Meille tulee vauva!

[Footless]

Sitteristä voisi sen verran kysyä vaikkapa BOLilta että onko tuosta mitään "hyötyä"? Tarkoitan siis että tekeekö hyvää vauvalle maata sellaisessa mielummin kuin esim sohvalla? Meidän tyttö ainakin köllöttelee sohvalla ihan mielellään.

Sitteri on helpompi ottaa vaikkapa keittiöön mukaan kuin sohva. Toisekseen vauva pysyy siinä sitterissä paremmin kuin sohvalla.

 

[Stonewall]

Meillä vauvan nenän tukkoisuuteen toimi todella hyvin vastasyntyneille tarkoitetut nenätipat, jotka sisältävät keittosuolaliuosta. Tipat vaikuttavat nopeasti, joskus ei tarvinnut odotella kuin kymmenen sekunttia, joskus ehkä minuutin pari ja kaikki mänkki valui nenästä ulos omia aikojaan. Sitten sai esim yön rauhassa hengitellä. Merkki taisi olla Nasolin, en tiedä löytyykö muilta valmistajilta, luultavasti.

Sitten vielä vinkki niille, joilla on oikein runsaasti pulautteleva vauva. Omista muksuista esikoinen oli kuin palokunnan letku, tavaraa tuli paineella kun oli tullakseen, onneksi seuraava ei pulautellut oikeastaan yhtään. Kumminkin kaikkea kangaista ei saanut suojattua, mutta nesteen poistoon on olemassa niksi. Perunajauho. Sitä vaan reilusti mahdollisimman pian tuotoksen päälle, jolloin jauho imee nesteeen itseensä. Parin tunnin päästä kuivuttuaan jauhopaakut vaan imuroidaan pois ja anoppi voidaan istuttaa paikalle ilman mitään havaintoa tapahtuneesta. Joutui tosiaan testaamaan asian muillakin (rumiin) nesteillä, ja niksi toimii.

 

[TAM]

Totta, varmaan parhaita hankintoja ikinä. Nose Frida nimeltään ja helpottaa toukan oloa kummasti. Kylkeen vielä sitä apteekin suihkautettavaa suolaliuosta, niin eipä tukkoinen nenä enää vaivaa. Meillä poika on jo niin tottunut siihen, että suorastaan tykkää kun sieraimet imetään tyhjiksi. Alkuun tietysti huusi kuin syötävä, nyt hymyilee aivastelun lomassa.

Meillä vauvan nenän tukkoisuuteen toimi todella hyvin vastasyntyneille tarkoitetut nenätipat, jotka sisältävät keittosuolaliuosta. Tipat vaikuttavat nopeasti, joskus ei tarvinnut odotella kuin kymmenen sekunttia, joskus ehkä minuutin pari ja kaikki mänkki valui nenästä ulos omia aikojaan. Sitten sai esim yön rauhassa hengitellä. Merkki taisi olla Nasolin, en tiedä löytyykö muilta valmistajilta, luultavasti.

Saattaa olla kaikille tuttu kikka, mutta vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä itselleni avautui sipulin hyödyllisyys tukkoisen nenän pitämiseen auki öisin. Eli tekee harsosta pussukan, jonka sisään laittaa halkaistun sipulin ja sitten pussukka tyynyn viereen tai pinnasängyn reunaan roikkumaan yöksi. Olen itsekin tätä sittemmin käyttänyt ja toimii. Toki haittapuolena sipulin haju jos siitä ei pidä.

 

[Jii]

Päätimme lyödä elämän risaiseksi ja kävimme aamulla tuhlaamassa 240 euroa 4D ultraan. Täytyy myöntää, että sydän hakkasi hetken aikaa tyhjää kun pienokaisten kasvot näki ekan kerran. Lopulta sieltä irtosi A:lta myös jokin hymyn tapainen. B keskittyi lähinnä vilkuttelemaan.

 

[Siivu]

Päätimme lyödä elämän risaiseksi ja kävimme aamulla tuhlaamassa 240 euroa 4D ultraan. Täytyy myöntää, että sydän hakkasi hetken aikaa tyhjää kun pienokaisten kasvot näki ekan kerran. Lopulta sieltä irtosi A:lta myös jokin hymyn tapainen. B keskittyi lähinnä vilkuttelemaan.

