Mikael Granlund

  • 1 592 678
  • 3 133

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Edit. Kyllä mulle jäi sellainen fiilis nimimerkki larzzonin viestistä, että Jokinen pitäisi lukea tähtipelaajaksi.

Jokinen oli tähtipelaaja. Osa tähdistä tuikkii kauemmin, osa lyhyemmin. Jokinen oli muutaman kauden seuransa paras pelaaja ja nyki tauluun ihan komeita pistemääriä.

Toisekseen on mielestäni huvittavaa, että tämän nimisessä ketjussa kirjoitetaan Jokisesta keskivertoa vähän parempana NHL-pelaajana. Kaveri on pelannut yli tuhat ottelua NHL:ssä, tehnyt seitsemänsataa pistettä ja ura jatkuu. Kun googlaa "average NHL career", niin ensimmäisessä linkissä kerrotaan, että neljä prosenttia pelaajista yltää tuhanteen otteluun.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Jokinen on silti edelleen core-pelaaja, vaikka viime kaudet meni miten meni. Oj voi milloin vaan pelata 70-pisteen kauden. Supertähteä siitä ei ikinä tullut, tuskin tulee mg:stäkään ja barkovistakaan ei osaa sanoa vielä mitään.

Jos nyt jotain vielä m:stä, niin uskon kyllä että ensi kaudella jälki on vakuuttavampaa kuin viime kaudella. Jotain MG:n kehityksessä meni vituiksi, mutta uskon että vahinko on otettu takaisin.

Edelleen uskon siihen, että mg oli jossain ylikunnossa toissatalvena ja hintaa maksettiin vielä viime kaudellakin.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Boldasin tuosta lainauksesta tuon olennaisimman. Juuri noinhan minä tuossa lainaamassasi viestissäni kirjoitinkin... :)

Kirjoitit myös, että Jokinen on pettänyt odotukset. Jos hän on pelannut odotusarvoihin (kolmosvaraus) nähden paremman keskitason uran, niin millä logiikalla silloin voi olla pettymys? Onko siis mutulla 80%, eli Jokista heikommat tai suunnilleen samantasoiset, kolmosvarauksista ollut pettymyksiä?

Jos on, niin ehkä on syytä vähän kalibroida sitä taso-odotusta. Jos ei sinun niin ainakin niiden iltapäivälehtien.

Tuodaanpa ketjun aihe Granlund tähän mukaan sen verran, että yhdeksäntenä on edellisen kerran varattu selkeä hyökkääjätähti -88 (Brind'Amour), tuon jälkeen varatuissa tusinassa hyökkääjässä on selkeitä tehoihin pystyviä runkohyökkääjiä kaksi (Couture, Ruudun Tuomo) ja Granlundin lisäksi yksi joka vielä saattaa tuohon kastiin nousta (Bailey), kolmesta viiteen NHL-duunaria ja neljästä kuuteen NHL-bustia (sis. MG). Saman ajan kolmosvarausten viidestätoista hyökkääjästä kymmenen menee vähintään tuohon runkokategoriaan plus lisäksi kolme hyvin suurella todennäköisyydellä (Galchenyuk, Huberdeau, Turris). Lisäksi yksi duunari ja yksi bust, plus tietty tuo sulkeiden kolmikko joiden tilanteissa on vielä vaihtelevan kokoisia kysymysmerkkejä.

Tiedän että tältäkin kantilta asiaa on jo ketjussa pohdittu, mutta ajattelin tuoda lukuja pöytään. Pointtina siis se, että jos jonkun odotusarvo Miken uralle on ollijokinen tai korkeampi, niin on syytä rukata sitä vähän alaspäin. Sellaisen uran toivominen on toki ihan suotavaa (itsekin niin teen) ja realistista (tähän vertailuun liittyen uskon, että jos Mikke saa revittyä itsestään aivan kaiken irti niin mahdollisuudet Jokisen uralukemille on, yksittäisen kauden lukemille tuskin), mutta jos sellainen toive ei toteudu niin liikaa ei auta pettyä.
 

susi

Jäsen
Tai käänteisesti: Kommenttisi ja Granlundin kommentti osoittavat, kuinka paljon NHL:n tasoa Suomessa aliarvioidaan. Vuosien saatossa monet suomalaiset kokeneet NHL-pelaajat ovat kyllä korostaneet liigan kovuutta ja pelaajien välistä kilpailua. Granlundin kommentissa ei mielestäni ole mitään selittelyä, pikemminkin päinvastoin. Mies on itseensä pettynyt, kun ei tajunnut asiaa aiemmin ja ymmärtänyt treenata kovemmin jo aiemmin. Mm. Kontiolta toi viime keväänä saman asian esiin; NHL:ssä pitää olla käytänössä pelaajana valmis, siellä ei voi vain "pelata itseään kuntoon". Kontiolakin itse myönsi, ettei ollut valmis ja, että on nyt pelaajana aivan eri tasolla.

Ammattilainen pitää itsestään huolen ja laittaa heikkoudet kuntoon. Puuhastelijat selittelee ja keksii syitä; en saanut mahdollisuutta jne.

Miten minun kommenttini aliarvioi NHL:ää? En ymmärrä. AHL:n ylivoimaisuutta SM-liigan nähden en toki allekirjoita missään nimessä. Onhan se jo nähty, että esim. AHL:n huiput eivät ole automaattisesti huippuja SM-liigassa, kun taas hyvin harvoin SM-liigatasolla onnistuneet floppaisivat AHL:ssa (onko esimerkkejä näistä..?). Esim. joku Toni Rajalakin veti piste per peli tahdilla viime AHL-kauden, SM-liigassa ollut hyvin kaukana tästä.

Kontiolaan kun vertasit niin näen kyllä eroa tilanteissa. Kontiola on myöntänyt, että homma oli silloin aikanaan täysin itsestä kiinni. Tuolloin nuorena kaveri oli mentaalisesti että fyysisesti vielä lopulta kaukana NHL-tasosta. KHL-liigassa pelaaminen ja bazassa asuminen aikanaan tarkoitti, että ei ollut muuta tekemistä kuin harjoitella ja pelata (pois kotikulmilta ja kavereiden luota). Kontiola kun aina on ollut tuollainen rennosti elämään suhtautuva ja ei todellakaan mikään harjoitusfriikki. Granlund taas kääntää tämän niin päin, että hänelle ei Suomessa haasteita tarjottu ja sen takia oli liian helppoa. Eli ts. MG etsii tekosyitä tekemisilleen.

