Mikko Ilonen, Jarkko Nieminen ja Vuoden urheilijan valinta

  • 37 406
  • 342

janóz

Jäsen
Erittäin hyvä avaus lystikkäälle juupas-eipäs keskustelulle.

Itse olen tätä äänestystä moittinut jo pitkään. Valinnan tekee urheilutoimittajat, joilla on keski-ikä kohtalaisen korkealla, jolloin perinteiset lajit tulevat aina menestymään paremmin. Lisäksi kun äänestyksessä ei tunnu painavan mitään se asia, millainen taso kyseisessä lajissa maailmalla on, niin äänestys on kaikinpuolin aika turhanpäiväinen. Jos Jarkko Nieminen olisi keihäänheittäjä, samassa suhteessa missä lajeja harrastetaan, niin Nieminen olisi ollut Vuoden urheilija varmaan 10 vuotta putkeen. Maailmassa on muutama kymmenen tosissaan keihästä heittävää kilpailijaa, niin siinä on tietysti suhteessa äärettömän helppoa menestyä. Kyllähän tällainen yksi "yhden heiton ihme" aikoinaan voitti tämän tittelin. Se että Jari Litmanen pyöritti yhtä maailman parasta jalkapallojoukkuetta, ja voitti sen mukana kaiken mitä seurajoukkueessa voi voittaa, eikä sekään tuo titteliä kuin kerran, niin on kyllä aika paljon vikaa systeemissä.

Ei systeemissä mitään vikaa ole. Sinun ajatukset eivät vain menee yhteen "systeemin" kanssa.

Onhan tietenkin helppo tulkita, että jos toisessa lajissa maailman huipulla kilpailijoita on 300 ja toisessa lajissa 30 niin kyllähän todennäköisyys menestymiseen on jälkimmäisessä parempi. Töitä siihenkin joutuu tekemään paljon. Todella paljon. Tunteja, päiviä, viikkoja ja vuosia. Jos uhraa elämänsä jollekin lajille ja hallitsee sitä niin pitäisikö sitä vähätellä vain sen takia, että lajia ei harrasteta maailmalla niin paljoin kuin esim. tennistä. Samalla tapaa ei tietenkään pidä vähätellä Niemisen suorituksia, vaikka hän ei ole suuria voittoja urallaan saavuttanutkaan. Millä sitten ratkoa "paremmuus"?

Vuoden urheilija äänestettäessä ratkaisee perinteet ja menestys (ainakin Suomessa). Kyseessä on enemmänkin vuoden suomalainen urheilusaavutus tai teko, jossa palkinto annetaan yleensä sille, joka saa vuoden päätapahtumassa tai maailmancupin päätteeksi siniristilipun salkoon ja Maamme-laulun soimaan. Tällaiset tapaukset jäävät paremmin iloisina muistoina mieleen kuin esimerkiksi karsiutuminen Australian avointen toiselta kierrokselta. Vaikka jälkimmäinen olisikin joidenkin mielestä vuoden absoluuttisesti kovin urheilusuoritus Suomessa. Mutta ongelma onkin juuri se, että absoluuttisesti parasta urheilijaa ei voida koskaan valita, koska siihen ei ole minkäänlaisia mittareita olemassa. Mielipiteitä kyllä löytyy, mutta ei mittareita. Kuinka oikeasti voidaan arvioida lajin x suorituksia laji y:hyn jos niissä ei ole oikein mitään yhteistä asiaa henkisen kantin hallinnan lisäksi? Jos joku sanoo, että tämä ja tämä suoritus vastaisi keihäänheitossa 110 metrin heittoa niin kyseessä on mielipide, ei fakta, vaikka siihen loppuun kirjottaisi "Tämä on fakta. Piste." Jos oikeasti halutaan selvittää urheilulajien ja niiden huippujen tasoa niin pitäisi pystyä mittaamaan lajin sisällä tulosten lisäksi harjoittelun määrä ja laatu, valmennuksen ja tukijoukkojen määrä ja laatu, tekniikan ja lääketieteen hyödyntämisen määrä ja laatu jne. Sitten pitäisi pystyä arvioimaan mikä olisi kyseisen lajin maksimisuoritus ja kuinka lähelle sitä ihminen pääsee. Joissakin lajeissa tätä on varmasti tehty, esim. pikajuoksussa. Mutta siltikin pitäisi vielä lopulta jollakin ilveellä saada lajit vertailukelpoisiksi. Tennis vs. 10 km hiihto, golf vs. painonnosto, taitoluistelu vs. estejuoksu, ralli vs. curling jne. Tehtävä on käytännössä mahdoton. Näinpä helpolmpi onkin valita se, joka voitti jotakin..