Taatusti hieno hetki! Meille on kertynyt hieman riskaabelimman aapeli/peeveli -raskautuksen johdosta polilaskuja jo pieni mapillinen, joten 4D jää ihailematta. Onneksi kaikki näyttää edelleen hyvältä, pari viikkoa vielä ja sitten voikin loput pennoset sijoittaa tarvikkeisiin. Ainoastaan turvakaukalot toistaiseksi hankittuna.

Toivottavasti parin, kolmen kuukauden päästä pääsee todistamaan hyväkuntoista oikeaa 3D kuvaa.

 

[Eetu]

Meillä ei aikanamme lapsemme kanssa ollut vaunuja tai rattaita käytössä ollenkaan vaimon hurahdettua lapsen kantamiseen. Silloin ei ollut niin helposti tietoa saatavilla, mutta vaimo onneksi jaksoi sitä kaivaa.

Itselle jäi mieleen lähinnä se, että mitään Baby Björnin rintareppuja ei kannata hankkia, vaan avainsana kantamisessa on kantoreppu tai kantoliina. Senkin opin, että kantoliinallakin voi tehdä useita virheitä.

Nykyään tietoa saa helposti esimerkiksi täältä.

Meillä ainakin koliikkia helpotti paljon keskimmäisen kantaminen. Ja oikeanlaisilla välineillä kantaminen on mukavaa sekä lapselle, että kantajalle. Meillä kannetaan liinalla vielä välillä kuusivuotiastakin lyhyitä aikoja ilman lihasten kipeytymistä.

(Se siitä. Enempää vaimo ei Jatkoajan käyttööni saa puuttua.)

 

[Humpauttaja]

Vielä pitäisi pari kuukautta odotella, toukokuun puolenvälin tienoilla sitten muuttuu kaikki, kun tyttö rääkäisee itsensä maailmaan.

Kaikenlaista kampetta on jo haalittu, mutta yksi tärkeä vielä puuttuu, nimittäin turvakaukalo autoon. Itse olen vielä aika pihalla tästä skenestä ja valikoimasta. Sen tiedän, että meillä ei ole autossa isofix-valmiutta, joten joku vöihin kiinnitettävä malli tulee ostoon. Lisäksi arvostaisin, jos siinä olisi ns. telakka mukana, jolloin kaukalon voisi aina vaan napsauttaa kiinni. Näitä telakoita kaiketi saa myös normivöihin? Lisäksi toki turvallisuus ja lapsen hyvä asento ovat tärkeitä. Onko kellään mitään suosituksia näillä spekseillä??

 

[Urheiluministeri]

Näitä telakoita kaiketi saa myös normivöihin? Lisäksi toki turvallisuus ja lapsen hyvä asento ovat tärkeitä. Onko kellään mitään suosituksia näillä spekseillä??

Meillä on palvellut kahta lasta Brion Isofix-telakka ja kantokoppa. Tämän saa kiinnitettyä myös vöillä, mutta löytyypähän Isofix-valmius tarvittaessa jos vaihtaa uudempaan autoon. Olemme tykänneet telakan näppärästä koosta. Telakka itsessään ei vie yhtään ylimääräistä tilaa takapenkiltä, toisin kuin jotkut muut telakat.

E: ja nuo Isofix-kilkkeet saa taitettua sivuun, mikäli niille ei ole tarvetta.

 

[Maila]

Lisäksi arvostaisin, jos siinä olisi ns. telakka mukana, jolloin kaukalon voisi aina vaan napsauttaa kiinni. Näitä telakoita kaiketi saa myös normivöihin? Lisäksi toki turvallisuus ja lapsen hyvä asento ovat tärkeitä. Onko kellään mitään suosituksia näillä spekseillä??

Onko teillä jo vaunut hankittuna? Me valittiin ensin vaunut ja niiden perusteella karsiutui turvakaukaloiden mallit muutamiin vaihtoehtoihin. Turvakaukaloksi valikoitui lopulta Britax, joka on voittanut jonkin verran eri vertailuja. Toki näihin vertailuihin ja niiden luotettavuuteen kannattaa suhtautua varauksella.

