Jeps. Ongelma ei tietystikään ole pelkästään pakiston, hyökkääjien tehtävä on luistella itsensä pelattavaksi ja pakiston taas avata kun paikka on. Jos hyökkääjät nojailevat mailaan sinisellä, niin siinä on pakin paha antaa hyvää avausta ja toivoa tilanteesta vielä maalipaikkaa: käytännössä siis pakki joko pyrkii ylittämään keskialueen ja vetämään päätyyn tai sama tehdään yhden syötön välityksellä.
Kakkosketjun tehokkuuttaa pisteellisesti selittää joukkueen paras hyökkäykseenlähtö. Viisikko pysyy parhaiten kasassa -> kiekko saadaan pakilta laiturille ajoissa, ja Saarenheimon ja Haatajan junnuvuosilta jatkuvan yhteisen pelihistoria takia kiekko saadaan syötöllä tai parilla eteenpäin, sillä miehet tuntevat toisensa liikkeet kuin Teemu ja Paul konsanaan. Tämä ketju etenee myös parhaiten rintamana kohti vastustajan maalia, ja kiekkoa pyritään pelaamaan myös maalia kohti, eikä tästä ketjusta ainakaan räkämaalin tekijöitä puutu, niin Topper, Saarenheimo kuin Haatajakin osaavat laittaa kakkoskiekon tehokkaasti reppuun. Miten tämä liittyy pakistoon on siis se, että tämä ketju tekee itsensä mielestäni helpoiten pakistolle pelattavaksi ja pääsee iskemään parhaiten vastaan.
Strakan kenttä oli alkukaudella kuumin lenkki paljolti Mastron ilmiömäisen taituruuden ansiosta, mutta esim. hyökkäyksiin lähdössä ykköskentässä pyritään kiekko pelaamaan Strakalle joka yrittää kuljettaa kiekon alueelle, ja kun miehen taidot jo tiedossa, niin tämä ei ole oikein tupannut onnistumaan. Joku täällä juttelikin aikaisemmin, että kiekko pitäisi saada nopeammin Strakalta vauhdissa olevalle Dallalle, niin Dallakin pääsisi pelaamaan enemmän vahvuuksillaan, nyt mies on jäänyt vähän yleispelaajan rooliin. Surfailin jo lahjakkaasti ohi alkuperäisen aiheen....
Mitä avaamiseen vielä pakiston kannalta tulee, niin kun ne avaukset lähtisivät puolisekuntia aikaisemmin, mikä tuntuu olevan vakio miettimisaika kun pakki on havainnut syöttölinjan, niin sillä saataisiin useampi vaarallinen tilanne kavereiden päähän enemmän per. peli. Helppoa se on tietysti katsomosta huudella...