Sain kuunneltua levyn ensimmäistä kertaa ja listasin jokaisen biisin jälkeen ylös muutamat kommentit, jättäen näistä pois aiemmin julkaistut sinkut. Pistetään nyt tänne, ennen kuin ryhdyn lukemaan muiden kommentteja.
Shadows Follow
- Loadien-tunnelmaa joissakin riffeissä ja choruksessa.
- Kyseinen chorus on siitä vähän antikliimaksinen, että se kuulostaa siltä kuin se olisi pre-chorus jonka jälkeen lähtisi kunnon hittikertsi päälle, mutta sitten se vetääkin mutkat suoraksi.
- Nänänänänänänänä-Batman! -riffikin löytyi biisistä.
Sleepwalk My Life Away
- Jälleen Loadien tunnelmaa, esim. introssa ja pre-choruksessa.
- Säkeistö riffineen, kuten myös kertsi, toimi. Kivasti nyökyteltävää menoa.
- Valitettavasti Kirkin vanhojen tekojen fanina pitää todeta, että tämänkin uudemman biisin soolo oli kyllä erittäin mitäänsanomaton.
You Must Burn!
- Tämä kolmas ennenkuulemattomista kappaleista ei herätä kauhean suurta innostusta.
- Takapotkuilla etenevässä pää/säkeistö-riffissä on ihan kiva idea, mutta sekään ei tunnu oikein etenevän mihinkään.
- Biisin kiinnostavinta antia on väliosan Black Sabbath -riffittely hapokkaine lauluineen.
- Nimestä tulee mieleen, että Megadethiltahan löytyy biisi nimeltään "Burn!" (ja niin löytyy kyllä Sleepwalkerkin). Kai tästä vähän Megadeth vs Metallica -vääntöä saisi aikaiseksi.
Crown of Barbed Wire
- Ihmettelin kovasti kun biisin pää/säkeistö-riffi alkoi pyörimään, että nyt kyllä kuulostaa oudolta. Eipä oikein lähtenyt avautumaan se missään vaiheessa.
- Pre-choruksesta taasen pidin heti ja kertsinkin havaitsin varsin tarttuvaksi. Oikeastaan paras pre-chorus & chorus -yhdistelmä tähän astisissa biiseissä tarttuvuudeltaan.
- Pääriffin simppeli "jatkopala" (pääriffin esittelyn ja säkeistön välissä ensimmäistä kertaa tuleva) toimisi muuten ihan ok, mutta tuntuu vähän liian monta kertaa toistetulta noin simppeliksi. Outrossa esiintyvä variaatio vaikuttaisi sellaiselta idealta, jota olisi voitu hyödyntää aiemminkin.
Chasing Light
- Pääriffi on mahtava! Ja simppeli huutoihin pohjautuva kertosäe toimii myös erittäin hyvin.
- Kuitenkin minulle tulee päällimmäisenä mieleen, että voi kun tähän(kin) biisin olisi päässyt tekemään sovitusta; ottaisin nykyisen säkeistön pois kokonaan ja korvaisin sen pääriffin päälle lauletulla uudella säkeistöllä. Sitten mentäisiin pre-choruksen ja kertsin läpi ilman tempon puolittamista missään välissä. Siinä olisi kunnon reipasta menoa, joka jää nykyisellään vähän katkonaiseksi.
Too Far Gone?
- Levyn toiseksi lyhyin biisi Lux Aeternan jälkeen ja sen huomaa kyllä positiivisesti siinä, että tyhjäkäyntiä / turhahkolta tuntuvia toistoja tai osioita ei kauheasti kuulu.
- Pääriffi on nyky-Metallicaa geneerisimmillään niin hyvässä ja pahassa.
- Tässä on vähän Shadows Follown tyylinen "antaa odottaa enemmän kuin antaa" -tyylinen kertosäe, joka tuntuu juuri lähtevän koukuttavaan kliimaksiin, kunnes lopahtaakin kesken. No tässä siitä kliimaksista annetaan jo vähän maistiakin.
- Ensimmäinen Kirkin soolo aiheutti ajatuksen, että mahdollisesti olen kuullut tämän lickin joskus aiemminkin...