Vaunujen rungossa on siis kiinnitysmahdollisuus kaukalolle ja autossa on turvavöillä kiinnittyvä telakka. Näin saa vauvan helposti napsauteltua auton ja lykkimisvälineen välillä. Toki pidemmälle lykkimiselle turvakaukalo on ergonomisesti huono ja tällöin on vaunukoppa parempi.

Muuten tavaraa on tullut ostettua pikkuhiljaa, tammikuun alennusmyyntejä ja Saksan reissua hyödyntäen. Mitään korvikkeita, tuttipulloarmeijaa tms en ole vielä hankkinut, kotiinkuljetus toimii lähiruokakaupalla ja lastentarvikeliikkeillä, eikä kotiinkuljetusmaksut tule sen kalliimmaksi kuin käyttämättä jäänyt krääsäkään. Ja nopeimmillaan tavarat ovat 3h tilauksesta kotiovella. Vaatteita olen hankkinut osittain käytettynä, osittain lainattuna ja muutaman nettikaupan kautta. Sen verran, että alkuun päästään. Jos on tarvetta pulauttelun tms. takia suurempiin määriin, niitä saa sitten helposti vaikka netistä tilaamalla lisää.

Aiemmin on ollut keskustelua raskaudesta ja sen aikaisista hormooneista ja parisuhteesta. Itse olen pyrkinyt raskauteni aikana mahdollisimman rationaaliseen ajattelutapaan, on sitten kyse ruokarajoituksista, vauvan hyvinvoinnista vatsassa tai omista tekemisistäni. Alkuraskaudessa paino tippui melko roimasti, eikä ole edellenkään palautunut lähtölukemiin, vaikka laskettu aika on alle viikon päästä. Se on ollut varmaan ainut asia, josta olen ottanut vähän stressiä. Rationaalisuudella ja rentoutumisella olen välttänyt pahimmat hormoonimyskyt sekä osan fyysisistäkin vaivoista. Itseasiassa viime viikolla kyynelehdin ensimmäisen kerran ja itsellekin täysin yllättävässä tilanteessa - minut ohitti Münchenin rekkareissa oleva auto ja iski ikävä Saksaan. Onneksi olin yksin...

Olen myös tietoisesti panostanut ajatukseen, että lapsen tasapainoinen kasvu ja kehittyminen lähtee tasapainoisesta parisuhteesta. Valitettavasti lähipiiristä löytyy esimerkki, jossa vastasyntynyt oli se äidin silmäterä, joka tuli kaikessa ensin ja osittain varmaan siksikin parisuhde päättyi avioeroon. Toisaalta meillä on yhteiseloa takana yli 15-vuotta, joten eiköhän tässä tunneta toistemme tavat ja arvomaailmat, vaikka ollaankin ison mullistuksen edessä. Keskusteluahan tämä vaatii, hitostako minä osaan miehen ajatuksia lukea. Jos tekee mieli töiden jälkeen käydä oluella, niin asiasta pitää osata/uskaltaa sanoa, eikä tulla kotiin peltorit päässä. Samoiten odotan kuulevani, jos käyttäytymiseni on huomaamattani muuttunut radikaalisti ikävämpään suuntaan. Eikö nämä ole ihan perusasioita puolin sun toisin, oli sitä vauvaa tahi ei?

 

[Siivu]

Kaikenlaista kampetta on jo haalittu, mutta yksi tärkeä vielä puuttuu, nimittäin turvakaukalo autoon. Itse olen vielä aika pihalla tästä skenestä ja valikoimasta. Sen tiedän, että meillä ei ole autossa isofix-valmiutta, joten joku vöihin kiinnitettävä malli tulee ostoon. Lisäksi arvostaisin, jos siinä olisi ns. telakka mukana, jolloin kaukalon voisi aina vaan napsauttaa kiinni. Näitä telakoita kaiketi saa myös normivöihin? Lisäksi toki turvallisuus ja lapsen hyvä asento ovat tärkeitä. Onko kellään mitään suosituksia näillä spekseillä??

Omakohtainen kokemukseni valmistuu sinulle liian myöhään, mutta me hankimme Graco Logico S kaukalot vöihin kiinnitettävine telakoineen. Kaksosia niissä roikuttanut äiti ainakin kehui käytettävyyttä kovasti ja turvallisuustesteissäkin tuo on saanut parhaat arvosanat. Asentoonkin oli jotain säätimiä, kuten varmaan kaikissa muissakin nykykamppeissa.