Näen jokatapauksessa MG:n NHL-paikan haastellisena, oli asenneongelmaa tai ei. Tämä siksi koska NHL:ssä joukkueet on yleensä ottaen roolitettu paljon tiukemmin. Jos MG ei mahdu 1-2 kenttään niin paikkaa ei tule. Kolmoskenttä on varattu checking line tyyppisille kavereille kuten myös neloskenttä (joka pelaa hyvin pienellä peliajalla ja pelikavereina silloin myös näitä tappelijapuukäsiä joita vielä liigasta jonkin verran löytyy etc). Esim. Sm-liigassa MG aloitti muistaakseni pelaamalla kolmoskentän laidassa, ketjussa Ahtolan ja Ramstedtin kanssa. Korjatkaa jos muistan väärin. NHL:ssä tämä rooli on mahdoton. Lisäksi useimmissa joukkueissa ylivoima-ajat jaetaan dramaattisesti ykkösylivoiman eduksi. Eli oikeasti pitäisi päästä pelaamaan sitä ykkösylivoimaa jos kunnon pisteille haluaa päästä (esim. Vancouverin ykkösyv: Sedin-Sedin-Kesler ja kakkosyv:ssä pelaa sitten sekalainen joukko muita hyökkääjiä).

Eli korostan vielä. SM-liigan tasolla ei ole mitään tekemistä MG:n floppaamisen kanssa. Se on vain ja ainoastaan MG:n asenteen/luontaisten ominaisuuksien syytä jos kaveri ei NHL:ssä onnistu, ei kenenkään muun syy. SM-liigan tasoa täällä palstoilla on näiden tiettyjen fanaatikkojen toimesta haukuttu mm. myös sen vuoksi, että liigassa on viime aikoina päässyt pelaamaan entistä enemmän lahjakkaita junioreita. Itse kyllä näen niin, että nämä Barkovit, Ikoset, Granlundit, Teräväiset, Armiat, Pulkkiset, Vataset, Kapaset ja Saarelat on pikemminkin loistavaa esimerkkiä paremmasta juniorikasvatuksesta kuin siitä, että taso olisi liigassa niin huono nykyään. Minusta tämä sama suuntaus on käynnissä myös NHL:ssä, sielläkin pelaa nykyään yhä nuorempia ja nuorempia pelaajia, eli toisaalta ihan trendi koko maailmassa. Mm. onkohan jo tämänkin kesän draftista yli kymmenkunta ykköskierroksen pelaajaa jo tehnyt entry level sopparin. Aika ällistyttävää (kaikki tosin eivät välttämättä liigaa lopulta toki pelaa). Eli olikohan Barkovin onnistumisen SM-liigassa sen syytä, että SM-liigan taso oli kehno ja täten sai peliaikaa vai oikeasti siitä, että kyseessä oli oman ikäluokan 2. paras pelaaja varausvuonna?
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Mitä tarkoitat tarpeeksi vaativilla olosuhteilla?

Ymmärrän, mikäli keskinkertaisuuksia pitää potkia perseella, mutta en ymmärrä sitä että Granlund selittelee vaatimustasosta. Mikäli Mikke ei ymmärtänyt NHL:n vaatimustasoa, niin vika on hänessä itsessään ja ympärillä pyörivissä avustajissa. SM-liigan tasolla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Suomessa treenataan liian vähän ja huonosti ja pelaajayhdistyskin keskittyy täysin turhiin asioihin, kuten johonkin lomien pidentämisiin, vaikka tosiasiassa pelaajien "lomaaikaa" pitäisi ehdottomasti lyhyntää.

Yksi tärkeä asia on myös se, että Pohjois-Amerikassa junnusarjoissa ja AHL:ssä valtaosa pelaajista tavoittelee tosissaan unelmaa NHL-paikasta, kun Suomessa suurin osa pelaajista on pelkkiä SM-liigajyriä, jotka ovat tyytyväisiä, kun on ensi kaudelle on pelipaikka SM-liigassa ja saa voita leivän päälle. Pelaajien vertaisvaikutus toisten tekemisiin on ihan eri tasolla ja se vaikuttaa aivan varmasti harjoittelun laatuun ja tasoon. On aivan eri asia vääntää harjoituksia porukassa, jossa jokaisen unelmana on NHL-kaukalot, kun porukassa, jossa valtaosa porukasta on tyytyväisiä, kun saa pelata SM-liigassa ja rahat tulevat tilille. Pohjois-Amerikassa on myös parempia esikuvia ja esimerkkejä seurojen johdossa, jotka tietävät minkä työmäärän ja panostuksen NHL-paikan saaminen vaatii.

Granlundin tuntien hän on ollut varmasti SM-liigan ja IFK:n yksi ahkerimmista ja tunnollisimmista harjoittelijoista, mutta kuten mies on itsekkin jo sanonut Pohjois-Amerikassa vaatimustaso ja kilpailu on ihan toista luokkaa kuin SM-liigassa.
 
Viimeksi muokattu:

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Näen jokatapauksessa MG:n NHL-paikan haastellisena, oli asenneongelmaa tai ei. Tämä siksi koska NHL:ssä joukkueet on yleensä ottaen roolitettu paljon tiukemmin.

Eli korostan vielä. SM-liigan tasolla ei ole mitään tekemistä MG:n floppaamisen kanssa. Se on vain ja ainoastaan MG:n asenteen/luontaisten ominaisuuksien syytä jos kaveri ei NHL:ssä onnistu, ei kenenkään muun syy.

Ai Mikke on jo ehtinyt flopata?

