Matkalla Marsiin

[Alamummo]

Noh, ehkä se selittyy tällä kameran tekniikalla:

http://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/multimedia/mro20080303earth.html

Ei tuo mikään normaalilla digikameralla otettu kuva ole, eikä normaali näkymäkään Marsin "kaduilla".

Onpa mielettömän kaunis kuva. Eniten viehättää kuvassa tuo planeettamme sininen väri. Maksaisin mitä vaan, jos voisin nähdä Maan omin silmin avaruudesta. Ikävä kyllä, tämä on haave joka jää varsin suurella todennäköisyydellä toteutumatta.

Koska Maa on sisäplaneetta Marsista nähden, näkyy se (ja kuu) aina aamu- tai iltatähtenä nousten ennen aurinkoa ja tai laskien auringon perässä. Aivan kuten me näämme Venuksen. Maa ei siis kierrä Marsin yötaivasta.

 

[morningstar]

Onpa mielettömän kaunis kuva.

On todellakin. Itse asiassa enpä muista ennen nähneeni valokuvaa, jossa Maa ja Kuu näkyvät yhdessä kuvassa.

 

[MS]

Aiheeseen sopivaa musiikkia:
Vangelis: Mythodea: Music for the NASA Mission: 2001 Mars Odyssey (2001)
Tangerine Dream: Mars Polaris (1999)

 

[Eino_Mies]

Marsissa voisi kasvattaa parsaa!

 

[Tumpe]

Marsissa voisi kasvattaa parsaa!

Loistavaa, siirretään koko parsatuotanto Marsiin jotta ei tarvitsisi enää koskaan vahingossakaan syödä kyseistä paskaa.

Milloinkohan Marsissa aloitetaan terraforming.

 

[TKH]

http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/7544915.stm

"the Soviet "Mir" message of 1962."

Itse en tuota mainintaa nyt yhdistä oikein mihinkään. Onko kyseinen asiayhteys jollekin tuttu, eli mitä viestiä tuossa tarkoitetaan.

 

[Viljuri]

http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/7544915.stm

"the Soviet "Mir" message of 1962."

Itse en tuota mainintaa nyt yhdistä oikein mihinkään. Onko kyseinen asiayhteys jollekin tuttu, eli mitä viestiä tuossa tarkoitetaan.

"MIR, LENIN, SSSR"

 

[pernaveikko]

Maksaisin mitä vaan, jos voisin nähdä Maan omin silmin avaruudesta. Ikävä kyllä, tämä on haave joka jää varsin suurella todennäköisyydellä toteutumatta.

Puutun tähän vanhaan viestiin, koska itse pohdin ihan samaa. Siitä en vain ole yhtä varma jääkö se toteutumatta. Avaruuslentoja on varattu jo vaikka kuinka paljon lähivuosille. Onhan noista pitempäänkin ollut puhetta, mutta nyt ne tosiaan alkavat ihan oikeasti.

Tällä hetkellä hinnat ovat siinä 250000 euroa. Lähtöhinta on lienee tälläisissä asioissa kuitenkin melkoisen irrelevantti, koska aikaa on omalla kohdallani vielä se 30 vuotta tämän toteuttamiseen ja Alamummollakaan ei kovin montaa vähemmän. Oli kaiketi niinkin jännittävä asia kuin televisio aika monien ulottumattomissa, kun se ensimmäiseksi esiteltiin. Lentämisestä on tullut koko kansan hupia kaiken maailman ryanairien myötä.

Tämä on haave joka saattaa hyvinkin toteutua.

 

[Carlos]

Virgin Galactic ainakin visioi että parin vuoden sisällä tavis avaruusmatkan saa ostettua jo n. 20 000 dollarilla, eli kymmenesosalla nykyhinnoista. Sitten alkaa olla jo lähes jokaisen ulottuvilla joka sitä ihan oikeasti ja tarpeeksi palavasti haluaa.