Saimme todella hyväkuntoisen parin käytettynä, mutta ei tuo tolkuttoman hintainen näyttänyt lähdöltäänkään olevan.

Olen myös siinä käsityksessä, että kopan saa samalla mekanismilla kiinnitettyä tietyn mallisiin matkarattaisiin

 

[Miksu00]

Vielä pitäisi pari kuukautta odotella, toukokuun puolenvälin tienoilla sitten muuttuu kaikki, kun tyttö rääkäisee itsensä maailmaan.

Kaikenlaista kampetta on jo haalittu, mutta yksi tärkeä vielä puuttuu, nimittäin turvakaukalo autoon. Itse olen vielä aika pihalla tästä skenestä ja valikoimasta. Sen tiedän, että meillä ei ole autossa isofix-valmiutta, joten joku vöihin kiinnitettävä malli tulee ostoon. Lisäksi arvostaisin, jos siinä olisi ns. telakka mukana, jolloin kaukalon voisi aina vaan napsauttaa kiinni. Näitä telakoita kaiketi saa myös normivöihin? Lisäksi toki turvallisuus ja lapsen hyvä asento ovat tärkeitä. Onko kellään mitään suosituksia näillä spekseillä??

Tässä hyvä lista noista istuimista: Turvaistuintestit - Autoliitto . Täälä emäntä katseli ja vertaili monta päivää noita istuimia. No tietty onhan se tärkeää, että on kunnon istuin, jos jotain sattuu. Meillä on maxi cosin joku isofix-istuin, minkä sai myös vöillä kiinni. Nyt hommattiin jo seuraavan koko luokan istuin, en kyllä enää muista mikä oli merkiltään, mutta hyvä ja tukeva on!

 

[fat of the land]

Niin tulee muuten meillekin! Hiukan yli puolen välin ollaan ja kaikki ollut ultraäänissä hyvin. Tuleva äitikin voi hyvin, eikä mitään totaalista flippaamista ole tapahtunut.

Hyvissä fiiliksissä, tietysti kaikki on uutta ja hämmentävää. Pelonsekaista innostusta. Sukupuoli jätettiin yllätykseksi, joten vielä ei tiedä tuleeko lapsesta NHL-pelaaja vai tuleva naispresidentti.

Kohta pitää alkaa tekemään kaiken maailman hankintoja, rahaa palaa mutta palakoon.

 

[doublepenetrator]

Sukupuoli jätettiin yllätykseksi, joten vielä ei tiedä tuleeko lapsesta NHL-pelaaja vai tuleva naispresidentti.

Lihavoidun kohdalla ei ainakaan luulisi olevan suuria suorituspaineita. Ensimmäinen kun oli kaikkien aikojen floppi. Onnea kovasti, kovasti onnea.

 

[V-man]

Juhannuksen aikoihin pitäisi esikoispojan saapua maailmaan. Tähän asti kaikki näyttää ihan normaalilta, joten toivotaan että kaikki menee jatkossakin hyvin.

Nuista shoppailuista sen verran, että me ainakin olemme haalineet niin paljon käytettyä tavaraa kuin mahdollista. Tutuilta ja tuntemattomilta. Tietyt asiat halusimme toki ostaa uutena, mutta esim. ihan uuden veroisia vaatteita saa ihan älyttömiä määriä pienelläkin rahalla esim. tori.fistä tai kirppiksiltä. Ei niitä ensimmäisen parin kuukauden vaatteita ole kuitenkaan montaa kertaa edes käytetty, ellei niitä ole kierrätetty jo useammalla penskalla. Minä en ala mitään 10-15e per vaate maksamaan kun ihan vastaavaa kamaa saa 2 eurolla vähän käytettynä. Hoitopöytiä yms. peruskamaa on netti täynnä, joten en todellakaan ala niitäkään uutena ostamaan. Käytetyn kun ostaa niin niistä saa omat pois sitten joskus myydessä.

 

[Jii]

Tänään tuli haettua taas kerran farmariautollinen tavaraa. Tuplavaunut + 2 vaunukoppaa + 2 adapterit + 1 laukku + 2 sitteriä + 2 turvakaukaloa + 2 isofix-jalustaa + 2 syöttötuolikaukaloa. On tämä lisääntyminen melkoista kilpavarustelua.