Room of Mirrors
- En tiedä iskikö tässä vaiheessa jo keskittymisongelmia pitkän päivän jälkeen, vai kertooko biisistä, kun kauheasti ei jäänyt mitään päähän muusta kuin väliosasta. Voi kyllä hyvin olla kyse siitä väsystäkin.
- Väliosassa oli mukavia melodioita ja Kirkin soolossa oli välillä jopa jotain ideaa... Mutta... Joo.
Inamorata
- Tässä kappaleessa on ainakin sitä välillä kaipaamaani melodiaa ja siksi se ehkä ei tunnukaan levyn ja bändin pisimmältä kappaleelta.
- Kertosäkeestä tulee sattuneesta syystä mieleen My Friend of Misery... Ja siitä johtuen huomaan nyt, että tämän biisin kertosäe jäi sinällään päähän, mutta sitten aina kun se lähtee pyörimään; "miseryyy...", alkaa se sekoittumaan päässäni My Friend of Miseryyn. Ehkäpä ne jatkokuunteluiden myötä oppii hahmottamaan omiksi jutuiksiin.
Okei, loppua kohden alkoi kyllä selkeästi väsy painamaan, minkä huomaa kommenttien puutteesta viimeisten kappaleiden kanssa. Niille, kuten aiemmillekin pitää antaa vähän paremmalla energialla uusia kuuntelukertoja. Sinkuista voi todeta, että 72 Seasons ja Lux Aeterna ovat olleet suosikit niistä.
Se minun on myös pakko todeta, että Kirk, jonka tekemiset toimivat minulle erittäin hyvin 90-luvun loppuun asti, suorittaa nykyään todella matalalla tasolla. Tämän voi toki havaita noista aiemmin annetuista muutamista biisikohtaisista huomioistanikin.
Tätäkään levyä ei taidettu tehdä ihan sillä mentaliteetilla, että mennääs studioon, tehdään biisit yhdessä päivässä ja nauhoitetaan ne sisään toisessa. Mutta siltä se kuulostaa kyllä Kirkin kohdalla. Eikö nyt oikeasti saisi vähän tiukemmin soitettuja ottoja sisään ja etenkin, eikö sinne saisi kehiteltyä jotain uusia ideoita? Näin uutisen, joka oli otsikoitu kuinka Kirk haluaa panostaa melodiaan, eikä tilutukseen. No se on täysin ok, mutta sitten tosiaan kaipaisi niitä tarttuvia melodioita. Nyt tulee niitä täysin samoja lickejä kokoajan uudestaan ja uudestaan. Esim. Mustaine tuppaa vetämään pari signature-juttuaan jokaisella levyllä johonkin sooloihin, mutta ne on niin hyvin soitettu ja kuitenkin pieniä osia muuten idearikkaissa sooloissa, että homma ei häiritse sitten yhtään, vaan tuntuu luonnolliselta. Kirkin kohdalla taasen tuntuu siltä, että ei vain ole mitään annettavaa enää soolojen kanssa ja muutkaan eivät jaksa studiossa edes yrittää vaatia parempaa.
Kauhean negatiiviseksi parjaamiseksi menee nyt Kirkin suhteen, kun kyseessä on tosiaan oma esikuva ajalta jolloin aloitin kitaran soiton (löytyy oikein The Art of Kirk Hammett -tabukirjakin hyllystä!) ja jonka aikanaan säveltämiä ja soittamia sooloja arvostan edelleen todella korkealle - enkä tosiaan sinällään löydä mitään valitettavaa siitä mitä soitti Kill 'Em All - Garage Inc. -välillä studiolevyillä. Varsin hienolta tyypiltä vaikuttaa mies näin muutenkin. Mutta eipä vain näytä enää syntyvän mitään lisäarvoa tuottavia sooloja mieheltä.
Tuo on vielä erittäin hämmentävää siinäkin mielessä, että pystyy mies kuitenkin livetaltiointien mukaan ainakin välillä soittamaan ihan hyvällä tasolla vanhoja klassikkosoolojaan, joten studiotekniikan avulla pitäisi kyllä onnistua se itse suorittaminen. Luovuus vain on täysin kadonnut.