Kyseessä on herranjumala 22-vuotias jääkiekkoilija, jolla on takanaan yksi kausi Pohjois-Amerikassa tehoin:

- NHL 27 ottelua 2+6= 8, -4
- AHL 29 ottelua 10+18= 28, -1
- WC 4 ottelua 1+2= 3, 1

Korostan nyt, että Mikael Granlund on vasta 22-vuotias tervepäinen ja erittäin kunnianhimoinen nuori mies hurjalla (ei mitään ''crosbyn''-luokkaa tietenkään...) potentiaalilla varustettuna. Nämä motivaatio-ongelmahuhut taisivat nousta yhden tämän palstan vatipään spekulaatioista, joita hän ei tietenkään pohjannut mihinkään järkevään vaan mutupohjalta heitettiin ''faktaa''. Minä olen vähän nähnyt Miken treenejä nyt kesällä ja se jamppa on helvetin kovassa kunnossa, se joka jotain muuta väittää puhuu kateudestaan paskaa.

Vähän jarrua nyt kaikille.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs

Hyvää settiä.

Siis, jotenkin mulla on nyt sellainen kutina, että porukka on ymmärtänyt meikäläisen dissaavan Jokista (tai Granlundia) jotenkin. Näinhän ei siis ole.

Iltapäivälehtien taso nyt tiedetään aika pitkälti, mutta jotenkin tuntuu, että välillä näillä vähemmän NHL:ää seuraavilla on melkoisen vääriä käsityksiä pelaajien tasosta. Hyvänä esimerkkinä käy viime kauden Ducks-ketju ja nimimerkit, joilla lukee tuossa vasemmalla Jyp. Liekö sitten syynä juuri tuo median hehkutus.

Itse uskoin Jokisen (ja myös Granlundin) varaushetkellä, että ko. pelaaja tulee tekemään pitkän uran rapakon takana. Jokinen näin on jo tehnytkin, ja uskon, että sen tekee myös Granlund. MG:llä kehitys on kuitenkin vielä kesken, eli paha sanoa, minkä mittainen siitä tulee. Siis urasta, ei Granlundista.

Mielestäni Jokisella oli edellytykset huomattavasti parempaan NHL-uraan. Oletettavasti näin uskoi myös Los Angeles Kings, koska miehen kolmantena huusi. Aika monta vuotta OJ on vetänyt ykkössentterin minuuteilla, mutta kakkossentterin tehoilla. Ja korostan edelleen, että OMA MIELIPIDE Jokisesta on se kakkoskorin ukko. Ei tähti, mutta hyvin lähellä sitä.

Noista drafteista yleisesti ottaen, niin tuo varausnumero on toki jonkin verran suuntaa antava, mutta ei se välttämättä kerro pelaajan tasosta kaikkea. Kehitystä voi tapahtua tuossa kahdessa vuodessa hurjasti, kuten kävi aikoinaan mm. Radim Vrbatan kohdalla. Eipä ole enää naureskeltu Coloradon "hukkaamalle" jämäpickille... Tai sitten sitä kehitystä ei tapahdu ollenkaan, ja sieltä puskee puolet ikäluokasta ohi. Siinä mielessä en itse lämpene eri pelaajien varausnumeroiden vertailuun. Henrik Sedin varattiin myös numerolla 3, kuten myös Cam Barker. See the point? :)

Granlundin kohtaloksi saattaa myös osoittautua Wildin "liiallinen" usko MG:hen. Tuolla Wildin kausiketjussakin on spekuloitu, ettei MG ehkä ole se optimaalisin mies kakkosketjun keskelle. Vielä.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Hyvänä esimerkkinä käy viime kauden Ducks-ketju ja nimimerkit, joilla lukee tuossa vasemmalla Jyp. Liekö sitten syynä juuri tuo median hehkutus.

Jos ymmärsin tämän viittauksen oikein, erittäin turha kommentti ja mitätöi muuten asiallista viestiä melko paljon.

Miken kaltaisen muka supermiehen kohdalla odotukset olivat vain aivan kohtuuttoman suuret. +50 pisteen debyytti olisi antanut synninpäästön, mutta kaikki muu olikin sitten täyttä bullshittiä ja floppaamista. Miehestä ei ollut supersankariksi, mutta joku päivä varmasti ihan pätevä kakkosketjun sentteri isossa liigassa. Tosiaan tervepäisemmän oloista kaveria saa etsiä kyllä pitkään urheilun värikkäästä maailmasta.
 
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Dale Tallon
Ai Mikke on jo ehtinyt flopata?

Kyseessä on herranjumala 22-vuotias jääkiekkoilija, jolla on takanaan yksi kausi Pohjois-Amerikassa tehoin:

- NHL 27 ottelua 2+6= 8, -4
- AHL 29 ottelua 10+18= 28, -1
- WC 4 ottelua 1+2= 3, 1

Korostan nyt, että Mikael Granlund on vasta 22-vuotias tervepäinen ja erittäin kunnianhimoinen nuori mies hurjalla (ei mitään ''crosbyn''-luokkaa tietenkään...) potentiaalilla varustettuna.

No ei se 22-vuotias enään mikään junnu ole, toki euroopassa neppailun ansiosta on näyttöaikaa vielä kaksi kautta jäljellä. Jos katsoo Taylor Hallin ja Jeff Skinnerin pelejä niin hankala niitä on prospecteina pitää.

Eihän se kausi mikään katastrofi ollut, ei esittänyt kyllä mitään vakuuttavaakaan miehen paljon puhutusta "potentiaalista". Floppaamisenhan voi taas käsittää monella tapaa, eikös Granlund sanonut että aikoo ottaa vakipaikan NHL:stä? Floppi? Toinen on sitten HIFK-fanien odotukset, niihin nähden floppi. Kolmantena Wildin käyttämä 9.varausvuoro, sanoisin floppi.

Tässä hyökkääjiä jotka nostaisin näyttöjen perusteella samasta draftista Granlundin edelle: T.Hall, T.Seguin, J.Skinner, J.Schwartz, V.Tarasenko, B.Bennett, E.Etem, J.Zucker, B.Gallagher ja C.Coyle. Ja sitten löytyy tietysti monta potentiaalista hyökkääjää, puolustajat ja maalivahdit jotka voidaan todeta vasta myöhemmin.