Onneksi pikkuväellä kaikki on kunnossa ja viimeisen mittauksen mukaan isommatkin rullakebabit alkavat kadehtia runsaan kilon painoja.

 

[Siivu]

Tänään tuli haettua taas kerran farmariautollinen tavaraa. Tuplavaunut + 2 vaunukoppaa + 2 adapterit + 1 laukku + 2 sitteriä + 2 turvakaukaloa + 2 isofix-jalustaa + 2 syöttötuolikaukaloa. On tämä lisääntyminen melkoista kilpavarustelua.

Onneksi pikkuväellä kaikki on kunnossa ja viimeisen mittauksen mukaan isommatkin rullakebabit alkavat kadehtia runsaan kilon painoja.

Juu, on tämä melkoista sotaan varustautumista. Itse hain eilen vaunut ja tänään tuli vielä vastaan vastustamaton tarjous matkarattaista, joihin turvakaukalot napsahtavat kivasti paikalleen. Melkein kaikki on saatu hankittua käytettynä, joka käytännössä puolittaa kustannukset. Siitä huolimatta liikaa rahaa ei tilillä lepuutu.

Meillä myös kaikki hyvin, pitkälle toisella kilolla ollaan jo per nuppi. Vaimoa ei käy minuuttiakaan kateeksi. Lääkäri kertoi pari päivää sitten nykytilan vastaavan kuormittavuudeltaan yksikköraskauden viimeisiä viikkoja. Oli totta tai ei, niin aikamoisella kunnioituksella seuraan avuttomana sivusta tuota olemisen sietämätöntä vaikeutta. Helppo sanoa jo nyt, että minulle suodulla kärsivällisyydellä ei olisi samoihin karkeloihin asiaa.

 

[Jushka]

Juu meillekin! Kolmatta odottelen, joten mitään kovin mullistavaa ei tässä tilanteessa ole.
Aina sitä kummasti tässä kohti tajuaa miksi tämä on nimeomaan RASKAUS, koska raskaaksi käy pikkuhiljaa..
Mutta aina yhtä ihanaa, ei siitäkään pääse mihinkään.

Olkaahan ymmärtäväisiä puolikkaittenne hormonimyrskyissä, tää on rankkaa kun itekään aina tiedä millä mielellä sitä on..

 

[Domi28]

Meille syntyy kuukauden kuluttua esikoinen.
Olen alkanut epäillä, että raskausajan vaikeus on vain naisten propagandaa ja yritys tulla hemmotelluksi. Vaimokin on ihmetellyt sitä kauheaa itkua lehdissä yms. Tosin koska kyseessä on meille molemmille ensimmäinen toukka, niin vertailukohtaa ei ole. Vaimon siskolla on kylläkin 3 kakaraa ja kuulemma ei ole sielläkään koettu raskausaikaa mitenkään raskaana.
Meillä ei ole toistaiseksi ollut mitään vaikeuksia, lukuunottamatta selällään nukkumista (mikä ei onnistu).
Naisille terveisiä: lopettakaa valitus!
Itsepähän olette haarukan avanneet, joten deal with the consequences....

 

[Red Label]

Meille syntyy kuukauden kuluttua esikoinen.
Olen alkanut epäillä, että raskausajan vaikeus on vain naisten propagandaa ja yritys tulla hemmotelluksi. Vaimokin on ihmetellyt sitä kauheaa itkua lehdissä yms. Tosin koska kyseessä on meille molemmille ensimmäinen toukka, niin vertailukohtaa ei ole. Vaimon siskolla on kylläkin 3 kakaraa ja kuulemma ei ole sielläkään koettu raskausaikaa mitenkään raskaana.
Meillä ei ole toistaiseksi ollut mitään vaikeuksia, lukuunottamatta selällään nukkumista (mikä ei onnistu).
Naisille terveisiä: lopettakaa valitus!
Itsepähän olette haarukan avanneet, joten deal with the consequences....

Täällä täysin samat kokemukset, laskettu aikakin kuukauden kuluttua ja esikoinen kyseessä. Ei pahemmin valitusta koko aikana, joskus neljännen kuun aikana oli aamupahoinvointia mutta se siitä. Raskaudenajan diabetes todettiin, mutta onneksi lievänä. Ei selkäkipuja, pientä väsymystä vain. Ja tietysti tuo selällä nukkuminen. Yhtä lehmänhermoinen tuo daami on kuin aina on ollutkin, kertaakaan ei olla onnistuttu riitelemäänkään, tosin sitä ei tapahtunut ennen raskauttakaan.

