet, Smith.

 

[Hiihtofani]

BKT määrää urheilumenestyksen hyvin pitkälti. Suomi on BKT:ltaan puolet pienempi maa kuin Ruotsi ja Norja. Tämä selittää paljon. Poikkeukset BKT:n ennustamaan urheilumenestykseen saadaan joko dopingohjelmalla tai perinteillä. Myös geeniperimällä on merkitystä.

Rikas Norja vs. köyhä Suomi Sotshin olympialaisissa. Kun laitetaan pöytään Suomen ja Norjan mitalit, mitä urheilijat Sotshissa konkreettisesti saivat mitaleina, Suomen rivi on pitempi. Mitä häh? Norjalla 26 mitalia ja Suomella 5. Mutta kun Norja sai niistä yksilölajeista ne mitalit. Kun voitat joukkuelajista esim. jääkiekosta mitalin, 20 urheilijaa saa siinä mitalin. Kun nämä kaikki mitalit laitetaan pöytään riviin, Suomen rivi on pitempi, sillä Suomi menestyi muutenkin joukkuelajeissa paremmin kuin Norja. Esim. hiihdon viestimitalit. Suomi menestyi paremmin kuin Ruotsi, sillä Ruotsilla on melkein 2x enemmän populaa ja niiden täytyy kerätä melkein se 2x enenmmän näitä mitaleita, jota ne eivät tehneet.

Suomi menestyi kestävyysurheilussa joskus silloin, kun Suomi oli köyhä ja BKT alhainen ja mitkään Afrikat eivät vielä olleet mukana ja itse asiassa Suomi oli silloin 1900-luvun alun köyhin osanottaja.

Tänä päivänä 2010-luvulla, kun kilpailu on globaalimpaa ja Afrikat sun muut on mukana, Suomi ei enään pärjääkään. Miksi? Siksi nyt Afrikka on BKT:ssä mitattuna köyhin maailman kolkka.

Kestävyysurheilumenestyksen suurin riippakivi on hyvinvoinnin, onnellisuuden ja teknologinen kasvu. 2010-luvulla Suomen suosituin liikkumismuoto taitaa olla auto, siinä missä Afrikassa juokseminen.

 

[TomiP]

Rikas Norja vs. köyhä Suomi Sotshin olympialaisissa. Kun laitetaan pöytään Suomen ja Norjan mitalit, mitä urheilijat Sotshissa konkreettisesti saivat mitaleina, Suomen rivi on pitempi. Mitä häh? Norjalla 26 mitalia ja Suomella 5. Mutta kun Norja sai niistä yksilölajeista ne mitalit. Kun voitat joukkuelajista esim. jääkiekosta mitalin, 20 urheilijaa saa siinä mitalin. Kun nämä kaikki mitalit laitetaan pöytään riviin, Suomen rivi on pitempi, sillä Suomi menestyi muutenkin joukkuelajeissa paremmin kuin Norja. Esim. hiihdon viestimitalit. Suomi menestyi paremmin kuin Ruotsi, sillä Ruotsilla on melkein 2x enemmän populaa ja niiden täytyy kerätä melkein se 2x enenmmän näitä mitaleita, jota ne eivät tehneet.

Suomi menestyi kestävyysurheilussa joskus silloin, kun Suomi oli köyhä ja BKT alhainen ja mitkään Afrikat eivät vielä olleet mukana ja itse asiassa Suomi oli silloin 1900-luvun alun köyhin osanottaja.

Tänä päivänä 2010-luvulla, kun kilpailu on globaalimpaa ja Afrikat sun muut on mukana, Suomi ei enään pärjääkään. Miksi? Siksi nyt Afrikka on BKT:ssä mitattuna köyhin maailman kolkka.

Kestävyysurheilumenestyksen suurin riippakivi on hyvinvoinnin, onnellisuuden ja teknologinen kasvu. 2010-luvulla Suomen suosituin liikkumismuoto taitaa olla auto, siinä missä Afrikassa juokseminen.

BKT:ssa ei ole kuin osaltaan kyse rikkaudesta. Intian ja Kiinan BKT:t ovat moninkertaisia Suomeen verrattuna. Totuus on, että olympialaisten mitalimäärät voi ennustaa parhaiten juuri maiden BKT:sta. Tästä on julkaistu tieteellisiä tutkimuksiakin.

 

[Barnes]

Norjaan nyt ei kannata Suomea verrata, Norjan menestys tulee lähes täysin hiihtolajeista, joissa mitaleja jaetaan runsaasti. Vielä Naganossa 1998 Suomi oli mitalien määrässä Ruotsia selkeästi parempi, koska menestyttiin nimenomaan hiihtolajeissa, joissa Ruotsilla taas oli vaikeampi jakso.