Systeemi olkoon tällainen ja sitä ei ole pakko arvostaa. Minä kuitenkin arvostan, koska siinä palkitaan joku urheilija, joka on tehnyt urallaan äärimmäisen kovia päiviä ja saanut siitä palkinnon. Moni saman ansainnut jää ilman, mutta onpahan ainakin yksi palkittu. Eikä tämä vuoden urheilijapalkinto taida olla niin vakava asia kuin esimerkiksi tosikoimmat urheilijat eli lumilautailijat antavat ymmärtää. Omassa lajissa ja lähipiirissä ansaittu arvostus on kaikista tärkeintä, eikä tämä koske vain urheilua.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Kuinka pitkälle Eagle asiaa jalostetaan? Onko paremmilla suksilla hyppäävä mäkihyppääjä parempi kuin huonommilla? Entä hiihtäjät. Kalustoilla ja huolloilla kun on eroja. Alppihiihdossakin parhaisiin talleihin pääsee parhaat laskijat.

E: tai Futis. Kärjistäen voisi sanoa että kyllähän Messi ja C Ronaldo paukuttavat maaleja seurajoukkueissaan kun miljoonamiehiä on rinnalla mutta miten olisi jos pelaisivat RoPS:ssa. Tulisiko Champparin maaliennätyksiä?

Eli väitätkö että muissa lajeissakin välineiden merkitys on yhtä suuri tai edes lähellä kuin Formulassa? Älä nyt oikeasti viitsi.

Tottakai Messin ja Ronaldon on helpompi tehdä noissa maaleja, mutta siitä huolimatta heidän taitonsa ovat samalla viivalla kuin muiden. Joku Di Natale pelannut koko uransa Udinesessa, missä ei koskaan oikein voittanut mitään, silti kaikki nähneet hänen tasonsa. Päässyt maajoukkueeseen, voittanut maalintekijäpörssit, jne. Onhan noita vastaavia muitakin. Eero Markkanen muutamassa vuodessa Suomen kakkosesta Real Madridiin. Jossain autourheilussa ei ikinä voisi tuossa iässä päästä jostain piirikunnallisista kisoista F1:n. Eikä varsinkaan ilman isoja sponsseja muutenkaan.

Muutenkin absurdia verrata lajiin, jossa pääset kuninkuusluokkaan jos olet melko hyvä kuski, mutta tarpeeksi rikas/rikkaat sponsorit. Toisessa taas ratkaisee puhtaasti taito.

Tämän jälkeen vaikea kyllä ottaa vakavasti näitä juttuja, jos joku oikeasti vertailee F1:ä ja jalkapalloa.

edit: Mutta se tästä. Jos jonkun mielestä oikeasti nuo on vertailukelpoisia lajeja, niin mikäs siinä...
 
Viimeksi muokattu:

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
En mä Eagle väitä että futiksessa ja F1:ssä tilanne on sama, sen tiedät sinäkin. Ihan turha edes kirjoittaa mitään siihen viittaavaa ja vääristellä tekstejä.

Kysyin sinulta mihin SINÄ vedät rajan. Mikä sinusta on vielä "rehellistä urheilua"?

Minä en vedä rajaa? Arvostan kaikkien lajien parhaita.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Miten ja millä tavalla tässä äänestyksessä nyt arvotetaan näitä loppuvuoden tapahtumia?

Meinaan vain sitä, että Mäkäräinen näyttää dominoivan omaa lajiaan mennen tullen, eikä kyseessä ole mikään pikkulaji, vaan yksi maailman isoimmista talvilajeista.

En kyllä jaksa uskoa, että toimittajat lähtisivät Mäkäräistä äänestämään sen takia, että on hallinnut lajia loppuvuodesta.Saahan Mäkäräinen varmasti melkoisen kasan ääniä, mutta ne eivät riitä vuoden urheilija valintaan tänä vuonna. Etenkin, kun se olympiamitali puuttuu. Jos Kaisa ottaa MM-mitalin Kontiolahdelta ja voittaa maailmancupin, ja pari muuta kristallipalloa,on valinta vuoden 2015 vuoden urheilijaksi selvä.

Omasta mielestäni olisi melkoinen farssi, jos vuoden urheilija olisi Niskanen-Jauhojärvi -kaksikko. Vuoden joukkuehan tuon tulisi olla. Mutta nyt kilpailu tuolla joukkueosastolla on harvinaisen kovaa. Eiköhän olympiavoittajat ole se ennakkosuosikki ja jääkiekkomaajoukkue Sotshissa ja U20-leijonat seuraavat perässä.