Näyttäisi olevan kovin yksilöllistä, kun kaveripariskunnan naikkosella on selkä aivan tohjona ja käveleminen vaikeaa, vaikka on samaan aikaan laskettu aika.

 

[lunar]

Ensimmäinen syntyy näillä näkymin kesäkuun alussa ja tyttö olisi tiedossa. Hyvin on mennyt täälläkin päin odotusaika, etenkin itselläni. Avovaimolla on ollut alussa pahoinvointia ja nyt selkäkipuja. Itse olen välttynyt niiltäkin, mitä nyt lauantai, sunnuntai ja maanantaiaamuisin on pientä heikkoa oloa ollut havaittavissa.

 

[Pekkis]

Kohta pitää alkaa tekemään kaiken maailman hankintoja, rahaa palaa mutta palakoon.

Lohdutan sinua sen verran, että jos sieltä se tuleva NHL-starba sitten tulee, niin ne hankinnat näin "uran" alkumetreillä ovat kuitenkin kovin vaatimattomia. Meidän perheen junioreiden urheiluun menevät roposet on tällä hetkellä sitä luokkaa, että omat henkilökohtaiset hankinnat ovat sitä samaa "kovin vaatimattomat"-luokkaa...

Kovasti onnea ja kaikkea hyvää jatkoon!

 

[Jushka]

Meille syntyy kuukauden kuluttua esikoinen.
Olen alkanut epäillä, että raskausajan vaikeus on vain naisten propagandaa ja yritys tulla hemmotelluksi. Vaimokin on ihmetellyt sitä kauheaa itkua lehdissä yms. Tosin koska kyseessä on meille molemmille ensimmäinen toukka, niin vertailukohtaa ei ole. Vaimon siskolla on kylläkin 3 kakaraa ja kuulemma ei ole sielläkään koettu raskausaikaa mitenkään raskaana.
Meillä ei ole toistaiseksi ollut mitään vaikeuksia, lukuunottamatta selällään nukkumista (mikä ei onnistu).
Naisille terveisiä: lopettakaa valitus!
Itsepähän olette haarukan avanneet, joten deal with the consequences....

Sitä minäkin mietin esikoista odottaessa, mikä siinä muka oli niin raskasta. Olin niin kaikkivoipa että tuntui kuin olisin keksinyt raskaana olemisen ja lasten saamisen. Lisäksi luoja siunasi vielä helpolla lapsella joka nukkui yönsä ja söi päivät, itki lähinnä märkää vaippaa tai nälkää.


Valitettavasti kaikki raskaudet eivät ole olleet samanlaisia. Tai sitten olen tullut vanhaksi kun nyt on jos jonkinlaista kolotusta ja pahoinvointikin kesti tauotta 16 viikkoa.
Hyi minua.

 

[V-man]

Yhtä lehmänhermoinen tuo daami on kuin aina on ollutkin, kertaakaan ei olla onnistuttu riitelemäänkään, tosin sitä ei tapahtunut ennen raskauttakaan.

Sama täällä. Raskaus on mennyt ainakin tähän asti (8. kuukausi alkoi tänään) ilman mitään draamaa. Uskoisinkin että jos nainen on raskausaikana arvaamattomasti käyttäytyvä vittupää, niin tuskin hän normaalistikaan on sieltä helpoimmasta päästä. Tosin voihan sekin olla yksi lukuisista oireista miltä tässä taloudessa on onneksi vältytty.

 

[Stonewall]

Meille syntyy kuukauden kuluttua esikoinen.
Olen alkanut epäillä, että raskausajan vaikeus on vain naisten propagandaa ja yritys tulla hemmotelluksi. Vaimokin on ihmetellyt sitä kauheaa itkua lehdissä yms. Tosin koska kyseessä on meille molemmille ensimmäinen toukka, niin vertailukohtaa ei ole.

