Meille tulee vauva!

[repe_joke]

On se jo tottunut siihenkin että iskä raivokkaasti kesken unien alkaa tuulettaa maalia, esim keskellä yötä änäripeliä punnertaessa. Ei edes herää enää siihen...

Meillä kun tytteli oli pieni, ja isukki tuuletti lätkämatsin maalia (ihan rauhallisesti jopa), niin tytteli sai hysteerin itkukohtauksen. Itkua sitten riittikin seuraavat parikymmentä minuuttia, eikä siinä sitten äitinkään syli rauhoittanut, isin sylistä puhumattakaan.

Nykyään tyttö ymmärtää jo itsekkin sen verta lätkän päälle, että tuulettaa kun tulee maali. Tosin vielä tuuletukset tulee tekee kumpi tahansa maalin.
Ja kovasti tyttö myös tekee maaleja kun leikkii pallolla, ja tottakai aina tulee tuuletukset päälle.

 

[toothfairy]

Enpä olisi uskonut vielä kirjoittavani tänne. Neljä vuotta yrittämistä takana ja tänään rouva meni sitten paukauttamaan päin kasvoja olevansa raskaana. Ei tätä ihan heti tajua mutta helvetin hyvältä tuntuu tällä hetkellä.

 

[-Niks-]

Enpä olisi uskonut vielä kirjoittavani tänne. Neljä vuotta yrittämistä takana ja tänään rouva meni sitten paukauttamaan päin kasvoja olevansa raskaana. Ei tätä ihan heti tajua mutta helvetin hyvältä tuntuu tällä hetkellä.

Mieti sitä hetkeä kun saat pidellä lastasi ekaa kertaa sylissä, tai sitä hetkeä kun sanoo ensimmäisen sanansa. Lapset on ihanan veikeitä otuksia.

Onnea paljon ja toivotaan että tulee uusi Teemu Selänne sieltä!

 

[Haamu]

Tjaaha, millo viimeksi Jatkoajassa? En muista, mutta pöröissä oltiin muistaakseni viimekski.

Mutta joo, 3/4D-ultran mukaan pitäs poika tulla kesäkuussa. Kassit ainaski kuvassa näky. Huisia. Ihan vitun huisia. Kuha on terve. En tiijä, emäntä on ainaki ruoka-aikaan ollu kotona, jos ei muuta.

Joo-o, muiden juttuja lueskelessa tuntuu meidän kaksi vuotta yrittämistä koehedelmöityksineen lyhyeltä ajalta, mutta kyllä ittu varsinkin vaimo oli ihan rikki välillä. Ja kyllä täytyy myöntää, että kovaa näytellyt isäehdokaskin pari kertaa murtui aikasta täysiä.

Nyt tuntuu suht' hyvältä. Silti ei osaa oikein riemuita vasta kun on saanut tytön/pojan syliin terveenä.

Kaikille jotka yrittää eikä meinaa lähteä: Jaksamisia. Ja jos jos oot se joka kannustaa, tai ainakin yrittää, koita jaksaa. Koita yrittää uskoa, että jossain kiitos seisoo. En tiijä, ainakin meijän perheessä vaimo oli tosiaan välillä aikasta rikki kun lapsi ei tullutkaan 'tilaamalla'. Välillä homma oli vaimon syy, välillä minun, välillä kummankin ja välillä 'jonkun muun tahon'.

Silti. Mä oon kohta iskä. Ei oo todellista.

 

[Puscutractori]

Enpä olisi uskonut vielä kirjoittavani tänne. Neljä vuotta yrittämistä takana ja tänään rouva meni sitten paukauttamaan päin kasvoja olevansa raskaana. Ei tätä ihan heti tajua mutta helvetin hyvältä tuntuu tällä hetkellä.

Onnea! Meilläkin tärppäsi neljän vuoden yrittämisen jälkeen, joten pystynen kuvittelemaan tunteesi. Laskettu aika on 27.4. Kovasti jo jälkikasvu potkii rouvan mahassa ja synnytystä odotellaan... =)

 

[hege]

Pitkästä aikaa jatkoaikaan kirjoittelemassa... Onnea kaikille tähän ketjuun!

Meillä tilanne on sellainen laskettu aika olisi 12.8 ja ensiviikolla on se moni-D ultra. Omalla kohdalla on hieman huonosta omasta tunnosta kärsitty, kun tuli oltua ensimmäinen ultra ja ensimmäiset neuvolat yms. työmatkoilla. Mutta kun pääsi kuulemaan ensimmäisen kerran sydänäänet, niin silloin lapsen tulo alkoi realisoitumaan (hyvässä ja pahassa) ja omat prioriteetitkin muuttumaan.

Itseä hieman pelottaa lapsen mukana tuleva vastuu (tai jos rehellisiä ollaan niin aika laillakin), mutta onneksi isoon osaan asioita voi kasvaa vähitellen. Mitenkäs muilla?

H.

 

[expertti]

Pitkästä aikaa jatkoaikaan kirjoittelemassa... Onnea kaikille tähän ketjuun!

Meillä tilanne on sellainen laskettu aika olisi 12.8 ja ensiviikolla on se moni-D ultra. Omalla kohdalla on hieman huonosta omasta tunnosta kärsitty, kun tuli oltua ensimmäinen ultra ja ensimmäiset neuvolat yms. työmatkoilla. Mutta kun pääsi kuulemaan ensimmäisen kerran sydänäänet, niin silloin lapsen tulo alkoi realisoitumaan (hyvässä ja pahassa) ja omat prioriteetitkin muuttumaan.

Itseä hieman pelottaa lapsen mukana tuleva vastuu (tai jos rehellisiä ollaan niin aika laillakin), mutta onneksi isoon osaan asioita voi kasvaa vähitellen. Mitenkäs muilla?

H.

Joo-o, enää ei ole itsestään selvää että lähdetään frendeille peli-iltoihin tai muuten vaan ottaan hulia. Toki ei se harmitakaan. Meidän pienokainen kun on hereillä kuitenkin niin vähän aikaa päivästä, että haluankin olla maisemissa kaiken ajan jonka töiltä ehtii.

Oikeat valinnat kummeiksi auttavat myös ylläpitämään ystävyyssuhteita;-)

Äiti tietenkin on kovimmilla ja parhaiten mielestäni olen pystynyt auttamaan, pesemällä pyykit, laittamalla tiskit, ruuat ja hoitamalla imuroinnit. Myös vaipanvaihtoihin ryntään aina kun mahdollista, ne on kuitenkin niitä harvoja yhteisiä hetkiä iskän ja lapsen välillä näin alussa. Lisäksi kun vaavi tykkää köllötellä tuossa hoitopöydällä, kun tietää että palvelu pelaa;-)

Kylvettäminen 2 x viikossa on minun ja likan kohokohta. Vettä hän rakastaa ja ilman itkua ei kylvystä tulla pois, mutta se on sen arvoista molemmille.

Vastuu on kova, mutta palaute tulee välittömästi. Kun se hymy tai iloinen äännähdys sieltä tulee, on väsymys tiessään.

Kaverit kyllä ymmärtävät ja ei se elämä välttämättä ihan niin paljoa muutu, jos osaa organisoida aikansa. Peleissä ja reeneissä käydään yhä, ehkä sellaiset perus päiväkaljat on jääneet pois. Rahaa säästyy ja kessi pienenee.

 

[liigajyrä]

Niin

tässä ei ole hirveästi aikaa ollut kirjoitella kun kaksospojat kotiutuivat viime viikonloppuna. Kun ennestään on 2 tyttöä on hommia ollut "ihan"riittämiin mutta hienoa aikaa tämä on ollut.

Univaje ei ole karmean paha vielä mutta kesää kohtihan tässä mennään!


Joten tsemppiä kaikille!

 

[Cosmo]

Meillä tilanne on sellainen laskettu aika olisi 12.8 ja ensiviikolla on se moni-D ultra.

Paljos toi robo-ultra oikein maksaa? Saako heti selville, onko missiainesta? (olettaen että nykyiset hulinat jatkuvat odotetusti ja n. 20v päästä on missikisoissa myös miehiä)

 

[Puscutractori]

Paljos toi robo-ultra oikein maksaa? Saako heti selville, onko missiainesta? (olettaen että nykyiset hulinat jatkuvat odotetusti ja n. 20v päästä on missikisoissa myös miehiä)

Helsingissä tuo ultra maksoi muistaakseni noin 180 euroa, josta itse joutui maksamaan noin 140 euroa. Kasvonpiirteet erottuivat ihan mukavasti. Mitä myöhemmin tutkimus tehdään, sitä enemmän piirteet näkyvät. Ellen väärin muista, suosituksena on, että tutkimus tehtäisiin raskausviikoilla 21-28. Me kävimme raskausviikolla 22, ja paljon näkyi kuvissa. Oman DVD:nkin sieltä sai, joten tutkimusta on myöhemmin voinut katsella kaikessa rauhassa vielä kotisohvallakin. ;)

 

[hege]

Ja ennenkaikkea se DVD-kannattaa säästää siihen hetkeen, kun jälkikasvu tuo ensimmäisen tyttö/poikaystävän himaan käymään. Tällöin voi sitten aloittaa mukavasti keskustelun näytämällä ehdottamalla, että katsotaanko millainen meidän pikku-Tero/Tiina oli tosi pienenä...

Hinta on tosiaan ~180 tasoa, asiasta oli puhetta edellisessä ultrassa mutta jostain syystä ei oikein silloin tullut rekisteröityä asiaa.

H.

 

[The Hawks]

Siltä näyttää vahvasti että meillekin tulee vauva. Ei nyt vielä julisteta mitään, mutta todennäköistä se on. Lapsi on kyllä hieno asia, mutta vielä en ole täysin ajatukseen tottunut. Ajatusta täytyy vielä kypsyttää jonkin aikaa.

 

[Alamummo]

Sukupuolta ei tosiaan pääkaupunkiseudulla kerrota, mutta esim. täällä Koillis-Pirkanmaalla kyllä sen ilmoittavat hyvissä ajoin. (pääkaupungin syistä olla kertomatta on monta huhua, mm. ihmisten lakitoimet väärissä ennusteissa yms.) Tosin täällä ekassa ultrassa nähty peli muuttui toisessa ultrassa ehkäksi, joten mieliharmiahan tuo meinasi tuottaa. Kolmannella kerralla oli sit jo niin selvä vehje haarovälissä, ettei erehtymisen varaa ole.

Niin ja poika syntynee huomenna, kun kerran ekan kerran tällä kaudella näkisin HIFK:n pelin televisiosta ;)

c

Onnea vaan vauvasta. Ihmetyttää kuitenkin mieliharmisi siitä, ettei lapsi ehkä olisikaan ollut poika. Onko vielä nykyäänkin miehiä, joille tyttölapsen syntyminen on mielipahan aihe?

 

[kakkonen]

Onnea vaan vauvasta. Ihmetyttää kuitenkin mieliharmisi siitä, ettei lapsi ehkä olisikaan ollut poika. Onko vielä nykyäänkin miehiä, joille tyttölapsen syntyminen on mielipahan aihe?

Eikös kaikki naiset ja tytöt ärsytä yleensä miehiä...? Pelkästään miehiä jos täällä olis niin olishan elo helppoa..

 

[repe_joke]

Onnea vaan vauvasta. Ihmetyttää kuitenkin mieliharmisi siitä, ettei lapsi ehkä olisikaan ollut poika. Onko vielä nykyäänkin miehiä, joille tyttölapsen syntyminen on mielipahan aihe?

No en tiedä mitenkä muut toimii, mutta me ainakin ostettiin vaatteita ennen lapsen syntymää. Ja jos ultrassa on kerennyt saada jo varman "kyllä on poika" vastauksen, niin voihan se vähän vitutusta nostaa kun kaikki vaatteet on ostettu pojalle, ja seuraavassa ultrassa sanotaankin "se on ehkä tyttö sittenkin".

Mutta jos muuten sukupuolella on väliä, niin ihmettelen suuresti.

 

[sampio]

Onnea vaan vauvasta. Ihmetyttää kuitenkin mieliharmisi siitä, ettei lapsi ehkä olisikaan ollut poika. Onko vielä nykyäänkin miehiä, joille tyttölapsen syntyminen on mielipahan aihe?

Omasta puolestani voin sanoa, että poikaa toivoin aikoinani, mutta en missään tapauksessa asennoitunut niin, että tytön syntyminen olisi jotenkin harmillista. Kun kätilö sitten ilmoitti tytön tulleen, ei asialla ollut mitään merkitystä, muuta kuin tietenkin se, alkoiko hellittelemään prinsessaksi vai äijäksi.

Kai sitä pelikaveria toivoisi edelleenkin, jos toista joskus yritämme, mutta pääasia on kuitenkin lapsen terveys ja vaimon toipuminen.

 

[Liverpooligan]

Mutta jos muuten sukupuolella on väliä, niin ihmettelen suuresti.

No jos aivan rehellisesti tunnustaa, niin kyllähän sitä kovana futis- ja muutenkin urheilumiehenä kai sen prosentin kymmenyksen verran enemmän toivoisi ensimmäiseksi (kuka tietää jääkö ainoaksi) ehkä sittenkin poikaa, mutta todellakin tärkeintä on kuitenkin sekä vaimoni että tulevan lapsen terveys. Ja luulenpa, että kun pienokaisen ensi kertaa syliin ottaa, niin se on aivan yksi ja sama, mitä siellä haarovälissä on. Meillehän ei tosiaan vielä ole se sukupuoli selvennyt, koska paikallinen lääkäri on tunnetusti haluton paljastamaan sukupuolta etukäteen.

Onko muuten kenelläkään Oulun suunnalta viime aikoina tämän isyys-/äitiysasian parissa viihtyneille tietoa siitä, onko Oulussa näitä 3D-/4D-ultria ja jos on, niin missä hinnoissa sellaisen ultran ottaminen on?

 

[mjr]

Jaaha, tänään sitä sitten koitti, 11 pitkähköä päivää yliaikaisena, isyys ja lapsilisät. Äiti ja poika voivat hyvin, jälkimmäisen keuhkot tuntuvat olevan erittäinkin toimivat. Muistorikas päivä. Ja yö.

 

[Viljuri]

Onnittelut! Urasuunnitelmaa ja lajia ei tosin kannata lyödä heti lukkoon (varsinkaan Lukkoon), kun ei ilmeisesti voi olla varma, että onko näitä nopeita vai hitaita lihassoluja tullut enemmän.

 

[mjr]

Onnittelut! Urasuunnitelmaa ja lajia ei tosin kannata lyödä heti lukkoon (varsinkaan Lukkoon), kun ei ilmeisesti voi olla varma, että onko näitä nopeita vai hitaita lihassoluja tullut enemmän.

Minä kiitän! Tunnustan häpeämättömästi näin kiekkopalstalla, että jos tällä jälkikasvulla olisi (epägeneettisesti) urheiluun taipumuksia niin toivon kyllä, että pojasta tulisi pesäpalloilija. Uusia gretzkyjä nyt syntyy harva se päivä, suorastaan liikaakin, mutta huippulukkareista on maailmassa todellinen pula!

 

[sampio]

Viralliset onnentoivotukset mjr:lle isäksitulemisen johdosta! Hehkukoon onnesi kuin, öö... vasullinen vastaleivottuja pullia.

 

[Cimbe]

No niin, pakkipari tuli sitten aamulla klo 6.45 täyteen!

Tuoreella jässikällä oli mitat kyllä kohillaan, 54 cm pituutta ja painoa 4055 grammaa. Siitä on hyvä lähteä rakentamaan fyysistä peruspuolustajaa....

Tai sit ei. Kuitenkin hieno fiilis ja jälleen hatunnosto kaikille äideille!

 

[sidney]

Kyllä kai minunkin on tähän jotain sanottava. Tosiaankin onnea kaikille joille tämä on nyt ajankohtaista. Tässä kun muistelee omia poikia kun olivat pieniä niin olihan se hienoa. Mutta... vasta se on hienoa kun ovat isompia ja niiden kanssa voi kunnolla alkaa touhuaan kaikkea.
Meillä on nyt vanhin 8v sitten 7v ja vielä nuorin 3v. Kaikki poikia. Kahdella ADHD..... No ollaan pelastettu yksi pieni kyläkoulu, työllistetty yksi henk.koht avustaja. On onni asua maalla!
Vanhin pelaa kiekkoa toinen käy judossa ja nuorimmaisesta ei vielä osaa sanoa. On siinä rouva välillä aika väsynyt kun siihen lasketaan muuten vaan pimeä isä ja paljon töitä... Onneksi tuon ikäisillä treenejä on vielä harvakseltaan.
Tuosta vapaalle vaihtamisesta, meillä on tapana käydä vähintään kerran kuussa kahdestaan rouvan kanssa yksi yö poissa kotoa. Kummasti jaksaa taas vääntää kun saa vuorokauden olla välittämättä tappeluista ja jonkun vinkumisesta. Onneksi on hyvät isovanhemmat!

Nyt töissä ja tilanne päällä... Jatkan jos ehdin.

 

[mjr]

Tuossa aiemmin oli kiivastakin keskustelua vanhemmuudesta ja lapsettomuudesta. On sanottava että ainakin omalla kohdallani biologia pääsi iskemään voimalla: en todellakaan ole ollut mikään vauva-ihminen, ei ole purkautunut mitään hysteerisiä leperrys-tulvia kun on tuollaisen pienen, rumahkon ja joka paikasta vuotavan nyytin jossain tavannut. Vähän päinvastoin. Mutta kovin sitä sydän heltyy ehdoitta tuon oman vauvan kohdalla... Tässä mielessä kokemus on siis muuttanut asennetta, mutta ei kuitenkaan mielipiteitä - on sinänsä täysin rationaalista valita lapsettomuus, mutta mahdollista kuitenkin on ettei lapsen saaminen ehkä ole sellainen kokemus kuin mitä sen ennakkoon arvelee olevan.

 

[mikse]

Narreilla ei taida fanituotevalikoimasta löytyä juuri mitn vauvoille?

Hahaa, potkupuku löytyi hallin fanituotemyymälästä. Hinta suolainen 25€, mutta eihän tätä voinut väliin jättää.