Saksan tämän vuoden äänestyksen miesurheiljoiden kolmen kärki:

1. Robert Harting, kiekonheitto
2. Eric Frenzel, yhdistetty
3. Felix Loch, kelkkailu

Näköjään tuollakin marginaalilajien urheilijat pärjäävät, vaikka ihan kohtalaisen kovia jalkapalloilijoitakin olisi ollut tarjolla.

Aika mielenkiintoista listaa Saksassa. Omasta mielestäni lajien globaaliuden painottaminen näissä äänestyksissä on turhaa. Pitäisi vaan rohkeasti katsoa,millainen sen urheilijan merkitys SUOMELLE oli, kuka sinne vuoden urheilijaksi valitaankaan. Tällä perusteella pidän Antti Ruuskasta melkoisen varmana vuoden urheilijana, koska keihäänheitto on Suomessa arvostettua ja Ruuskaselta löytyy henkilökohtainen arvokisakulta. Antin valinta olisi hyvä valinta, minunkin mielestäni.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Aika mielenkiintoista listaa Saksassa. Omasta mielestäni lajien globaaliuden painottaminen näissä äänestyksissä on turhaa. Pitäisi vaan rohkeasti katsoa,millainen sen urheilijan merkitys SUOMELLE oli, kuka sinne vuoden urheilijaksi valitaankaan. Tällä perusteella pidän Antti Ruuskasta melkoisen varmana vuoden urheilijana, koska keihäänheitto on Suomessa arvostettua ja Ruuskaselta löytyy henkilökohtainen arvokisakulta. Antin valinta olisi hyvä valinta, minunkin mielestäni.

Olen tismalleen samaa mieltä. Juuri sitä pitää katsoa eniten, että mitkä ja ketkä Suomen kansaa kiinnostavat, mikä on merkittävää. Näin ollen perinteiset kansallislajit kuten hiihto, keihäänheitto, yleisurheilu ylipäänsä jne ovat syystäkin korkealla. Tai siis näiden lajien edustajat.

Itsekin keihäsmiehiä, niin Ruuskasenkin valinta lämmittäisi kyllä.

ps. Kaisasta sen verran, etten ollut suorilta käsin häntä ehdottamassakaan (vaikka kyllähän hän ihan kärkipäähän kuuluu), kiinnosti vaan tuo, että miltä ajanjaksolta noin käytännössä näitä urheilijoita arvostellaan. Kokonaisuutena Kaisan koko vuosi 2014 on tietysti ollut samaten upea.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Rallissa aikalailla sama juttu, joten mielestäni auto(tai vaikka hevos)urheilua turha näihin kisoihin olisi sekoittaa liikaa.
Tombe76 tuossa aika hyvin avasi näkövinkkeliä joka minullakin tähän touhuun on joten en lähde sen kummemmin tätä kuviota avaamaan. Kyllähän sekä Räikkösen että Bottaksen tarina kertoo sen ettei lajin huipulle tarvita öljymiljonäärejä taakse vaan voidaan tulla puhtaasti ajotaidoilla F1:siin ja edetä huipputiimiin nopeastikin pikkuformuloiden jälkeen.

Välineurheiluahan toki tämä on, vaikkakin kallista ja paljon henkilökuntaa vaativaa sellaista. Tottakai siinä silloin vaikuttaa vahvasti välineen huoltajat(varikkotiimi) ja valmistajat varsinkin huipputasolla, valmistajat myös kilpailevat siitä kenellä paras kalusto mutta ennemmin tai myöhemmin parhaat yksilöt kilpailevat parhaan valmistajan välineillä, näin se monesti menee välineurheilussa.

_
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Tombe76 tuossa aika hyvin avasi näkövinkkeliä joka minullakin tähän touhuun on joten en lähde sen kummemmin tätä kuviota avaamaan. Kyllähän sekä Räikkösen että Bottaksen tarina kertoo sen ettei lajin huipulle tarvita öljymiljonäärejä taakse vaan voidaan tulla puhtaasti ajotaidoilla F1:siin ja edetä huipputiimiin nopeastikin pikkuformuloiden jälkeen.

Välineurheiluahan toki tämä on, vaikkakin kallista ja paljon henkilökuntaa vaativaa sellaista. Tottakai siinä silloin vaikuttaa vahvasti välineen huoltajat(varikkotiimi) ja valmistajat varsinkin huipputasolla, valmistajat myös kilpailevat siitä kenellä paras kalusto mutta ennemmin tai myöhemmin parhaat yksilöt kilpailevat parhaan valmistajan välineillä, näin se monesti menee välineurheilussa.