Suomi menestyy lajeissa, joissa mitaleja on vähemmän jaossa, tämä näkyy mitalitaulukossa.

 

[Hiihtofani]

Niin kyllä.

Analyysin mukaan Suomi ei panosta olympialajeihin.

Suosittua on viime vuosikymmeninä ollut esim. moottoriurheilu. Kivaa seurattavaa, mutta ei siitä mitään hyötyä olympialaisissa ole.

Toisaalta Suomessa on panostettu joukkuelajeihin. Jopa tällaisiin globaalilla mittakaavalla mitattuna täysin mitättömiin lajeihin tyyliin sähly. Ihan kivaa sitä sählyä on pelata, mutta ei siitä mitään hyötyä olympialaisissa ole.

Kolmanneksi muotia on ollut tällaiset eksoottiset ja näyttävät uudet lajit. Mäkin tiedän, kaveri oli lahjakas urheilija, olis aivan taatusti potentiaalinen olympiamitalisti. Harrasti kamppailu-urheilua. Jos olisi valinnut lajikseen olympialajin esim. judon tai mitä näitä on, mutta valitsi sellaisen lajin kuin Wushu. Näyttävä ja vaativa laji, vaatii todella kovaa akrobaattista osaamista, mutta ei siitä mitään hyötyä olympialaisissa ole.

Kyllä BKT tai ylipäätänsä kansakunnan varallisuuden kasvu, parantaa menestymisen mahdollisuuksia, mutta ei välttämättä kestävyysurheilussa.

 

[TomiP]

Niin kyllä.

Analyysin mukaan Suomi ei panosta olympialajeihin.

Suosittua on viime vuosikymmeninä ollut esim. moottoriurheilu. Kivaa seurattavaa, mutta ei siitä mitään hyötyä olympialaisissa ole.

Toisaalta Suomessa on panostettu joukkuelajeihin. Jopa tällaisiin globaalilla mittakaavalla mitattuna täysin mitättömiin lajeihin tyyliin sähly. Ihan kivaa sitä sählyä on pelata, mutta ei siitä mitään hyötyä olympialaisissa ole.

Kolmanneksi muotia on ollut tällaiset eksoottiset ja näyttävät uudet lajit. Mäkin tiedän, kaveri oli lahjakas urheilija, olis aivan taatusti potentiaalinen olympiamitalisti. Harrasti kamppailu-urheilua. Jos olisi valinnut lajikseen olympialajin esim. judon tai mitä näitä on, mutta valitsi sellaisen lajin kuin Wushu. Näyttävä ja vaativa laji, vaatii todella kovaa akrobaattista osaamista, mutta ei siitä mitään hyötyä olympialaisissa ole.

Kyllä BKT tai ylipäätänsä kansakunnan varallisuuden kasvu, parantaa menestymisen mahdollisuuksia, mutta ei välttämättä kestävyysurheilussa.

Toki kuten olen aiemmissakin viesteissäni maininnut perinteet ja geeniperimä vaikuttavat maiden menestykseen. Tämä selittää osaltaan afrikkalaisten menestymistä kestävyysjuoksussa.

 

[erku]

Norjaan nyt ei kannata Suomea verrata, Norjan menestys tulee lähes täysin hiihtolajeista, joissa mitaleja jaetaan runsaasti.

Niin, hiihtolajit taitavat muodostaa noin puolet talviolympialaisten lajeista. Tässä mielessä en näe oikein mielekkäänä vähätellä Norjaa tällä argumentilla, että pärjäävät vain hiihtolajeissa. Mikään ei estä muitakaan maita priorisoimasta hiihtolajeihin.

Suomi menestyy lajeissa, joissa mitaleja on vähemmän jaossa, tämä näkyy mitalitaulukossa.

Missäs lajeissa Suomi parhaiten menestyy? Talvikisoissa jääkiekossa, maastohiihdossa ja lumilautailussa, kesäkisoissa purjehduksessa, ammunnassa, yleisurheilussa ja painissa. Ainoastaan jääkiekko on näistä sellainen, jossa jaetaan vähän mitaleja. Kaikissa muissa niitä on paljon tarjolla, mutta ei me missään pärjätä laajalla voimalla.

 

[Barnes]

Niin, hiihtolajit taitavat muodostaa noin puolet talviolympialaisten lajeista. Tässä mielessä en näe oikein mielekkäänä vähätellä Norjaa tällä argumentilla, että pärjäävät vain hiihtolajeissa. Mikään ei estä muitakaan maita priorisoimasta hiihtolajeihin.