 

[TKH]

Valtaoja ja Enqvist ovat mukana maanantaina alkavassa 5 kulmaa kosmologiaan -ohjelmassa, mikäli kiinnostaa.

http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?title=televisiossa_pohditaan_kosmologiaa&more=1&c=1&tb=1&pb=1

 

[tahtookirjoittaa]

Tällä hetkellä hinnat ovat siinä 250000 euroa. Lähtöhinta on lienee tälläisissä asioissa kuitenkin melkoisen irrelevantti, koska aikaa on omalla kohdallani vielä se 30 vuotta tämän toteuttamiseen ja Alamummollakaan ei kovin montaa vähemmän. Oli kaiketi niinkin jännittävä asia kuin televisio aika monien ulottumattomissa, kun se ensimmäiseksi esiteltiin. Lentämisestä on tullut koko kansan hupia kaiken maailman ryanairien myötä.

Tämä on haave joka saattaa hyvinkin toteutua.

En nyt mitenkään halua latistaa edellisten nimimerkkien haaveita, mutta kyllä tuo 30 vuotta taitaa olla vielä auttamattoman lyhyt aika siihen, että tavallinen talliainen avaruuslennoille pääsee. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Kuussa on käyty viimeksi 1970-luvun alussa, eikä sinne paluu edelleenkään ole NASA:llekaan mikään läpihuutojuttu.

Toki kuussa käynti on hieman eri mittaluokan projekti kuin viiden minuutin piipahdus ilmakehän ulkopuolella, mutta kuitenkin.

 

[pernaveikko]

Vertailun vuoksi: esimerkiksi Kuussa on käyty viimeksi 1970-luvun alussa, eikä sinne paluu edelleenkään ole NASA:llekaan mikään läpihuutojuttu.

Ei niin, taloudellisesti.

 

[siffa]

Valtaoja ja Enqvist ovat mukana maanantaina alkavassa 5 kulmaa kosmologiaan -ohjelmassa, mikäli kiinnostaa.

http://www.ursa.fi/blogit/ta/index.php?title=televisiossa_pohditaan_kosmologiaa&more=1&c=1&tb=1&pb=1

Tuli katsottua mielenkiintoisen ohjelmasarjan 1. jakso. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan vieraina olivat kosmologian professori Kari Enqvist ja uskontotieteilijä Matti Kamppinen.

Keskustelu oli asiallista. Kosmologian tunnettu popularisoija Kari Enqvist puhui jo kirjoistaankin tuttuja asioita maailmankaikkeudesta. Uskontotieteilijä Matti Kamppinen kertoi oman tieteensä tutkimuksista maailman uskonnoista ja jumalista.

Ohjelman päätarkoitus oli tutustuttaa katsojia kosmologian saloihin. Kosmologia ja sen tutkimukset jäävät lähes kaikille ihmisille uskon asioiksi. Ymmärtääkseen kosmologiaa on osattava sen kieltä eli matematiikkaa suhteellisen korkealla tasolla. Kosmologin on osattava myös perusfysiikkaa ja kvanttifysiikkaa sekä suhteellisuusteoriaa. Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria eivät ole arkitodellisuudessa ymmärrettävissä.
Kosmologia tutkii varhaista maailmankaikkeutta. Se on alkeishiukkas- ja astrofysiikkaa. Säieteorioista mikroaaltotaustaan. Kosmologia on muuttunut kosmista mikroaaltotaustaa koskevien havaintojen ansiosta täsmätieteeksi.

Einstein sovelsi suhteellisuusteoriaa maailman syntymiseen. Alkuräjähdys ei tapahtunut missään määrätyssä paikassa vaan kaikkialla. Aika ja avaruus saivat alkunsa alkuräjähdyksessä. Enqvist kertoi, että alkuräjähdys nähdään "katsomalla" sitä kosmista mikroaaltotaustaa havainnoimalla. Enqvistin mukaan aikaa ennen alkuräjähdystä ei ole. Enqvist kuvasi tätä maallikolle käsittämätöntä asiaa vertaamalla sitä siihen, että pohjoisnavalta ei pääse enää pohjoisemmaksi.

Maailmankaikkeudessa on 70% pimeää energiaa, 25% pimeää ainetta ja 5% tavallista ainetta. Pimeä energia on tutkijoille mysteeri. Se ei vuorovaikuta valon kanssa vaan valo menee sen läpi eli se on läpinäkyvää energiaa. Pimeä energia aiheuttaa maailmankaikkeuden kiihtyvän laajenemisen kunnes loppujen lopuksi havaittavissa on vain tyhjää.

Enqvistin mukaan tiede vastaa kysymykseen "Miten se toimii". Sensijaan tiede ei pysty selittämään "Miksi", koska siitä syntyy päättymätön kysymys-ketju.

Yllä on maallikon referaatti käydystä keskustelusta ja se saattaa sisältää virheitä, koska asiat, joita Enqvist esitteli eivät olleet minulle ymmärrettävissä.

 

[Alamummo]

Kari Enqvist on todella hyvä kirjoittaja ja suosittelen kaikille kiinnostuneille luettavaksi kirjaa Olemisen porteilla. Todella laadukas teos.

Ohjelmasarjan ensimmäinen osa oli laadukasta ja sivistynyttä keskustelua kolmen fiksun ihmisen kesken ja lupasi hyvää jatkolle. Siffa tuossa sisältöä referoikin, joten ei siitä sen enempää, mutta ohjelmasarjaa voi kyllä suositella kaikille kosmologian kysymyksistä vähääkään kiinnostuneille.

 

[varjo]

Kari Enqvist on todella hyvä kirjoittaja ja suosittelen kaikille kiinnostuneille luettavaksi kirjaa Olemisen porteilla. Todella laadukas teos.

Ohjelmasarjan ensimmäinen osa oli laadukasta ja sivistynyttä keskustelua kolmen fiksun ihmisen kesken ja lupasi hyvää jatkolle. Siffa tuossa sisältöä referoikin, joten ei siitä sen enempää, mutta ohjelmasarjaa voi kyllä suositella kaikille kosmologian kysymyksistä vähääkään kiinnostuneille.

Enqvistin kaikki kirjat ovat varsin hyviä, jokainen voi sitten muodostaa oman mielipiteensä kirjojen filosofisesta annista, mutta kyllä niitäkin näkemyksiä löytyy missä erinäiset käsienheiluttelijat dissaavat Enqvistiä yli kaiken.

Nojoo, noin ammatti-ihmisen silmin seuraavat 3 osaa tuntuvat paikoiten aika epämääräisiltä lässytyksiltä, mutta viimeinen osa on taas kiintoisa.
Sikäli toki kiintoisaa nähdä mikä näitten erinäisten taiteilijoitten rooli ja anti tulee olemaan asioitten käsittelyssä.

 

[TKH]

Venäjällä alkaa maaliskuussa 105 päivää kestävä kuuden ihmisen testaus, jolla tutkitaan Mars-matkan vaikutuksia miehistöön. Loppuvuodesta alkaa sitten "täysimittainen" 520 päivän testi.

The 520-day experiment will simulate all aspects of the journey including the 250-day one-way trip to the Red Planet, a 30-day stay on its surface, and the 240-day return flight.
http://en.rian.ru/science/20090226/120324391.html

 

[TKH]

Mikäli Venäjän ja Esa:n 500 päivän Mars-simulaatio kiinnostaa, niin tuolta löytyy lisää juttua ja linkkejä. Mukavahan tuolla olisi 1,5 vuotta viettää.

http://www.marstoday.com/news/viewpr.rss.html?pid=27652

 

[TKH]

Ei nyt varsinaisesti liity Marsiin, mutta mahdollisesti tulevaisuuden avaruuslentoihin kuitenkin. Ilmatieteen laitoksella kehitettyä sähköpurjetta nimittäin testataan 2012 viron ensimmäisessä satelliitissa. Kyseessä on ensimmäinen käytännön testi sähköpurjeen toimivuudesta.

Linkissä enemmän juttua sähköpurjeesta.
http://www.electric-sailing.fi/index_fi.html

 

[BitterX]

Nyt kun on kulunut 40 vuotta ihmisen laskeutumisesta Kuuhun, on tämä Mars-keskustelukin hyvin esillä.

Itse mietin, onkohan moisen toteutuminen missään määrin realistista, kun "kilpajuoksua" ei oikeastaan ole olemassa.

USA:n ja USSR:n avaruusohjelmiinsa yhteensä käyttämä rahamäärä oli sen verran suunnaton, että kuuhun laskeutuminen mahdollistui. Nykyään likimäärinkään vastaavaa ideologista kilpailua ei ole olemassa, joten kiinnostus syytää rahaa avaruuteen ei vain taida oikein ketään veronmaksajaa napata. Puhumattakaan ihmishengistä, kun mikään perustelu kansalaisten kuolemista ei tuppaa menemään kansalle läpi tämmöisinä aikoina.

Ehkä hyvä niin.

Onko nykyään olemassa mitään syytä, miksi ihmistä edes tarvitsisi lähettää Marsiin? Eivätkö robotit aja saman asian? Pystytäänkö koneiden avulla tekemään täysin samat asiat? Kaivamaan Marsin maaperää ja tuomaan sieltä näytteitä. Mihin tässä tarvitaan vieraalle taivaankappaleelle laskeutuvaa ihmistä?

Itse uteliaana ja jännityksestä pitävänä ihmisenä näkisin mielelläni miehitetyn Mars-lennon toteutumisen elinaikanani. Mutta järki sanoo jotenkin toista. Mikä järki on syytää moiseen ohjelmaan sananmukaisesti tähtitieteelliset summat rahaa? Ja mikä järki on lähettää avaruuteen melkein pariksi vuodeksi ihmisiä mahdollisesti kuolemaan?

Jos Marsia halutaan tutkia tarkemmin, maalaisjärki sanoo, että ainakin saman asian pystyvät tekemään koneet - tunnetusti astronautti kun on hyvin toimintakyvytön puvussaan vieraan taivaankappaleen pinnalla.

Onko siitä sanottavasti enempää hyötyä tieteelle, että muutama hassu ihminen näkee kaikkeuden Marsin tai Kuun pinnalta, kun että tutkimuksen tekisivät näiden muutaman hassun astronautin puolesta koneet?

Koko Mars-missio kiinnostaa ainakin itseä niin paljon, että olisi kiva lukea siitä myös muiden mielipiteitä.

 

[Kulttimörkö]

Onko nykyään olemassa mitään syytä, miksi ihmistä edes tarvitsisi lähettää Marsiin?

Ehkä suurin syy on ihmisen ego. Pitää saada tehtyä jotain merkittävää jotta sillä voi sitten leuhkia ennen kuin tulee jotain muuta merkittävää eteen.

Tieteellisestä näkökulmasta tiirailtuna tuo miehitetty missio onnistuessaan kertoo kysymyksen vastaukseen voiko ihminen riistää muilta taivaankappaleilta hyötykäyttöön erinäisiä mineraaleja jne. sekä tietysti sen kuin realistista on muiden taivaankappaleiden asuttaminen.

Syy miksi miehitetty olisi parempi koska ihminen pystyy luovaan ajatteluun toisin kuin koneet toistaiseksi. Asia on sitten täysin erilainen kun pystytään luomaan keinotekoista älyä joka pystyy oppimaan ja tekemään päätöksiä aistiensa perusteella. Tästä päästäänkin taas tuohon ensimmäiseen kommenttiini. Pystyykö ihminen pääsemään egostaan eroon ja laittamaan koneet asialle kun ovat kehittyneet tarpeeksi vai pitääkö päästä sanomaan että ihminen on tuolla kävelleet eivätkä mitkään koneet?

 

[Ted Raikas]

Joo, eiköhän se perimmäinen syy ole testata ja tutkia sitä, että kuinka hyvin ihminen kykenee matkustamaan toisille taivaankappaleille ja samalla ottaa selvää siitä, miten ihminen reagoi siihen pitkään matkustamiseen, millaisia olosuhteet muualla ovat ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon. Sanomattakin selvää, että pioneerit joutuvat enemmän koetteille ja riskit on huimasti suuremmat. Niin se oli kun Kuuhunkin tavoiteltiin, vielä enemmän tulee olemaan jos ja kun Marsiin tavoitellaan. Tieto on tärkeää ja vaikka se ei nyt tunnu niin olennaiselta, kun paljon paranneltavaa löytyisi totta kai maanpäältäkin, niin ehkä pidemmällä säteellä tuokin tutkimuspuoli nousee arvoon arvaamattomaan. Voisin kuvitella, että jos tulee tilanne, että ihmisiä joudutaan sijoittamaan toiselle planeetalle joskus vuosisatojen päästä, niin he voivat olla kiitollisia sille alustavalle tutkimustyölle joka on sittemmin mahdollistanut sen matkustamisen. Vielä jos tosiaan on lajin selviämiselle tarpeellisesta exoduksesta kiinni.

No, sci-fiä sci-fiä, mutta me ei voida tarkkaan tietää mikä on todellisuutta vuosisatojen päästä. Voidaan vain olettaa. Mars joka tapauksessa suht samankaltaisena pallona on tutkimukselle mielenkiintoinen kohde.

 

[opelix]

Kunhan nyt kuuhun!

Enpä ollut huomannut tätä ketjua vielä mutta nyt kun pomppasi eteeni ensimmäinen ajatus oli että kunhan nyt siellä kuussa ensin onnistuisivat käymään.

Uskomatonta, että ihmisille on mennyt kuu-sumutus läpi lähes Jeesus-tarinoiden verran. On päivänselvää, että jos 60-luvulla kuussa oltaisiin käyty, olisi se nykytekniikalla lastenleikkiä(ja edullista). Kukaan ei edes ääneen pohdi tätä näkökulmaa kun puhutaan kuuhun paluusta vuoden 2020 tienoilla. Olen Lontoossa tämän peltihökötyksen nähnyt, jolla väitetään kuussa käydyn. Ei antanut johtopäätöksille mitään vaihtoehtoja..

No jospa kiinalaiset vaikka sen tekisivät vielä meidän elinaikana ja paljastaisivat suorassa lähetyksessä: Mitä helvettiä, ei täällä mitään lippua ole eikä jälkeäkään vierailuista.

 

[charger]

On päivänselvää, että jos 60-luvulla kuussa oltaisiin käyty, olisi se nykytekniikalla lastenleikkiä(ja edullista).

Ei kuussa käynti ole koskaan "edullista". USA käytti parhaimmillaan 4% kansantuotteestaan Apollo-ohjelmaan (kymmenen vuoden ajan). Ei tapahdu tänä päivänä.

Nykypäivänä sinne päästäisiin varmasti vähemmällä, mutta ei todellakaan ilmaiseksi. Samanlaisia riskejä ei voi ottaa kuin 60-luvulla, jolloin ensi lentojen onnistuminen oli luokkaa 50-50. Turvallisuus maksaa paljon rahaa.

 

[Sistis]

Uskomatonta, että ihmisille on mennyt kuu-sumutus läpi lähes Jeesus-tarinoiden verran. On päivänselvää, että jos 60-luvulla kuussa oltaisiin käyty, olisi se nykytekniikalla lastenleikkiä(ja edullista). Kukaan ei edes ääneen pohdi tätä näkökulmaa kun puhutaan kuuhun paluusta vuoden 2020 tienoilla. Olen Lontoossa tämän peltihökötyksen nähnyt, jolla väitetään kuussa käydyn. Ei antanut johtopäätöksille mitään vaihtoehtoja..

Jeesus-tarinoihin en usko, mutta kuussa käynteihin kyllä. Kerro minulle, miksi avaruuskilpailuja USA:n kanssa käynyt Neuvostoliittokaan ei ikinä kyseenalaistanut kuulentoja? Kerro minulle, että miksi kuulentoja tehtiin kaikkiaan kuusi? Tai oikeastaanhan niitä tehtiin seitsemän, mutta Apollo 13 ei ikinä päässyt kuuhun, kuten tiedetään. Eikö kuu-kusetukseen olisi riittänyt tasan yksi? Luulisi, että noiden kaikkien tekeminen olisi entisestään riskeerannut tämän väitetyn huijauksen paljastumista?

 

[Stonewall]

Se on aivan selvää, että aikanaan kuussa käytiin, vain ääliö voisi muuta uskoa.
Marsiin menemisessä ei pidä unohtaa Kiinaa. Punaiselle planeetalle pääsy ensimmäisenä symboloisi maailmanjärjestelmän johtovaltion vaihtumista. Epäilemättä kymmenen viidentoista vuoden päästä Kiina todella hätyyttelee jenkkejä, eikä olisi mahdotonta, että he panostavat Marsiin jo tällä hetkellä, vaikka eivät tuota ääneen ole ilmaissetkaan.