Juniorityön merkitys
Yhdeksi liigaan nousemisen kriteeriksi on "kerrottu" junioripohja. Joukkueella tulee olla vahvat juniorit päästäkseen liigaan. On heitelty ilmaan ajatuksia, että liigaan ei ole mitään asiaa, jos juniorit ei pelää vähintään liigatasolla.
Junioripohja on seuralle suuri arvo. Jos joka vuosi on mahdollisuus nostaa edustukseen pelaajia poistaa se painetta ulkopaikkakuntalaisten etsimisestä.
Kuinka hyvä juniorityön tulee olla, että se kantaa hedelmää?
Sportin juniorit on kautta aikain pelanneet melkein aina divaria. Nyt B-junnut nousivat liigaan, mutta nämä piipahdukset ovat olleet historiassa lyhyitä. Siitä huolimatta Sportin edustusjoukkue on täynnä seuran oman juniorityön tuotoksia. Eli vaikka juniorit eivät pelaa maan korkeimmalla sarjatasoilla on siellä, niin laadukkaita pelaajia, että heitä voi edustukseen nostaa.
KalPan juniorityö on, niin laadukasta, että A-junnuista nousee, joka vuosi muutama liigajoukkueiden rinkeihin. Jukureilla juniorit pelaa pääsääntöisesti samoilla sarjatasoilla kuin Sportin juniorit silti edustuksessa ei ole juurikaan Jukuri-kasvatteja.
Pointtini tässä on se, että tason ei välttämättä tarvi olla, niin laaja, jos kärki on aivan huippua. Kuinka monta pelaajaa on vuositasolla ideaalia nostaa edustukseen. Ei kovinkaan montaa. Jos vuosittain pystyy nostamaan 1-3 pelaajaa ollaan mielestäni silloin jo hyvällä tasolla. KalPa varmasti pystyisi nostamaan omiaan, jos joskus sattuisi pelaamaan liigassa. Sport ei välttämättä parina ekana vuonna.