Ja se minkä joku taisi täällä todeta, verrattuina moniin saman vuoden pelaajiin Granlundilla näyttöaikaa on vähemmän. Tämä koska miehelle ei ole todellakaan mitään käyttöä 1&2-ketjujen ulkopuolella. Jossei nappaa vakituista paikkaa ensi kaudella on Wildin välttämätöntä ruveta hankkimaan se kärkiketjujen sentteri omien avainpelaajien ikääntymisen takia. Eli jos Granlund ei nappaa sitä vakipaikkaa niin todennäköisesti sopimuksen päättyessä on vaihtoehtoina: kaksisuuntaisella sopimuksella AHL:ssä loukkaantumisten odottaminen tai Europe.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
No ei se 22-vuotias enään mikään junnu ole, toki euroopassa neppailun ansiosta on näyttöaikaa vielä kaksi kautta jäljellä. Jos katsoo Taylor Hallin ja Jeff Skinnerin pelejä niin hankala niitä on prospecteina pitää.

Hall ja Skinner eivät enää ole prospecteja, sitä ollaan samaa mieltä. Entäs suosikkijoukkueessasi niin ikään kakkossentteriksi kaavailtu Brandon Pirri? Hänestä kyllä kaikki puhuu prospectina, mutta kaveri on kuitenkin vuoden verran Granlundia varttuneempi...

Tässä hyökkääjiä jotka nostaisin näyttöjen perusteella samasta draftista Granlundin edelle: T.Hall, T.Seguin, J.Skinner, J.Schwartz, V.Tarasenko, B.Bennett, E.Etem, J.Zucker, B.Gallagher ja C.Coyle.

Kyllähän joka ikäluokasta löytyy ne samantien NHL:ään tunkevat, ja myös siellä onnistuvat. Joillakin siinä menee hiukan kauemmin. Jos nyt halutaan tuota draftia tuijottaa, niin ennen MG:tä menivät nuo yllä olevat kolme ensin mainittua sekä Ryan Johansen, Nino Niederreiter, Brett Connolly ja Alex Burmistrov. Ei noista yksikään ole vielä itseään varsinaisesti lyönyt läpi, mutta ei heidänkään kohdalla maalailla mitään uhkakuvia KHL:stä tms...

Ja sitten löytyy tietysti monta potentiaalista hyökkääjää, puolustajat ja maalivahdit jotka voidaan todeta vasta myöhemmin.

Mikäs Granlundin sitten erottaa näistä? Miksei Granlundkin voi breikata myöhemmin?
 
Kyllähän joka ikäluokasta löytyy ne samantien NHL:ään tunkevat, ja myös siellä onnistuvat. Joillakin siinä menee hiukan kauemmin. Jos nyt halutaan tuota draftia tuijottaa, niin ennen MG:tä menivät nuo yllä olevat kolme ensin mainittua sekä Ryan Johansen, Nino Niederreiter, Brett Connolly ja Alex Burmistrov. Ei noista yksikään ole vielä itseään varsinaisesti lyönyt läpi, mutta ei heidänkään kohdalla maalailla mitään uhkakuvia KHL:stä tms...

Ei liity sinällään Granlundiin, mutta noista mainituista nimistä Burmistrovin kohdalla KHL:n "uhka" on ihan todellinen tai oikeastaan jo toteutunut, sillä hänellä on ensi kaudesta sopimus KHL:n Ak Bars Kazaniin.

Niederreiter on mielenkiintoinen verrokki Granlundiin siinäkin mielessä, että pelaavat jatkossa samassa joukkuessa. Näin ollen tuosta 2010 draftista kahdella ensimmäisellä kierroksella varatuista hyökkääjistä peräti viisi pelaa Wildin paidassa. Granlund, Niederreiter, Zucker ja Coyle kärkkyvät kaikki pelipaikkaa ylhäältä ja näiden lisäksi Brett Bulmer (polkee paikoillaan) AHL:ssä. Mainituista Niederreiterin NHL-näytöt ovat Granlundiakin heikommat. Coyle pelasi melkein koko kauden ylhäällä ja siinä mielessä on lunastanut paikkansa ja lyönyt hyvät näytöt tiskiin. Zucker väläytteli yksittäisissä peleissä, mutta ei nuo 5 tehopistettä vielä mikään näyttö ole yhtään mistään. Ei edes verrattuna MG:n näyttöihin. Bulmer sitten tosiaankin jatkaa AHL:ssä ja hänellä on pitkä matka NHL:ään, vaikka pelasikin ensimmäiset ja ainot NHL-pelinsä jo kaksi vuotta sitten.
 
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Dale Tallon
Pointtini oli tuossa että se epäonnistuminen on kiinni siitä mitä odotetaan. Itse en ole Granlundia koskaan pitänyt potentiaalisena NHL:n kärkihyökkääjänä, euroopassa kylläkin. Pelaajat jotka nostin tuohon oli taas sen takia että mielestäni Wild teki huonon varauksen koska käytti niin aikaisen varauksen mieheen. Eiköhän Wild kuvitellut että mies olisi jo lyönyt läpi. Harvemmin toki top-10 ulkopuolelta noustaan kovin nopeasti kokoonpanoon, riippuen tietysti draftin laajuudesta.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ei liity sinällään Granlundiin, mutta noista mainituista nimistä Burmistrovin kohdalla KHL:n "uhka" on ihan todellinen tai oikeastaan jo toteutunut, sillä hänellä on ensi kaudesta sopimus KHL:n Ak Bars Kazaniin.

I stand corrected. Pääsipäs unohtumaan koko Burmin Venäjän reissu.

Niederreiter on mielenkiintoinen verrokki Granlundiin siinäkin mielessä, että pelaavat jatkossa samassa joukkuessa. Näin ollen tuosta 2010 draftista kahdella ensimmäisellä kierroksella varatuista hyökkääjistä peräti viisi pelaa Wildin paidassa. Granlund, Niederreiter, Zucker ja Coyle kärkkyvät kaikki pelipaikkaa ylhäältä ja näiden lisäksi Brett Bulmer (polkee paikoillaan) AHL:ssä. Mainituista Niederreiterin NHL-näytöt ovat Granlundiakin heikommat. Coyle pelasi melkein koko kauden ylhäällä ja siinä mielessä on lunastanut paikkansa ja lyönyt hyvät näytöt tiskiin. Zucker väläytteli yksittäisissä peleissä, mutta ei nuo 5 tehopistettä vielä mikään näyttö ole yhtään mistään. Ei edes verrattuna MG:n näyttöihin. Bulmer sitten tosiaankin jatkaa AHL:ssä ja hänellä on pitkä matka NHL:ään, vaikka pelasikin ensimmäiset ja ainot NHL-pelinsä jo kaksi vuotta sitten.