_

Minä muistelisin, että ainakin Aarnio-Wihurin yhtiöt ovat Bottasta rahoittaneet tämän uran aikana?
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Minä muistelisin, että ainakin Aarnio-Wihurin yhtiöt ovat Bottasta rahoittaneet tämän uran aikana?

Kyllä ja Kemppi myös, hienoa onkin että ovat mukana. Wihurilla on ollut myös oma kilpatalli jolla Leo Kinnunen osallistui F1:siin 1974.

Varmasti joka maailmankolkasta löytyy tuon tason yrityksiä jotka haluavat itselleen näkyvyyttä kuninkuusluokassa, joten ei poissulje sitä tosiasiaa että ajotaidoilla sinne ollaan menty eikä Wihurin rahoilla, jos sitä tarkoitit. Ja pieniä ne Wihurin ja Kempin summat on Williamsin budjetissa, uutisista saa lukea surullisempiakin tarinoita miten joidenkin häntäpään tallien olemassaolo / iso osa budjettia riippuu seuraavan kauden kuskien sponsseista. Valitettavasti sirkuksessa on pari kuljettajaa jotka ovat vahvalla sponsoripaketilla jonkun toisen edelle, mutta onneksi ovat poikkeuksia, tarkennuksena vielä eivät missään nimessä ole huonoja kuljettajia vaan ihan kiikun kaakun muiden tyrkyllä olevien kanssa ja saavat paikan edellä mainitussa tilassa olevista talleista sponssipaketin myötä joka hyödyttää sitä välineen toimittajaa eli tallia, koska kyse myös välineurheilusta ja välineen kehittäminen kilpailukykyiseksi vaatii rahaa.

_
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Paikallispubeissa varmaan taas miettittiin että taas se Jarkko hävisi.
Se on valitettava fakta, että Jarkko on hävinnyt urallaan 11 ATP-turnausfinaalia ja vastaavasti voittanut vain kaksi. Tottakai se vaikuttaa negatiivisesti monien ihmisten mielikuvaan Jarkon urasta, oli se sitten reilua tai ei. Jarkko itse joskus kommentoi, että ei hän omasta mielestään ole mitenkään huonosti pelannut niissä hävityissä finaaleissa, mutta kuokkaan on yhtä kaikki lähes joka kerta tullut kun sinne loppuotteluun on päästy.

Olen aivan varma, että Suomi-mediassa tullaan käsittelemään Jarkon uraa hyvin laajasti ja erittäin myönteiseen sävyyn kun hän joskus päättää lopettaa ammattilaisuransa. Myös Urheilugaalassa taatusti tullaan jonkinlainen elämäntyöpalkinto hänelle myöntämään. Toisekseen voisin kuvitella, että Jarkolle itselleen on paljon tärkeämpää hänen arvostuksensa tennisyhteisön sisällä kuin se, mitä hänestä jossain Kankaanpään baarissa ajatellaan.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Se on valitettava fakta, että Jarkko on hävinnyt urallaan 11 ATP-turnausfinaalia ja vastaavasti voittanut vain kaksi. Tottakai se vaikuttaa negatiivisesti monien ihmisten mielikuvaan Jarkon urasta, oli se sitten reilua tai ei. Jarkko itse joskus kommentoi, että ei hän omasta mielestään ole mitenkään huonosti pelannut niissä hävityissä finaaleissa, mutta kuokkaan on yhtä kaikki lähes joka kerta tullut kun sinne loppuotteluun on päästy.
Ja taitaa vain kaksi noista tappioista olla ennakkoon huonommin sijoitetulle vastustajalle (Llodra ja Gaudio), mutta ei niistäkään kumpikaan mikään sulaminen ollut.
Suomen jääkiekkomaajoukkueella on muuten vähän vastaava finaalisaldo, 9 tappiota, kaksi voittoa.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ja taitaa vain kaksi noista tappioista olla ennakkoon huonommin sijoitetulle vastustajalle (Llodra ja Gaudio), mutta ei niistäkään kumpikaan mikään sulaminen ollut.
Suomen jääkiekkomaajoukkueella on muuten vähän vastaava finaalisaldo, 9 tappiota, kaksi voittoa.

Niinhän se useasti menee että ns. heikompi häviää paremmalleen. Harvemmin atp-20-50 kohtaa finaalissa huonommin rankattuja. Mutta tottahan tuo on, että Jarkon atp-finaalisaldo on vahvasti negatiivinen.