On totta, että hiihtolajit ovat talviolympialaisten runko-osastoa. Mutta monella suomalaisella on minusta kohtuuton tarve vähätellä Suomea urheilumaana, koska emme kerää tarpeeksi mitaleja, ja olemme huonompia kuin naapurimaat, jotka keräävät suuren osan menestyksestään nimenomaan niissä hiihtolajeissa.

Jos haluaisimme menestyä, kannattaisi satsata nimenomaan hiihtolajeihin, lätkä kyllä pärjää itsekseenkin.

 

[TomiP]

On totta, että hiihtolajit ovat talviolympialaisten runko-osastoa. Mutta monella suomalaisella on minusta kohtuuton tarve vähätellä Suomea urheilumaana, koska emme kerää tarpeeksi mitaleja, ja olemme huonompia kuin naapurimaat, jotka keräävät suuren osan menestyksestään nimenomaan niissä hiihtolajeissa.

Jos haluaisimme menestyä, kannattaisi satsata nimenomaan hiihtolajeihin, lätkä kyllä pärjää itsekseenkin.

Suomi ei erityisesti panosta lätkään. Suomi panostaa suhteettomasti esim. jalkapalloon ja vammaisurheiluun. Vammaisurheilusta toki tulee menestystäkin. On sitten eri asia, kuka sitä paramenestystä sitten arvostaa. Paraurheilua ei suomalaiset juurikaan seuraa.

 

[Vinyl]

Suomi ei erityisesti panosta lätkään. Suomi panostaa suhteettomasti esim. jalkapalloon ja vammaisurheiluun. Vammaisurheilusta toki tulee menestystäkin. On sitten eri asia, kuka sitä paramenestystä sitten arvostaa. Paraurheilua ei suomalaiset juurikaan seuraa.

Haha. Jokaisesta niemennotkosta löytyy nykyään jäähalli joten on kyllä ihan paskapuhetta sanoa ettei Suomi erityisesti panosta lätkään. Sen sijaan jonkun yksittäisen tekonurmen saaminen talvikäyttöön saattaa monessa kunnassa olla ihan mahdoton homma. Lisäksi jalkapallo taitaa olla Suomen harrastetuin pallopeli joten ihan pähkinöitä sille kyllä panostuksia sen suhteen lyödään.

 

[MustatKortit]

Niin, hiihtolajit taitavat muodostaa noin puolet talviolympialaisten lajeista. Tässä mielessä en näe oikein mielekkäänä vähätellä Norjaa tällä argumentilla, että pärjäävät vain hiihtolajeissa. Mikään ei estä muitakaan maita priorisoimasta hiihtolajeihin.

Ja onhan Norjalla muissakin lajeissa sekä perinteitä (kuten futis vaikka nyt onkin liki Suomen tasoa) että nykymenestystä.

Mikäli Andreas Thorkildsen olisi suomalainen - ottaen huomioon keihäänheiton supersuosion maassamme - olisi hän todennäköisesti koko suomalaisen urheilun lippulaiva ollut jo vuosia, moninkertaisena olympiavoittajana ja maailmanmestarina. Yleisurheilun puolelta mieleen tulee myös tonnivitosen menijä Ingebritsen, jolla mm. Euroopan mestaruus.

Tuohan oli se kisa, jossa Sandellsilla olisi ollut jättimahikset mitaliin, mutta päätti lähteä muiden tönittäväksi pussin pohjalle ja loppu on historiaa.

Edit. Ja kuka tummahipiäinen menijä se Norjalla olikaan miesten pikamatkoilla, aika menijä hänkin verrattuna Suomen vastaaviin...;)

 

[TomiP]

Haha. Jokaisesta niemennotkosta löytyy nykyään jäähalli joten on kyllä ihan paskapuhetta sanoa ettei Suomi erityisesti panosta lätkään. Sen sijaan jonkun yksittäisen tekonurmen saaminen talvikäyttöön saattaa monessa kunnassa olla ihan mahdoton homma. Lisäksi jalkapallo taitaa olla Suomen harrastetuin pallopeli joten ihan pähkinöitä sille kyllä panostuksia sen suhteen lyödään.

Lätkään raha ei tule pääosin yhteiskunnalta vaan yksityisiltä ja yrityksiltä. Jalkapalossa lähes kaikki raha tulee yhteiskunnalta. Lajina jalkapallo saa ylivoimaisesti eniten yhteiskunnan suoraa tukea. Esim. maastohiihto on moninkertaisesti harrastetumpi laji Suomessa kuin jalkapallo, silti jalkapallo saa moninkertaisesti enemmän tukea.

