Miken suurin vahvuus on se, että hän todellakin panostaa jääkiekkoon. Koko uran ajan Mikkeä on leimannut se, että hän on ymmärtänyt omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja pyrkinyt parantamaan niitä heikkouksia. Otetaan nyt vaikka luistelu esimerkiksi. Granlund on luistelun suhteen nykyään valovuoden edellä sitä Granlundia, joka aikanaan dominoi kotoisessa Liigassa. Samaten vaikka kaksinkamppailut. Liigassa Mikke oli jatkuvasti katollaan, kun joutui vääntämään kulmissa, mutta tätä nykyä hän pystyy kamppailemaan lähes kenen tahansa kanssa NHL:ssä. Seuraavaksi "to do" listalla on laukauksen parantaminen. Liigassa Mikke oli jo parinkymmenen maalin mies, mutta NHL-tasolla laukaus on vielä heikohko. Siihen taas ensi kesänä yksi autotallin ovin paskaksi niin aletaan puhua Mikenkin kohdalla 30-40 maalista kauteen. Ja syöttöjä tulee se tuplat päälle.
Granlund - Pulkkinen akseli oli aikanaan junnumaajoukkueissa samanlainen parivaljakko kuin Laine - Puljujärvi vähän myöhemmin. Voimasuhteet vaihtelivat jatkuvasti, kumpi on parempi? Siinä missä Pulkkinen lähtee todennäköisesti kauden - parin jälkeen takaisin Eurooppaan maitojunalla, Granlund nousee hitaasti mutta varmasti NHL:n eliittiin. Erottava tekijä on työnteko. Pulkkinen reenailee kesällä sen mukaan, kuin hyvältä tuntuu. Granlund kehittää heikkouksiaan itseään säästämättä.
Granlund tulee nousemaan ihan stara-luokkaan nahilassa.On jo lähes nyt sillä tasolla. Vielä siellä on edellä kuitenkin kymmenkunta parempaa kaveria. Uskon että ensi kaudella Granlund haastaa jo tosissaan McDavidin ja Crosbyn ja kumppanit pistepörssin voitosta. Se palo ja voittamisen nälkä vain huokuu Mikestä. Samaa ei ole nähtävissä kovin monessa muussa suomalaisessa.