Tietääkös kukaan Alatalon valmennusfilosofiasta? Lähteekö hyökkäyksen vai puolustuksen kautta? Tässä tuurilla saadaan katsoa ensi kaudella iloista hurlumhei kiekkoa, vaikkei pärjättäisikään. Mikäli vain rosteri on kunnossa niin luulisi hyökkävään peliin löytyä keinot.
1. Kaikille vastuuta
2. Tiivis viisikko maalin edessä, kyllä maalivahti ne läpi tulevat helpot hoitaa
3. Trap on mukava, silloin ei tule sydämentykytyksiä
4. Kiekollisena pelatessa, kaikilla on oikeus ottaa vapauksia. Jos näiden vapauksien takia tulee virheitä, niistä pidetään palaveri ja mietitään yhdessä miten olisi ollut parempi pelata. Jos palaverit eivät korjaa virheitä, on syytä peluuttaa virheen tehnyttä pelaajaa enemmän. Joskus se perkele oppii, että kaikki kärsii hänen mokistaan
5. Pelaajien tehtävä on kantaa vastuu kentällä tapahtuvasta
Näillä opeilla voitaisiin kaiketi luoda todella kova joukkue, kunhan yksilöt ovat rautaisia ammattilaisia. Valitettavasti jäljellä on opinkappale 6, joka mielestäni on Alatalon suurin ongelma, eli:
6. Kun kiekko siirtyy yli punaviivan, toimintavastuu on pelaajilla. Jos pelaajilla on ongelmia, heitä ohjeistetaan yrittämään kovemmin.
Kohta kuusi on siinä mielessä hankala, että kaikki joukkueet ajautuvat kauden aikana ongelmiin oman pelaamisensa kanssa. Ongelmat ovat lähes aina puolustuksesta tai hyökkäämisestä riippuvaisia. Alatalon pelikirja pitää huolta puolustuksesta ja ongelmia kohdatessaan Alatalo voi ohjeistaa selvillä harjoitetuilla toimintamenetelmillä pelaajiaan. Toisin sanoen puolustuksen vuotaessa Alatalo voi vaatia tiiviimpää viisikkoa omalle- ja keskialueelle, koska hän on sen harjoituttanut joukkueeseen. Sen sijaan kohdatessaan ongelmia hyökkäyspelaamisessa Alatalolla ei ole mitään mahdollisuutta reagoida. Hän ei ole harjoituttanut joukkueeseensa systemaattista tapaa hyökätä, joten hän voi vain vaatia lisää yritystä. Tämä ei korjaa tilannetta, koska pelaajien yrittäminen on jo pääsääntöiseti hyvällä tasolla. Oikeastaan se tekee tilanteesta vaikeamman, koska jo muutoinkin lukossa olevat pelaajat alkavat pitämään tehotonta hyökkäyspelaamista omana vikanaan, saamatta mitään varsinaista apua valmennukselta. Pelaajille tulee tunne ongelmasta, josta ei ole ulospääsyä. Seurauksena on ollut sekä HPK, että JYP aikana useiden otteluiden mittaisia tappioputkia, joiden syynä on ollut useiden otteluiden mittaiset maalittomat putket.