Meilläkin kahden ensimmäisen kanssa oli just näin. Ei yhtään mitään ongelmia. Toisaalta viimeisimmän iltatähden kanssa olikin sitten rouvalla lähes kaikki vaivat. Löi ällikällä, miten olikin erilainen raskaus. Vaan lopulta kaikki meni hyvin, ja tuossa tuo kuopus lattialla ähisee, kohta on puoli vuotta mittarissa. Naisten varmaan kannattaisi tehdä muksuja (mahdollisimman) nuorina, niin pääsisivät vähemmällä.

 

[BOL]

Täällä taas naisten olemisen sietämisen keveyden asiantuntijat liikkeellä, miehet. Suosittelisin, että pitäisitte mölyt mahassanne, kun ette oikeasti voi tietää, millaista on olla raskaana. Samalla ihmisellä raskaudetkin voivat olla erilaisia, joten kannattaa vain olla tyytyväinen, jos kaikki on ollut hienoa, ihanaa ja tasaista. Kaikilla näin ei ole ja on röyhkeää väheksyä jonkun toisen ihmisen "vaikeutta", jos itsellä ei ole mitään kosketuspintaa asiaan. Vähän sama, jos kommentoisi, että ei lainkaan ymmärrä sitä, miten jonkun mielestä synnyttäminen voi olla helvetillinen kokemus, jos itsellä kaikki on mennyt hyvin. Kaikilla näin ei vain tapahdu, vaikka kuinka tekisi itse kaiken "oikein".

Kai sitä voisi miehellä jotenkin verrata siihen, että pakkosyötetään jotain hormoonia eikä voi itse säädellä mielialojaan. Toisella reaktiot ovat pienempiä kuin toisella, vaikka paperilla hormoonien pitäisi vaikuttaa molempiin samalla tavalla. Ihmiset ovat yksilöitä ja valitettavasti yksikään nainen ei voi itse vaikuttaa siihen, miten lisääntynyt hormoonituotanto vaikuttaa. Ikäkään ei yksin välttämättä selitä, miksi toisilla on vaikeampaa kuin toisilla.

Monelle voi tulla vielä yllätyksiä raskauden loppumetreillä ja oman puolison kipuilut voivat saada miehenkin tuntemaan itsensä hyvinkin voimattomaksi. Omasta puolisosta saattaa tulla ihan uusia piirteitä esille, kun elää jatkuvan säryn kanssa ja nukkumisesta ei tule mitään. Mutta sehän on ehkä ihan hyvääkin harjoitusta, sillä suurin osa vauvoista ei tosiaankaan nuku öitään putkeen, vaan heräävät muutaman kerran yössä syömään. Raskausajan kivutkin voivat lopulta tehdä ihan hyvää, sillä synnytyksen jälkeen pelkkä vessassakäynti on varsinkin monelle ensisynnyttäjälle jännittävä ja varsin kivulias kokemus. Myös parin viikon jatkuva vuotaminen alapäästä ja ulostamisen vaikeus ovat yleensä sellaisia asioita, mihin univajeesta ja suurista hormoonisuihkuista kärsivä nainen jaksaa suhtautua huumorilla, kun väsynyt mies tulee töistä kotiin ja kertoo hänen rankasta päivästään, miten pomo oli taas mulkku ja Spedekin vaan nakittaa omat duuninsa muille. Myös maidon nouseminen ensi kertaa rintoihin on suorastaan vapauttava kokemus ja imetys on yhtä juhlaa heti alusta saakka. Kun on jonkinlaista kokemusta kivusta jo aiemmin, ei tule sitten niitä suuria yllätyksiä. Kenellekään.

Olisihan se ihanaa, jos kaikki pääsisivät kokemaan raskautensa niin, että se on hienoa ja upeaa aikaa. Valitettavasti kaikki eivät niin koe, vaikka miten haluaisivat ja asennoituisivat, että se on elämän parasta aikaa. Pieni määrä empatiaa tekisi ihan hyvää monelle. Jos ei pysty naisia kohtaan kokemaan empatiaa, niin edes heidän miehiään kohtaan sitten. Kuinka moni kehtaa sanoa omalla frendilleen, jolla on koliikkilapsi kotona ja kaverista näkee, että elämä on rankkaa ja oikeastaan ihan perseestä, että "Kato nuku vaan. Kyllä sitä ihminen nukkuu, kun tarpeeksi väsyttää, sä et vaan ole riittävän väsynyt vielä"?