 

[Vinyl]

Lätkään raha ei tule pääosin yhteiskunnalta vaan yksityisiltä ja yrityksiltä. Jalkapalossa lähes kaikki raha tulee yhteiskunnalta. Lajina jalkapallo saa ylivoimaisesti eniten yhteiskunnan suoraa tukea. Esim. maastohiihto on moninkertaisesti harrastetumpi laji Suomessa kuin jalkapallo, silti jalkapallo saa moninkertaisesti enemmän tukea.

Sulla on varmaan jotain dataa tämän väitteen tueksi? Palloliitto on toki yksittäinen suurin valtionavustusten saaja (2milj. euroa) mutta kun niitä harrastajiakin on eniten. Jääkiekkoliitto saa sitten vähän vähemmän (1,375milj. euroa) mutta en mä kyllä tossa mitään ylivoimaista johtoa nää.

 

[TomiP]

Sulla on varmaan jotain dataa tämän väitteen tueksi? Palloliitto on toki yksittäinen suurin valtionavustusten saaja (2milj. euroa) mutta kun niitä harrastajiakin on eniten. Jääkiekkoliitto saa sitten vähän vähemmän (1,375milj. euroa) mutta en mä kyllä tossa mitään ylivoimaista johtoa nää.

Vuonna 2010 hiihdon harrastajia oli 810 000 ja jalkapallo 360 000. Linkissä KIHU:n lista:
Faktapankki - aloitussivu

Itse, jos saisin päättää, niin en antaisi jalkapallolle tukea lainkaan.

 

[erku]

Ja onhan Norjalla muissakin lajeissa sekä perinteitä (kuten futis vaikka nyt onkin liki Suomen tasoa) että nykymenestystä.

Mikäli Andreas Thorkildsen olisi suomalainen - ottaen huomioon keihäänheiton supersuosion maassamme - olisi hän todennäköisesti koko suomalaisen urheilun lippulaiva ollut jo vuosia, moninkertaisena olympiavoittajana ja maailmanmestarina. Yleisurheilun puolelta mieleen tulee myös tonnivitosen menijä Ingebritsen, jolla mm. Euroopan mestaruus.

Tuohan oli se kisa, jossa Sandellsilla olisi ollut jättimahikset mitaliin, mutta päätti lähteä muiden tönittäväksi pussin pohjalle ja loppu on historiaa.

Niin kyllähän Norja yleisurheilussa on viime vuosina menestynyt selvästi Suomea paremmin. Ja itse asiassa taitaa olla niin, että Norja on ohittanut Suomen myös ammunnassa ja painissa, jotka ovat niitä meidän vahvoja perinnelajeja. Ylipäätään on aika vähän lajeja, joissa Suomi enää pärjää Norjaa paremmin. Koris, lentis ja lätkä ovat tällaisia, purjehdus ja taitoluistelu kai myös, mutta muuten on verrattain hiljaista. Maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty, alppihiihto, ampumahiihto, lumilautailu, pikaluistelu, yleisurheilu, pyöräily, soutu, jalkapallo, käsipallo, curling ja paini taas ovat esimerkiksi lajeja, joissa Norja pärjää meitä paremmin.

 

[Vinyl]

Vuonna 2010 hiihdon harrastajia oli 810 000 ja jalkapallo 360 000. Linkissä KIHU:n lista:
Faktapankki - aloitussivu

Miten tavallista hiihtäjää hetkauttaisi se että hiihtoliitto saisi nykyisen miljoonan sijasta vaikka kuusi? Noista harrastajista peräti 27000 kuuluu johonkin seuraan ja lisenssi niistä on vajaalla kymmenellä tuhannella.

 

[TomiP]

Miten tavallista hiihtäjää hetkauttaisi se että hiihtoliitto saisi nykyisen miljoonan sijasta vaikka kuusi? Noista harrastajista peräti 27000 kuuluu johonkin seuraan ja lisenssi niistä on vajaalla kymmenellä tuhannella.

Tarvitseeko niitä rahoja hiihtoliitolle antaa? Antaisi vaikka kunnille hiihdon kehittämiseksi. Sitä paitsi TV-viihteenä hiihto on Suomessa suositumpaa kuin jalkapallo. Tämä on yksi syy siirtää rahoja jalkapallolta hiihdolle.