Yhtä lailla Jarkon challengerfinaalisaldo on erittäin vahvasti positiivinen, kun pääsääntöisesti on lähtenyt matseihin suosikkina.

Jimmy Connors ja Andre Agassi pitävät hallussa muuten tuota eniten top100-sijoituksia vuoden lopussa. Yhteensä 19kpl. Jarkolla niitä on nyt 14. Montakohan vuotta jaksaa vielä painaa? Esim Haas ja Stepanek ovat Jarkkoa (ja Federeriä) 3v vanhempia ja pelaavat edelleen kovalla tasolla.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Jarkko Niemisen ongelma on toki kaikkien tennistä seuraavien tiedossa, eli hänen (kakkos)syöttönsä ei tosiaan ole top100-pelaajan syöttö. Muut ominaisuudet ovatkin parhaimmillaan olleet top10-luokkaa ja aikanaan olisi voitolla Gonzalesista noussut top10:n myös faktisesti, olisiko ollut tyyliin yhdeksänneksi (?)

Sinällään mielestäni on vähän naurettavaa, ettei Jarkko tuota syöttöhommaa ole koskaan saanut kulkemaan. Vielä kun Jakke on vasuri, niin tuosta voisi saada entistä enemmän hyötyä.

Noin kärjistetysti sanottuna, kun aikanaan kisasin tenniksessä, niin toki Jakke olisi piessyt minut satamuna, mutta (kakkos)syötön suhteen olimme aika tasoissa...
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kun näitä vanhojakin valintoja on tässä spekuloitu,niin mitkäs valinnat ovat arvon jatkoaikalaisten mielestä kaikista huonoimpia? Omasta mielestäni Juha Kankkusen valinta Vuoden urheilijaksi 1993 oli väärä valinta, itse olisin antanut pystin joko Sari Essayahille, joka otti 1993 MM-kultaa kävelyssä tai sitten Teemu Selänteelle, joka teki legendaarisen NHL:n tulokkaiden maali-ja piste-ennätyksen voittaen samalla ensimmäisenä, kiistattomana suomalaisena Calderin.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Kun näitä vanhojakin valintoja on tässä spekuloitu,niin mitkäs valinnat ovat arvon jatkoaikalaisten mielestä kaikista huonoimpia? Omasta mielestäni Juha Kankkusen valinta Vuoden urheilijaksi 1993 oli väärä valinta, itse olisin antanut pystin joko Sari Essayahille, joka otti 1993 MM-kultaa kävelyssä tai sitten Teemu Selänteelle, joka teki legendaarisen NHL:n tulokkaiden maali-ja piste-ennätyksen voittaen samalla ensimmäisenä, kiistattomana suomalaisena Calderin.

Onhan se tietenkin tuo Päivi Alafrantin valinta aikoinaan. Sinä vuonna olisi Jari Kurrin pitänyt saada tämä seremoniallinen kunnia.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Onhan se tietenkin tuo Päivi Alafrantin valinta aikoinaan. Sinä vuonna olisi Jari Kurrin pitänyt saada tämä seremoniallinen kunnia.

Mikä tuossa Alafrantin valinnassa nyt niin montaa ihmistä kismittää? Olihan Kurri tietty kovassa vedossa karistaen Gretzky-myytin.

Toki, pystin olisi voinut antaa Kurrille, näin olisin itsekin tehnyt, mutta eihän Alafrantin valinta nyt niin hirveä ollut. Jääkiekkoilija ei muuten ole kertaakaan voittanut Vuoden urheilijan palkintoa. Selänne sen olisi 1993 ansainnut.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Kun näitä vanhojakin valintoja on tässä spekuloitu,niin mitkä ovat arvon jatkoaikalaisten mielestä kaikista huonoimpia? Omasta mielestäni Juha Kankkusen valinta Vuoden urheilijaksi 1993 oli väärä valinta, itse olisin antanut pystin joko Sari Essayahille, joka otti 1993 MM-kultaa kävelyssä tai sitten Teemu Selänteelle, joka teki legendaarisen NHL:n tulokkaiden maali-ja piste-ennätyksen voittaen samalla ensimmäisenä, kiistattomana suomalaisena Calderin.
http://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/...herattaneet-vuoden-urheilija-valinnat/3589506
Tuossa maikkarin näkemys muutaman vuoden takaa. Tuolla listalla on minusta aika monta omituista valintaa, tai siis valintaa joissa ei ole mitään omituista. Kruununa ehkä Arsi Harju ja Jukka Keskisalo.
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Mikä tuossa Alafrantin valinnassa nyt niin montaa ihmistä kismittää? Olihan Kurri tietty kovassa vedossa karistaen Gretzky-myytin.

