Axkid minikidille suositus täältä.
Meillä on vauvalla Britaxin kaukalo ja isommalla pojalla Joie i spin safe. Mahtuu Passattiin kuskin taakse hienosti, korkea turvaluokitus, paljon säätövaraa ja bonuksena tuo kääntyvä penkki, johon lapsen saa lastattua tosi helposti.
Kokemuksesta sanoisin, että puhelin soi siinä aamupalan jälkeen ja huomenna illalla on pienokainen sylissä. Vinkkinä ehdotan ottamaan eväitä mukaan. Nämä on niitä hetkiä joita mietit kuolinvuoteella, joten paina mieleen sen minkä tunnemyrskyssä pystyt. Tsemppiä ja onnea, toivottavasti kaikki sujuu mahdollisimman hyvin.Vähän valoa tänne. Taudit ollaan aikalailla jo selätetty ja lekuriltakin tuli vihreätä valoa oleskelulle sairaalassa. Mamma pääsikin vasta tänään käynnistelemään ja nyt on päivän popsinut nappeja naamaariin.
Ei oikein osaa olla kotona yksin selvästikkään. Huseerannut kaikkea turhaa ja siivonnut kämpän lattiasta kattoon. Tässä nyt vaa sitte odotellaan puhelimen pärinää.
Kiitos. Toivottavasti nyt yön saa tässä rauhassa nukuttua, kun on ollut saikun takia muutenkin vähän levällään unirytmi. Eikä tässä onneksi ensimmäistä kertaa olla kyydissä :D. Isompi stressi tässä uusperheessä oli saada varmuudella luotettava sijoituspaikka muille polvenkorkuisille tähän hätään. Onneksi kaikille sellainen kuitenkin löytyi ja nyt voi täysin keskittyä odotteluun.Kokemuksestani sanoisin, että puhelin soi siinä aamupalan jälkeen ja huomenna illalla on pienokainen sylissä. Vinkkinä ehdotan ottamaan eväitä mukaan. Nämä on niitä hetkiä joita mietit kuolinvuoteella, joten paina mieleen sen minkä tunnemyrskyssä pystyt. Tsemppiä ja onnea, toivottavasti kaikki sujuu mahdollisimman hyvin.
Näissä tulee aina mieleen tositarina Kättäriltä: kätilö soitti kotona odottavalle isälle, että pikku hissuksiin voisit alkaa tulla tänne päin, varmaan seuraavien tuntien aikana alkaa tapahtua (äiti oli jo osastolla jostain syystä). Kätilö vielä rauhoitteli tulevaa isää, ”ei mitään hätää eikä kiirettä, kaikessa rauhassa voit käydä vielä suihkussa ja ajaa parran, otat vaan mukaan ne kamat” jne. No eipä siinä, hiukan oli tuleva äiti ihmetellyt kun näki synnytyssalissa aviomiehensä ekaa kertaa ikinä ilman partaa…Kiitos. Toivottavasti nyt yön saa tässä rauhassa nukuttua, kun on ollut saikun takia muutenkin vähän levällään unirytmi. Eikä tässä onneksi ensimmäistä kertaa olla kyydissä :D. Isompi stressi tässä uusperheessä oli saada varmuudella luotettava sijoituspaikka muille polvenkorkuisille tähän hätään. Onneksi kaikille sellainen kuitenkin löytyi ja nyt voi täysin keskittyä odotteluun.