 

[Vinyl]

Tarvitseeko niitä rahoja hiihtoliitolle antaa? Antaisi vaikka kunnille hiihdon kehittämiseksi. Sitä paitsi TV-viihteenä hiihto on Suomessa suositumpaa kuin jalkapallo. Tämä on yksi syy siirtää rahoja jalkapallolta hiihdolle.

Täh. Laita nyt jotain faktoja siitä että jalkapallo saa ylivoimaisesti eniten tukea. Onko jossain jätetty latuja tekemättä rahapulan takia ja samaan aikaan on lämmitetty tekonurmea että junnut pääsevät höntsäämään? Enempi mä olen huomannut otsikoita että jalkapallon harrastaminen on jossain paikoissa mahdotonta talvella.

 

[Barnes]

Sitä paitsi TV-viihteenä hiihto on Suomessa suositumpaa kuin jalkapallo. Tämä on yksi syy siirtää rahoja jalkapallolta hiihdolle.

Riippuu, mistä jalkapallotapahtumasta puhutaan. Futiksen arvokisat ainakin ovat käsitykseni mukaan suositumpia kuin hiihdon arvokisat. Toki muuten hiihto on Suomessa suositumpi TV-laji. Joku UCL nyt kerää YLE:llä surkeita katsojalukuja.


Yllätti muuten tuo Norjan laaja-alainen menestyminen Suomea paremmin. Siis muissakin kuin hiihtolajeissa.

 

[TomiP]

Täh. Laita nyt jotain faktoja siitä että jalkapallo saa ylivoimaisesti eniten tukea. Onko jossain jätetty latuja tekemättä rahapulan takia ja samaan aikaan on lämmitetty tekonurmea että junnut pääsevät höntsäämään? Enempi mä olen huomannut otsikoita että jalkapallon harrastaminen on jossain paikoissa mahdotonta talvella.

Niin surkean tason höntsäilylle ei tarvita parempia olosuhteita. Suomi ei tule koskaan pärjäämään jalkapalossa. Laji pitäisi Suomessa unohtaa.

Jalkapallo on yksi tärkeimmistä syistä miksi Suomi on huono urheilumaa. Turhan moni ipana valitsee jalkapallon, vaikka heidän kannattaisi lahjojensa puolesta valita joku yksilölaji. Tämä ilmiö on voimakas varsinkin kaupungeissa.

 

[Vinyl]

Niin surkean tason höntsäilylle ei tarvita parempia olosuhteita. Suomi ei tule koskaan pärjäämään jalkapalossa. Laji pitäisi Suomessa unohtaa.

Jalkapallo on yksi tärkeimmistä syistä miksi Suomi on huono urheilumaa. Turhan moni ipana valitsee jalkapallon, vaikka heidän kannattaisi lahjojensa puolesta valita joku yksilölaji. Tämä ilmiö on voimakas varsinkin kaupungeissa.

Tuo yksilölajeihin pakottaminen toimii varmaan Kiinassa, Venäjällä tai Maaninkavaaralla joten eiköhän keskustelu kannata jättää tähän. Itse olen ainakin ihan tyytyväinen että Lahdessa latuverkosto on kunnossa ja jalkapalloa voi pelata ympärivuoden.

 

[TomiP]

Tuo yksilölajeihin pakottaminen toimii varmaan Kiinassa, Venäjällä tai Maaninkavaaralla joten eiköhän keskustelu kannata jättää tähän. Itse olen ainakin ihan tyytyväinen että Lahdessa latuverkosto on kunnossa ja jalkapalloa voi pelata ympärivuoden.

Mutta, koska suomalainen jalkapallo ei ole huppu-urheilua, niin tarvitseeko laji mitään huippu-urheilu tukea?

 

[Vinyl]

Mutta, koska suomalainen jalkapallo ei ole huppu-urheilua, niin tarvitseeko laji mitään huippu-urheilu tukea?

Eikö tuollainen huomion kerjääminen ole aikuiselta mieheltä vähän noloa?

 

[TomiP]

Eikö tuollainen huomion kerjääminen ole aikuiselta mieheltä vähän noloa?

Minä mitä huomiota kerjää. Mutta suomalainen jalkapallo ei ole huippu-urheilua. Veikkausliiga taitaa olla UEFA:n sarjarankingissä melkein huonoimmassa kastissa. Huuhkajat on FIFA:n rankingissä n. sijalla 80. Outoa, että näin surkealla tasolla olevalle lajille maksetaan niin suuria tukia. Huonot yksilöurheilijat eivät saa mitään tukea. Eivätkä saa ynnä muut -sijoilla olevat muut pallopelit. Miksi jalkapallo on poikkeus?