Toki, pystin olisi voinut antaa Kurrille, näin olisin itsekin tehnyt, mutta eihän Alafrantin valinta nyt niin hirveä ollut. Jääkiekkoilija ei muuten ole kertaakaan voittanut Vuoden urheilijan palkintoa. Selänne sen olisi 1993 ansainnut.

No eihän se mikään huutava vääryys ollut, koska euroopanmestaruus on aina euroopanmestaruus, mutta yhdellä tuuriheitolla Kurrin peittoaminen tuolloin oli kyllä hieman outoa.
 

Captain K

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Jarkko Niemisen ongelma on toki kaikkien tennistä seuraavien tiedossa, eli hänen (kakkos)syöttönsä ei tosiaan ole top100-pelaajan syöttö. Muut ominaisuudet ovatkin parhaimmillaan olleet top10-luokkaa ja aikanaan olisi voitolla Gonzalesista noussut top10:n myös faktisesti, olisiko ollut tyyliin yhdeksänneksi (?)

Sinällään mielestäni on vähän naurettavaa, ettei Jarkko tuota syöttöhommaa ole koskaan saanut kulkemaan. Vielä kun Jakke on vasuri, niin tuosta voisi saada entistä enemmän hyötyä.

Noin kärjistetysti sanottuna, kun aikanaan kisasin tenniksessä, niin toki Jakke olisi piessyt minut satamuna, mutta (kakkos)syötön suhteen olimme aika tasoissa...

Jep Jarkon kakkonen on suurin heikkous pelissä, mutta tuohonkin saanut pikkaisen parannusta kun nykyään useasti pelaa jos vastustajalla on murtopallo niin aggressiivisesti serve& volleyn vahvasti sivukierteisenä kakkosruutuun, joka on tosi paha oikea kätiselle vastustajalle kun siitä vielä ryntää verkolle. Näin ainakin muistan Jarkon viime kaudella monasti peleissään hoitaneen noita vastustajan murtopalloja. Ja Haasi oli ihan top-10 tason vauhdissa vielä viime kauden alkupuolella, kunnes Roomassa alkoi taas olkapää vihoitella ja muistan peliä katsoneeni kun sanoi lääkärille että ottanut maximi annoksen "painkillersejä" ja ei pystynyt jatkamaan. Siitä sitten seuraavaksi luovutti Roland Garrosilla 1.kierroksella ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut. Ehdottomasti tyylikkäällä pelityylillään yksi omista lempparipelaajista ja hieno yhden käden rystylyönti vielä.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Se Jarkon kakkossyöttö on paikan päällä nähtynä kyllä yllättävän heikko. Se on tosiaan kumma, että sitä ei ole saatu paremmalle tasolle vuosien varrella. Toki joskus se kulkee vähän paremmin, mutta pääsääntöisesti liian löysä. Mutta niin Ilosenkin pelissä on selkeä puute ja vähän saman tyylinen kuin Niemisellä: avaukset jäävät sen reilu 10 metriä liian lyhyiksi. No tähän tullaan tulevalla kaudella panostamaan ja toivottavasti Mikko saa tämän kohdan pelistään kuntoon, kun parhaat pelivuodet näyttää olevan vasta käynnissä. Jos onnistuu, pelaaminen nousee varmasti vielä uudelle tasolle. Sitten aletaan olla jo samoilla havinoilla kuin Nieminen omassa lajissaa aikanaan. Todella hienoja ja esimerkillisiä urheilijoita molemmat. Nykyisistä huippu-urheilijoista arvostan molemmat ihan sinne TOP3:een.
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Ilosen tämä kausi oli todella hieno ja hän kilpailee yhdessä todella isossa lajissa. Globaalisti ajateltuna.

...mutta ei Ilonen ole vielä ollut lähellekään niin kova lajissaan kuin mitä Nieminen parhaimmillaan oli. Vertailun vuoksi voisi todeta että Jarkko Nieminen on tänä vuonna päätösrankingissa top-100 pelaaja 14.(!) kerran peräkkäin. Ei tuollaisia jamppoja löydy edes tenniksessä monia. Nieminen on myös 8 vuotena päättänyt kautensa top-40 pelaajana.

Mitkä ovat Ilosen vastaavat statsit? Yksittäisiä voittojahan molemmilta löytyy.