Summa summarum, taidamme siis olla samaa mieltä, ettei nuo Granlundin näytöt nyt "yleistä tasoa" heikommat ole. Siitähän tämä vääntö alunperin periaatteessa lähtikin...
 
Pelaajat jotka nostin tuohon oli taas sen takia että mielestäni Wild teki huonon varauksen koska käytti niin aikaisen varauksen mieheen. Eiköhän Wild kuvitellut että mies olisi jo lyönyt läpi. Harvemmin toki top-10 ulkopuolelta noustaan kovin nopeasti kokoonpanoon, riippuen tietysti draftin laajuudesta.

Ihan oikeastiko sinusta voidaan jo nyt sanoa, että tuo oli huono varaus Wildilta? Muutenkin tuossa viestissäsi on aavistuksen ristiriitaa. Top kympin ulkopuolelta harvemmin noustaan kovinkaan nopeasti kokoonpanoon, mutta yhdeksäntenä varatun Granlundin olisi kuitetenkin pitänyt nousta kokoonpanoon nopeasti, koska on Granlund? Muuten tuossa draftissa Euroopasta varatuista pelaajista Granlund ja Tarasenko ovat ainoat, jotka ylipäätään ovat nousseet NHL:ään saakka toistaiseksi. Ellei Johan Larssonin tai Sami Aittokallion yhden ottelun mittaista NHL-uraa lasketa mukaan. Niin ja onhan siellä toki huippulupaus Joonas Rask mukana kahden ottelun kokemuksellaan, joten otetaan hänet mukaan.
 
Summa summarum, taidamme siis olla samaa mieltä, ettei nuo Granlundin näytöt nyt "yleistä tasoa" heikommat ole. Siitähän tämä vääntö alunperin periaatteessa lähtikin...

Kyllä, juuri näin! Granlund ei tehnyt varsinaista läpimurtoa NHL:ään ensimmäisellä (puolikkaalla) kaudellaan Pohjois-Amerikassa, mutta aika harva tekee.

Odotellaan nyt ainakin tuo tulokassopimus loppuun eli kevääseen 2015 ja katsotaan sitten mihin suuntaan ura kehittyy ja onko varaus ollut Wildin kannalta onnistunut vai ei.
 
Noista drafteista yleisesti ottaen, niin tuo varausnumero on toki jonkin verran suuntaa antava, mutta ei se välttämättä kerro pelaajan tasosta kaikkea. Kehitystä voi tapahtua tuossa kahdessa vuodessa hurjasti, kuten kävi aikoinaan mm. Radim Vrbatan kohdalla. Eipä ole enää naureskeltu Coloradon "hukkaamalle" jämäpickille... Tai sitten sitä kehitystä ei tapahdu ollenkaan, ja sieltä puskee puolet ikäluokasta ohi. Siinä mielessä en itse lämpene eri pelaajien varausnumeroiden vertailuun. Henrik Sedin varattiin myös numerolla 3, kuten myös Cam Barker. See the point? :)

Katsos kun pointti ei nyt ollut se, että otetaan kaikkein paras ja kaikkein huonoin jollakin tietyllä numerolla varattu pelaaja. Pointti oli se, että katsotaan, kuinka jollakin numerolla varatut pelaajat keskimäärin urallaan pärjäävät. Ykkösvaraukset keskimäärin pärjäävät paremmin kuin vitosvaraukset, ja vitosvaraukset keskimäärin pärjäävät paremmin kuin numerolla 50 varatut.

Jos lähdemme siitä, että Olli Jokinen petti odotukset, siinä tapauksessa noin 80 prosenttia kolmosvarauksista pettää urallaan odotukset. Tällöin on syytä kysyä, että olivatko ne odotukset alunperinkään kovin realistiset.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
AHL:n ylivoimaisuutta SM-liigan nähden en toki allekirjoita missään nimessä. Onhan se jo nähty, että esim. AHL:n huiput eivät ole automaattisesti huippuja SM-liigassa, kun taas hyvin harvoin SM-liigatasolla onnistuneet floppaisivat AHL:ssa (onko esimerkkejä näistä..?). Esim. joku Toni Rajalakin veti piste per peli tahdilla viime AHL-kauden, SM-liigassa ollut hyvin kaukana tästä.

Sillä miten kukakin menestyy AHL:n ja SM-liigan välillä ei taida kauheasti olla merkitystä sen kannalta, kuinka hyvä paikka NHL:ään valmistautumiseen liiga on. Liigojen tasosta kun voidaan vääntää vaikka täältä ikuisuuteen, mutta uskoisin että aika harva loppujen lopuksi rohkenee väittää että näiden välillä olisi joku kovin iso tasoero. Ja itse asiassa suomalaiselle pelaajalle, joka on peruskehityksessään vielä vuosien päässä NHL-paikasta, luulisin SM-liigan olevan suuressa valtaosassa tapauksista parempi paikka kehittyä kuin AHL.

Sen sijaan AHL:llä on se todella suuri etu, että rapakon takana pelaamalla perustasoltaan valmiille tai lähes valmiille pelaajalle tulee liki varmasti kristallinkirkkaaksi, mitkä ne ominaisuudet ovat mitä erityisesti NHL:ää varten pitää kehittää. SM-liigassa, samoin kuin junnusarjoissa (jotka sivumennen sanoen tulevat minusta kyseeseen lähinnä jos sopivaa ja riittävän suurta roolia ei SM-liigasta löydy, siis kavereille jotka muuten olisivat jämäroolissa tai Suomen alemmissa sarjoissa) tilanne on tuo vain jos käy valmennuksen ja pelikavereiden suhteen hyvä tuuri.

Samoin AHL valmistaa pelin intensiteettiin paremmin, mikä ei aina ole ollut tilanne. Valitettavasti Suomessa peli on rauhoittunut aika tavalla parinkymmenen vuoden takaisesta, enkä usko että on sattumaa että Saku oli aikanaan paremmin valmis NHL:ään kuin MG, tai että siirtymä oli myös marginaalipelaajille yhdessä vaiheessa helpompi. Ysäri-liigassa tottui vääntämiseen ja rähinöihin, nykyään pelaajat joutuvat jo AHL:ssä tällä sektorilla pois mukavuusalueeltaan.

