Kysymyksessä hain, että sitä, että millä hetkellä se on pätemätön. Sopimus on kai välittömästi pätemätön joissain tapauksissa toisin sanoen, ettei sopimusta ole syntynyt laisinkaan. Jotenkin on vaikea kuvitella, että minut sidottaisiin pariksi vuodeksi johonkin riesaan esim. väärentämällä nimeni kauppakirjaan, jonka kaikki tietävät ja myöntävät väärennökseksi ja pääsen siitä irti vasta tuomioistuinkäsittelyn jälkeen. Siihen asti esim. maksaisin kauppakirjan velvotteita, vaikka saisinkin ne myöhemmin takaisin.
Sopimusriidoissa viime kädessä mennään oikeuteen, ja turvaamistoimi lienee noissa se keino tulkita ensi kerran sopimusta johonkin suuntaan. Kai turvaamistoimesta päätettäessä tehdään joku harkinta, mistä on kyse.
Toisaalta, jos kävisi niin, kuin Porvoonkärppä esitti (tosissaan tai ei), ettei Granlund pelaisi pariin vuoteen, tulisiko joku korvausvelvollisuus Kärpille, jos ilmiselvä purkuperuste (tässä tapauksessa huoltajan ilmoitus, että hän purkaa alaikäisen poikansa ilman huoltajan läsnäoloa tekemän sopimuksen) kuitenkin on olemassa ja sopimuksesta pidetään kiinni. Ei varmaan, jos mennään ylemmille oikeusasteille, mutta käräjäoikeuden päätökseen asti kuitenkin. Vaaditaanko hoviinkin valituslupa, vai saako sinne aina valittaa. Ihan kiusantekoa varten lakeja ei kuitenkaan ole säädetty.
Kysymys on yleisluonteinen, tässä vaan MG:n tapaus on esimerkkinä.