Ja kun Nieminenkään ei ole Suomessa ollut kertaakaan edes lähellä vuoden urheilijan titteliä niin miksi Ilonenkaan olisi tänä vuonna kun meriitit ovat kaukana Niemisen parhaasta kaudesta.

Vastaan tahan golf-ammattilaisena. Ja ensimmaiseksi sanon, etta en ole koskaan ymmartanyt sita, etta tennista ja golfia verrataan keskenaan. Kumpaakaan vaheksymatta tai korostamatta, niin kilpagolfista puhuttaessa taytyy muistaa vahintainkin kolme asiaa: 1) Siella pelataan jokaisena pelipaivana koko fieldia vastaan. Ei yhta pelaajaa, joka sattui tulemaan vastaan sarjakaaviossa. 2) Jos golfissa olisi sellainen juttu kun kakkossyotto, niin olisi taa meidan laji pirun paljon helpompi pelata ja ihan eri ukot voittaisivat (tai jopa kilpailisivat) turnauksia. Ja 3) Golfissa et voi havita/lyoda huonoja lyonteja ensin tunnin verran ja sen jalkeen kaantaa pelia niin, etta loppujen lopuksi voitat ottelun/turnauksen. Ihan jokainen lyonti lasketaan ja ne merkitsevat kaikki tasaisesti yhta paljon.

Golfissa parjaaminen perustuu taysin eri juttuihin kun tenniksessa parjaaminen ja se, etta kilpailet paivasta toiseen yli 140 tai yli 70 pelaajaa vastaan (viikonloppuisin) ei mielestani anna hyvaa pohjaa sille, etta tata lajia voitaisiin vertailla esim juuri tennikseen. Itse asiassa, mina en pida Mikon parjaamista Vuoden Urheilija "kisassa" yhtaan tarkeana. Ne, jotka siita asiasta paattavat eivat tieda patkaakaan golfin vaativuudesta ja raakuudesta. Se, etta parjaat golfissa on niin kaukana traditionaalisesta urheilusta, etta on parempi kun Mikko katsoo tulokset teksti-tv:sta kotoa ja myhailee hyvaa kauttansa 2014.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Vastaan tahan golf-ammattilaisena. Ja ensimmaiseksi sanon, etta en ole koskaan ymmartanyt sita, etta tennista ja golfia verrataan keskenaan. Kumpaakaan vaheksymatta tai korostamatta, niin kilpagolfista puhuttaessa taytyy muistaa vahintainkin kolme asiaa: 1) Siella pelataan jokaisena pelipaivana koko fieldia vastaan. Ei yhta pelaajaa, joka sattui tulemaan vastaan sarjakaaviossa. 2) Jos golfissa olisi sellainen juttu kun kakkossyotto, niin olisi taa meidan laji pirun paljon helpompi pelata ja ihan eri ukot voittaisivat (tai jopa kilpailisivat) turnauksia. Ja 3) Golfissa et voi havita/lyoda huonoja lyonteja ensin tunnin verran ja sen jalkeen kaantaa pelia niin, etta loppujen lopuksi voitat ottelun/turnauksen. Ihan jokainen lyonti lasketaan ja ne merkitsevat kaikki tasaisesti yhta paljon.

Muutama muukin ero löytyy.

1. Vaikka vastassa onkin koko field niin golfissa pelataan enemmän tai vähemmän itseään vastaan kentällä. Vastustajan peli ei suoraan vaikuta omiin suorituksiisisi. Toki henkisesti muiden tulokset sitä tekevät, mutta ei samalla tavalla kuin tenniksessä jossa vastustajan suoritukset vaikuttavat hyvin konkreettisesti omiin lyönteihin.
2. Golfissa voi viimeisen kierroksen jopa passailla, jos lähtee todella hyvien alkupäivien jälkeen viimeiselle päivälle esim. viiden lyönnin johdossa. Toki henkisesti yhä vaativaa, mutta voiton voi ns. hallitusti tuoda maaliin. Tenniksessä alussa rakennettu selvä johto ei auta mitään, jos lopussa yrittää varmistella. Matsit pitää lopussakin vielä voittaa.

Syy miksi nämä kaksi lajia usein mainitaan toistensa kanssa on tuo niiden kovuus. Kaksi erittäin kilpailtua yksilölajia, joissa liikkuu erittäin paljon rahaa. Se itsessään selittää miksi niissä menestyminen on niin perhanan vaikeaa.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Muutama muukin ero löytyy.