Me tosiaan yritettiin mennä ihan luomuna loppuun asti eli synnyttää kotona altaaseen ja ilman mitään kummempia kommervenkkejä. Vedet menivät keskellä yötä, seuraavana yönä sitten alkoi vasta käynnistyä kunnolla. Siitä pikakelauksella reilu 30 h eteenpäin ja kätilöt totesivat tulevalla äidillä olevan vähän turhan paljon lämpöä ja vauvan sykkeet turhan korkealla. Ei muuta kuin tyypit autoon ja sairaalaan, vartti pöydällä pötköttelyä ja vauva olikin jo sylissä. Ei kyllä olisi tullut mieleenkään synnyttävällä osapuolella lähteä käyttämään koiraa ulkona, hyvä että itse pystyi kivuissaan kävelemään. Oli sellainen suoritus, johon en itse pystyisi. Mulle riittävä tuska on se, että n. puoleen vuoteen en ole nukkunut yhtään yötä kunnolla, kourallinen öitä on mennyt peräti 6 h yhtäjaksoisella unella.Tuli mieleen eräs tositarina kun luki @Salama15 kirjoituksen.
Eräällä tutulla pariskunnalla oli mennyt lapsivedet aamulla. Olivat ottaneet tämän johdosta yhteyttä Hyvinkäälle sairaalaan. Sieltä oli neuvottu että laittakaa vaan tavarat kasaan ja lähtekää tulemaan sairaalalle päin. No pariskunta oli vielä käyttänyt yhdessä molemmat koirat kunnon lenkillä. Tämän jälkeen oli nainen pyörittänyt vielä koneellisen pyykkiä. Sitten pariskunta oli mennyt Hyvinkäälle sairaalaan. Alle 45min siitä kun auto oli saatu parkkiin niin perheen esikoinen oli jo syntynyt. Meillä taisi mennä esikoisen kanssa 18h
5340g mötkö. Siinä laitettiin sairaalan vuoden isoin heittämällä.Pientä päivitystä tilanteeseen. Jääräpäinen poika ei tahtonut tulla tähän maailmaan itse, joten nyt ollaan hakemassa poikaa vastentahtoisesti pois.
Hieman jännittää.
Herra mun aikain ties… tuohan on lähes yhtä suuri kuin tämä meidän puolivuotias, jolle ei vieläkään tullut kuudes kilo täyteen. :D5340g mötkö. Siinä laitettiin sairaalan vuoden isoin heittämällä.
Jännitys laantui nopeasti.
Joo oli aika repiminen. Piukas oli, mutta päivä oli lyöty tähtiin.Herra mun aikain ties… tuohan on lähes yhtä suuri kuin tämä meidän puolivuotias, jolle ei vieläkään tullut kuudes kilo täyteen. :D
Paljon onnea sinne ja kaikkea hyvää koko perheelle!
Ku on jo yksi lapsi, niin sitä oletti, että eipähän toisen kohalla mikään enää yllätä. No ultrassa sitten näkyki kaksoset. Meinasin tippua tuolilta, puskee kylmää hikeä ja rintaa puristaa. Mitähän tästäki tullee.
Tupla onnittelut. Ja tupla jaksamiset jokaiseen tupla hassutteluun. Tuplasti!Ku on jo yksi lapsi, niin sitä oletti, että eipähän toisen kohalla mikään enää yllätä. No ultrassa sitten näkyki kaksoset. Meinasin tippua tuolilta, puskee kylmää hikeä ja rintaa puristaa. Mitähän tästäki tullee.
Tervetuloa kerhoon! Kannattaa pitää kamera kädessä koko ensimmäisen vuoden ajan. Jälkikäteen siitä ei hirveästi muista, unta kun ei ihan liiaksi ole tarjolla. Kaikki mahdolliset tukiverkostot täysmittaisesti käyttöön myös, että saatte varmistettua vanhempien jaksamisen.Ku on jo yksi lapsi, niin sitä oletti, että eipähän toisen kohalla mikään enää yllätä. No ultrassa sitten näkyki kaksoset. Meinasin tippua tuolilta, puskee kylmää hikeä ja rintaa puristaa. Mitähän tästäki tullee.
Hyvä siitä tulee! Onnea.Ku on jo yksi lapsi, niin sitä oletti, että eipähän toisen kohalla mikään enää yllätä. No ultrassa sitten näkyki kaksoset. Meinasin tippua tuolilta, puskee kylmää hikeä ja rintaa puristaa. Mitähän tästäki tullee.