Näen jokatapauksessa MG:n NHL-paikan haastellisena, oli asenneongelmaa tai ei. Tämä siksi koska NHL:ssä joukkueet on yleensä ottaen roolitettu paljon tiukemmin. Jos MG ei mahdu 1-2 kenttään niin paikkaa ei tule. Kolmoskenttä on varattu checking line tyyppisille kavereille kuten myös neloskenttä (joka pelaa hyvin pienellä peliajalla ja pelikavereina silloin myös näitä tappelijapuukäsiä joita vielä liigasta jonkin verran löytyy etc). Esim. Sm-liigassa MG aloitti muistaakseni pelaamalla kolmoskentän laidassa, ketjussa Ahtolan ja Ramstedtin kanssa. Korjatkaa jos muistan väärin. NHL:ssä tämä rooli on mahdoton. Lisäksi useimmissa joukkueissa ylivoima-ajat jaetaan dramaattisesti ykkösylivoiman eduksi. Eli oikeasti pitäisi päästä pelaamaan sitä ykkösylivoimaa jos kunnon pisteille haluaa päästä (esim. Vancouverin ykkösyv: Sedin-Sedin-Kesler ja kakkosyv:ssä pelaa sitten sekalainen joukko muita hyökkääjiä).

Nyt kun on ysäri otettu esiin, niin jatketaan samalla linjalla: on nimittäin melko yhdeksänkymmentälukulainen (tai varhaisempi) näkemys tasakenttien roolituksista. Yhä useammalla NHL-joukkueella on myös kolmosessa kiekolliseen peliin kykeneviä pelureita, ainoastaan nelonen sitten sellaisena energiavitjana ja, jos joukkue on optimaalisesti koottu, sisältäen av-hommiin pystyviä kavereita. Toki varmaan jokainen koutsi ottaa mieluummin laadukkaan checking linen kuin kolmikon omaan päähän vuotavia välimallin hyökkäysintoilijoita, mutta jos joukkueella riittää tasokas syvyys niin mielellään niitä taitavampia kavereita haetaan myös kolmoseen. Old school -valmentajat toki erikseen, mutta mutulla yli puolet organisaatioista selvästi välttää tuollaista perinteistä kädetöntä bottom sixiä nykyään.

Ja kyllä kakkos-yv:kin vielä pelipaikkoja ratkaisee, eli senkin roolin kunniakas hoitaminen kyllä auttaa NHL-paikan vakiinnuttamisessa. Pörssikärkien havittelussa ei niinkään. Mutta en kyllä yhtään näe miksei MG:stä voisi tulla ykkös-yv:n pelaajaa miltei joukkueessa kuin joukkueessa, sillä osastolla jos jossain hänellä kuvittelisi olevan NHL-tasolla hyvinkin todennäköisesti annettavaa.

Eli korostan vielä. SM-liigan tasolla ei ole mitään tekemistä MG:n floppaamisen kanssa. Se on vain ja ainoastaan MG:n asenteen/luontaisten ominaisuuksien syytä jos kaveri ei NHL:ssä onnistu, ei kenenkään muun syy.

Floppaaminen on edelleen mahdottoman väärä sana noin nuorelle ja noin vähän aikaa yrittämässä olleelle pelaajalle. Sopeutuminen on vielä kesken, osin siksi koska jäi vielä SM-liigaan kaudeksi 11-12, mutta se taas ei automaattisesti vähättele liigan tasoa millään tavalla. Lisäksi toki myös kehitys on kesken, mikä on normaalia. Tuntuu että näitä kaiken maailman skinnereitä, o'reillyjä ja fowlereita on ollut viime vuosina niin paljon että ei-varhaiskypsien myöhemmin (ei top 3-5) varattujen pelaajien normaali kehityskaari NHL-pelaajaksi on vähän hämärtynyt.

Siis, jotenkin mulla on nyt sellainen kutina, että porukka on ymmärtänyt meikäläisen dissaavan Jokista (tai Granlundia) jotenkin. Näinhän ei siis ole.

Jeps, siksi tuo "Jos ei sinun niin ainakin niiden iltapäivälehtien." :) Jotka tosiaan joidenkin odotuksiin selvästi vaikuttavat.

Noista drafteista yleisesti ottaen, niin tuo varausnumero on toki jonkin verran suuntaa antava, mutta ei se välttämättä kerro pelaajan tasosta kaikkea. Kehitystä voi tapahtua tuossa kahdessa vuodessa hurjasti, kuten kävi aikoinaan mm. Radim Vrbatan kohdalla. Eipä ole enää naureskeltu Coloradon "hukkaamalle" jämäpickille... Tai sitten sitä kehitystä ei tapahdu ollenkaan, ja sieltä puskee puolet ikäluokasta ohi. Siinä mielessä en itse lämpene eri pelaajien varausnumeroiden vertailuun. Henrik Sedin varattiin myös numerolla 3, kuten myös Cam Barker. See the point? :)

Ei tietenkään kerro pelaajan tasosta kaikkea, itse asiassa ihan parin ensimmäisen pickin jälkeen ei yleensä kerro pelaajan välittömästä NHL-tasosta yhtään mitään. Mutta se kertoo sentään jotain niistä todennäköisyyksistä, ja siksi (osapuilleen) realistisista odotusarvoista silloin nuorena, siis ennen kuin tuo mainitsemasi draftin jälkeinen kehitys tai sen lakkaaminen tapahtuu. Sitä tuossa nimenomaan yritin kirjoittaa, että noita Jokista selkeästi pykälän tai viisi parempia on tuossa jotakuinkin samojen odotusarvojen joukossa maksimissaan se n. 20 prosenttia (tarkkaa lukua paha saada aikaan kun ei vielä tiedä mitä nuorista aktiivipelaajista tulee, ja toisaalta alkuvuosien vähän eri maailmasta olevat draftit sotkevat), selkeästi huonompia yli 50 prosenttia ja myös "mediaanipelaaja" tuntuisi olevan Jokista pykälän heikompi -> odotukset ovat täyttyneet tai ylittyneet hieman, mitä faktaa ei millään tavalla muuta se konteksti jos joku Zetterberg tekee parempaa uraa. Hän on vain ylittänyt ne omat odotuksensa ihan huolella. EDIT: Kirjoittelija tämän ehtikin jo nasevasti selittää kun minulla oli vielä romaani kesken.