1. Vaikka vastassa onkin koko field niin golfissa pelataan enemmän tai vähemmän itseään vastaan kentällä. Vastustajan peli ei suoraan vaikuta omiin suorituksiisisi. Toki henkisesti muiden tulokset sitä tekevät, mutta ei samalla tavalla kuin tenniksessä jossa vastustajan suoritukset vaikuttavat hyvin konkreettisesti omiin lyönteihin.
2. Golfissa voi viimeisen kierroksen jopa passailla, jos lähtee todella hyvien alkupäivien jälkeen viimeiselle päivälle esim. viiden lyönnin johdossa. Toki henkisesti yhä vaativaa, mutta voiton voi ns. hallitusti tuoda maaliin. Tenniksessä alussa rakennettu selvä johto ei auta mitään, jos lopussa yrittää varmistella. Matsit pitää lopussakin vielä voittaa.

Syy miksi nämä kaksi lajia usein mainitaan toistensa kanssa on tuo niiden kovuus. Kaksi erittäin kilpailtua yksilölajia, joissa liikkuu erittäin paljon rahaa. Se itsessään selittää miksi niissä menestyminen on niin perhanan vaikeaa.

Ainakin golfin kovuus on osittain näköharha. Laji on täysin anglosaksinen. Miesten top-50 löytyy n. 25-30 jenkkiä ja n. 20 muuta anglosaksia. Itäeurooppalaiset, afrikkalaiset (muutama eteläafrikkalainen englantia puhuva valkoinen löytyy) ja aasialaiset puuttuvat lähes täysin. Laji ei siis huipputasolla kovin globaali.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Naisten golfissa sitten aasialaiset jylläävätkin toden teolla. Myös miesten kiertueella aasialaisia on kourallinen. Taso ei vain riitä PGA-tourille. Ei sinne ole kiintiöpaikkoja, vaan kaikki pitää ansaita. Käytännössä vain meriiteillä ja saavutuksilla ansaitsee paikkansa mukaan. Jos golfin kovuus on liioiteltua, niin sinnehän marssisi sitten kuka tahansa jenkki/euro mielivaltaisesti pelaamaan hyvistä hilloista. Kaikki challenge-kiertueet ja muut välietapit hoituvat hetkessä, kun pari sataa pelaajaa tappelee parista pelioikeudesta kiertueelle.
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Muutama muukin ero löytyy.

1. Vaikka vastassa onkin koko field niin golfissa pelataan enemmän tai vähemmän itseään vastaan kentällä. Vastustajan peli ei suoraan vaikuta omiin suorituksiisisi. Toki henkisesti muiden tulokset sitä tekevät, mutta ei samalla tavalla kuin tenniksessä jossa vastustajan suoritukset vaikuttavat hyvin konkreettisesti omiin lyönteihin.

Hyvia pointteja, mutta kylla minun mielestani golfissakin on vastustajansa: kentta ja saaolot. Kentta viritetaan pelaajan vastustajaksi jokaisessa turnauksessa. Kentan viritykset vaikuttavat paljonkin pelaajan lyontivalikoimiin ja jopa parjaamiseen. Tenniksessa ei kentta muutu kuin alustan osalta. Harvoin siltakaan.

Yhta kaikki. Mun pointti oli vain se, etta en ymmarra (edelleenkaan) miksi naita kahta lajia verrataan toisiinsa. Toisessa kun koko jutun juju on siina, etta "jokainen lyonti lasketaan" etka voi havita nollille kahta ensimmaista "eraa" ja silti voittaa koko turnausta.

Ymmarran kylla vastapelaajan asettamat haasteet, mutta nekin on scouttaamisella helpompi saada aisoihin.

Ja sanottakoon viela, etta sen verran kun mina ole tennista pelannut, niin en todellakaan vaheksy lajia. Todella mielenkiintoinen ja vaikea laji, jossa jyvat erottuvat akanoista varsin helposti. Itse olen lahinna akana...
 

Ahar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Pelicans, Suomi, Ruotsi, Columbus
Eikä tuo hiihto tai maratonikaan huippujen osalta kovin raskasta voi olla, kun maailman huiput puhaltavat maalissa yhtä pieniä sykelukemia kuin shakin- ja golfinpelaajat. Suomalaiset ovatkin sitten eri asia, kun laji kuin laji, niin sijoilla 20-50 kerätään happea sieraimiin kuivan maan kalan veroisesti ja leikitään urheilijaa.

Suomen vuoden urheilijaksi pitäisi valita...,( lainatakseni suurta ajattelijaa, kotiteollisuuden Jouni Hynystä), ei kukaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös