Vedenjakajalla?
Ville Peltonen, Lauri Marjamäki
Viime kausi osoitti, että Peltonen on kyvykäs uusiutumaan kovan paineen keskellä (jos Ville Peltonen edes tietää, mitä sana paine tarkoittaa). Parhaimmillaan sai IFK:n pelaamaan tasapainoisesti kentän molemmissa päissä. Marko Ojasen hankinta valmennustiimiin tuo varmasti lisäarvoa sekä IFK:lle, että Peltoselle itselleen. Mutta nyt on tultava menestystä, heti. Uskon Peltosen tekevän valmentajana hienon uran.
Marjamäki on menossa tällä hetkellä urallaan päinvastaiseen suuntaan, kuin Peltonen. Vai onko? Taktisesti köyhä KHL jätti selvästi jälkensä viime kauden pannukakun muodossa, kun ajoittain silminnähden turhautunut Marjamäki ei ollutkaan enää nykyliigassa pelitapansa kanssa aallon harjalla. Nyt on suuremman pelitaparemontin aika, jos hän mielii takaisin valtakunnan ykkösnimien joukkoon. Edelleen nuorena ja fiksuna valmentajana pidän todennäköisempänä sitä, että luo nahkansa uudelleen onnistuneesti, kuin vaipuu totaalisesti unholaan.
Juna meni jo
Jukka Rautakorpi, Risto Dufva
Rautakorpi: Parasta ennen -päiväys näyttäisi umpeutuneen viime kauden perusteella lopullisesti, ei ole kyennyt uudistumaan pelillisten vaateiden mukana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Rautakorven JYP olisi ensi kaudellakaan helppo vastus kenellekään. Nemo aisaparina voi olla edelleen uhka tai mahdollisuus.
Dufva: Hieman samat sanat kuin Rautakorvesta.
Päällikön suunta hukassa?
Olli Jokinen
Tuloksellisesti erinomaisesti menneestä tulokaskaudesta huolimatta ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä, mihin suuntaan jukurivenettä tulisi ohjata. Viime kauden otteet ja TV-asiantuntijana antamat käsittämättömät lausahdukset lajista vain vahvistavat tätä näkemystä. Päällikölle voisi olla tässä kohtaa paremmat uranäkymät Pohjois-Amerikan suunnalla.