Granlundin kohtaloksi saattaa myös osoittautua Wildin "liiallinen" usko MG:hen. Tuolla Wildin kausiketjussakin on spekuloitu, ettei MG ehkä ole se optimaalisin mies kakkosketjun keskelle. Vielä.

Tämä on ihan totta. Tuli sitä itsekin vähän viime kaudella MG:n suhteen hampaita kiristeltyä kun sitä tässä vaiheessa kaiken järjen mukaan parasta roolia (kiekollinen laituri) ei päästetty kokeilemaan lainkaan vaikka suunnilleen kaikkia muita paikkoja tarjottiin.

Kolmantena Wildin käyttämä 9.varausvuoro, sanoisin floppi.

Tässä hyökkääjiä jotka nostaisin näyttöjen perusteella samasta draftista Granlundin edelle: T.Hall, T.Seguin, J.Skinner, J.Schwartz, V.Tarasenko, B.Bennett, E.Etem, J.Zucker, B.Gallagher ja C.Coyle. Ja sitten löytyy tietysti monta potentiaalista hyökkääjää, puolustajat ja maalivahdit jotka voidaan todeta vasta myöhemmin.

Ja kuten on sanottu, myös Granlund voidaan todeta vasta myöhemmin.

Tuossa mainitsemassasi kymmenikössä on lisäksi vähintään kolme pelaajaa (Bennett, Zucker, Gallagher) joiden katto ei ole Granlundin tasolla, ja kolme pelaajaa (Hall, Seguin, Skinner), jotka eivät olleet Granlundia varattaessa enää saatavilla. Lisäksi Zuckerin ohella Coyle päätyi myös Minnesotaan. Jotenkin en usko, että tähän mennessä nähdyn perusteella Wild-johto pitää tuota varausta mitenkään epäonnistuneena tuolta paikalta. Tulevaisuus tietysti näyttää miten käy.

Ja se minkä joku taisi täällä todeta, verrattuina moniin saman vuoden pelaajiin Granlundilla näyttöaikaa on vähemmän. Tämä koska miehelle ei ole todellakaan mitään käyttöä 1&2-ketjujen ulkopuolella. Jossei nappaa vakituista paikkaa ensi kaudella on Wildin välttämätöntä ruveta hankkimaan se kärkiketjujen sentteri omien avainpelaajien ikääntymisen takia. Eli jos Granlund ei nappaa sitä vakipaikkaa niin todennäköisesti sopimuksen päättyessä on vaihtoehtoina: kaksisuuntaisella sopimuksella AHL:ssä loukkaantumisten odottaminen tai Europe.

Kuinka moni kaikissa alemmissa sarjoissa kärkitasolla pelannut (kyllä, n. piste per peli ensimmäisellä AHL-kaudella tuossa iässä tarkoittaa useimmiten että pelaaja on ns. NHL-matskua) kärkikympin varaus ei saa tulokasdiilin jälkeen uutta näyttöpaikkaa mistään? Voin kertoa että aivan varmasti halutessaan saa ellei tässä kahdessa vuodessa pelillinen taso romahda niin että vetelee ECHL:ssä kiikareilla, ja/tai Yeon vaimoa hässiessä polta käsillä Amerikan lippuja, potki jaloilla koiranpentuja ja lataa koko settiä Facebookiin.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tällöin on syytä kysyä, että olivatko ne odotukset alunperinkään kovin realistiset.

Niin. Tuossahan se minun heti alussa julki tuoma mielipide nimenomaan on, josta tämä koko debatti lähti liikkeelle. :)

Ja nyt kun on sivun verran horistu OJ:sta, niin aika samanlaiselta näyttää isossa kuvassa median MG-hehkutus. Itse olen yrittänyt pitää neutraalia linjaa, enkä itseasiassa ole koskaan nähnyt Granlundia livenä pelaamassa. Väitänkin, että te muut tässä tiedätte enemmän siitä, minkälainen tai mitä Granlund on. Minäkin tosin tiedän, mitä hän ei ole. :)
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Suomessa treenataan liian vähän ja huonosti ja pelaajayhdistyskin keskittyy täysin turhiin asioihin, kuten johonkin lomien pidentämisiin, vaikka tosiasiassa pelaajien "lomaaikaa" pitäisi ehdottomasti lyhyntää...

...Granlundin tuntien hän on ollut varmasti SM-liigan ja IFK:n yksi ahkerimmista ja tunnollisimmista harjoittelijoista, mutta kuten mies on itsekkin jo sanonut Pohjois-Amerikassa vaatimustaso ja kilpailu on ihan toista luokkaa kuin SM-liigassa.

Jos puhutaan Granlundin tasoisista lahjakkuuksista, niin pelaajien "loma-aikaa" ei tarvitse lyhentää. Kun pelaajat ovat maailman parhaita, heidät eroittaa heidän henkilökohtainen halunsa. SM-liigassa pelaa paljon pelaajia, jotka ovat tyytyväisiä liigasopimukseen ja "loma-aika" todellakin tarkoittaa lomaa.

Granlund on ominaisuuksiltaan lahjakas, hänellä on mahdollisuus tehdä pitkä NHL ura. Hänen ominaisuudet eivät ole niin hyvät, jotta hänestä tulisi NHL:n kärkipelaajia, mutta halutessaan hän pystyy olemaan heti kärjen takana. Tämä kuitenkin vaatii omaa halua, pakottaminen ei auta tässä kohtaa.

Sinä haukut toistuvasti SM-liigan tasoa, perusteettomasti. SM-liigan taso riittää ehdottomasti NHL:ään, mikäli pelaaja haluaa. Väitteesi AHL:n pelillisesti korkeammasta tasosta on liioittelua ja provosointia. Se mitä AHL opettaa, on armottomuus ja taistelu. Granlundin tyyppinen taiteilija ja vähän sinne päin harjoittelija, saa varmasti AHL:ssä herätyksen, kun hän huomaa että täällä pitääkin tehdä asiat 100%:sti.

Ja Granlundin harjoittelusta sen verran, että hän tässä asiassa vasta alussa, ei missään nimessä SM-liigan ahkerin ja tunnollisin harjoittelija.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Sinä haukut toistuvasti SM-liigan tasoa, perusteettomasti. SM-liigan taso riittää ehdottomasti NHL:ään, mikäli pelaaja haluaa. Väitteesi AHL:n pelillisesti korkeammasta tasosta on liioittelua ja provosointia. Se mitä AHL opettaa, on armottomuus ja taistelu. Granlundin tyyppinen taiteilija ja vähän sinne päin harjoittelija, saa varmasti AHL:ssä herätyksen, kun hän huomaa että täällä pitääkin tehdä asiat 100%:sti.

Sami Vatanen, joka dominoi SM-liigaa miten tahtoi saapui Anaheimin leiritykselle ylipainoisena ja huonossa kunnossa. Jos SM-liigan "taso" riittää ehdottomasti NHL:llään niin minkä takia sitten viime vuosina niin harva on ollut valmiina sitten pelaamaan siellä NHL:ssä?

Jos SM-liigan vaatimustaso ja pelillinen taso on niin kova kuin luulet ja väität niin miten on mahdollista että liigan ehdottomat huippupelaajat ovat niin helvetin paljon jäljessä Pohjois-Amerikkalaisesta vaatimustasosta?

Ja väitteesi että AHL ei olisi SM-liigaa laadukkaampi sarja on aika huvittava. Joko olet täysin pihalla asioiden oikeasta laidasta tai sitten harrastavat jo liian monen henkilön harrastamaa itsepetosta.

Muutos parempaan alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Niin kauan kuin päättävät elimet ja osa faneista elää siinä kuplassa että suomalaisella jääkiekkoilulla ja SM-liigalla menee loistavasti niin muutosta parempaa ei tule tapahtumaan.
 
Suomessa treenataan liian vähän ja huonosti ja pelaajayhdistyskin keskittyy täysin turhiin asioihin, kuten johonkin lomien pidentämisiin, vaikka tosiasiassa pelaajien "lomaaikaa" pitäisi ehdottomasti lyhyntää.

Miksi ihmeessä loma-aikaa pitäisi lyhentää ja harjoitteluaikaa lisätä? Suomessa treenataan jo nyt varmaan enemmän kuin missään muualla maailmassa määrällisesti. Ei se määrän lisääminen nykyisestä kehitä suomalaista kiekkoilua yhtään. Päinvastoin minusta tulisi miettiä miten harjoittelun laatua pystyisi parantamaan sen määränkin kustannuksella. Tuo loma-ajan lyhentäminen on järjettöminen ajatus mitä olen vähään aikaan täältä lukenut.

NHL:ssä on muuten varsin pitkä tuo loma-aika. Pelaajat treenaavat omatoimisesti edellisen kauden päättymisestä aina syksyn harjoitusleirin alkuun eli parhaimmillaan jopa viisi kuukautta. Pitäisikö olla huolissaan?
 
Viimeksi muokattu:
Miksi ihmeessä loma-aikaa pitäisi lyhentää ja harjoitteluaikaa lisätä? Suomessa treenataan jo nyt varmaan enemmän kuin missään muualla maailmassa määrällisesti.

Minäkin olen ollut siinä uskossa että täällä aloitetaan liian aikaisin joukkuetreenit. Jos ei muuten niin kuupan puolesta ja ehkä kesätreenaaminen muutenkin hoituu paremmin yksilöllisesti. Ei kai näitä meidän änärihessujakaan ole koskaan nähty rapakunnossa syksyllä vaikka ei juostakaan pollaa jumiin porukalla hiekkakentällä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Sami Vatanen, joka dominoi SM-liigaa miten tahtoi saapui Anaheimin leiritykselle ylipainoisena ja huonossa kunnossa. Jos SM-liigan "taso" riittää ehdottomasti NHL:llään niin minkä takia sitten viime vuosina niin harva on ollut valmiina sitten pelaamaan siellä NHL:ssä?

Jos SM-liigan vaatimustaso ja pelillinen taso on niin kova kuin luulet ja väität niin miten on mahdollista että liigan ehdottomat huippupelaajat ovat niin helvetin paljon jäljessä Pohjois-Amerikkalaisesta vaatimustasosta?

Ja väitteesi että AHL ei olisi SM-liigaa laadukkaampi sarja on aika huvittava. Joko olet täysin pihalla asioiden oikeasta laidasta tai sitten harrastavat jo liian monen henkilön harrastamaa itsepetosta.

Muutos parempaan alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Niin kauan kuin päättävät elimet ja osa faneista elää siinä kuplassa että suomalaisella jääkiekkoilulla ja SM-liigalla menee loistavasti niin muutosta parempaa ei tule tapahtumaan.

Miksi NHL pelaajat ovat kunnossa, vaikka osalla huippupelaajista on huhtikuusta syyskuuhun "lomaa"?

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, mitä lahjakkaat pelaajat haluavat, ei SM-liigan tasosta. Mikäli Granlund tai Vatanen ovat laiskoja ja vaativat itselleen sellaisen valmentajan, sarjan yms., joka saa heidät harjoittelemaan, ei kerro SM-liigan tasosta. Miksi yhdenkään SM-liigajoukkueen pitäisi pakottaa pelaajansa, jotta tämä pärjäisi NHL:ssä? Joukkue saa joka tapauksessa tietyn korvauksen.

Kyse on pelaajien halusta harjoitella, ei muusta. SM-liigan taso sarjana riittää hyvin siirtymiseen NHL:ään, täytyy haluta harjoitella. Kysy vaikka Komarovilta.
 

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Kyse on pelaajien halusta harjoitella, ei muusta. SM-liigan taso sarjana riittää hyvin siirtymiseen NHL:ään, täytyy haluta harjoitella. Kysy vaikka Komarovilta.

Don't get me wrong, minustakin SM-liigan taso on tarkoitukseen ihan riittävä, mutta miten tämä Komarov on noussut nyt jo useamman kerran siitä esimerkkinä esiin? Kuitenkin lähti liigasta 22-vuotiaana ja pelasi ennen NHL-debyyttiä kolme ja puoli kautta KHL:ssä (ja vähän AHL:ssä), tuohan puhuu esimerkkinä ennemminkin SM-liigaa vastaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös