Matkalla avaruuteen?

[Tarinankertoja]

StarShip lento 4 lähtö täydellinen (yks moottori ei syttynyt, ei merkitystä). Boosterin ja aluksen erottautuminen täydellinen ja boosteri laskeutumispoltto ja mereen aivan suunnitellusti. Nyt StarShip on avaruudessa kiertoradalla, saas nähdä onnistuuko sen re-entry... Katotaan kun tulee analyysivideot illan kulusessa. Aika huimaa on eteenpäinmeno taas

 

[Tarinankertoja]

Ja myös laskeutuminen oli onnistuminen.. tai no ihan varmuutta ei ole, ainakin siiveke suli kameran edessä ilmakehään tullessa, mutta laskeutumismanööveri tapahtu ja laskeutumispoltto onnistui. Kuvaa ei saatu kun risasta kamerasta.. toivottvasti joku video mereltä viä ilmestyy.

 

[Amerikanihme]

Ympäristöasia on kysymys, joka tulee eteen, kun laukasuaja on enenvässä määrin. FAA (The Federal Aviation Administration, usa ilmailuvirasto ) on tästä tutkimusta alottamassa, kun oikeestaan sellasta ei ole tehty.

Joo, eikä pelkästään ilmasto kärsi, vaan näitä avaruusromuja tippuu tai tiputetaan valtameriin huolettomasti, kuten kai tänäänkin SpaceX teki. Pohjois-Korea laukoo ohjuksiansa meren pohjaan tämän tästä. Ja välillä niitä tippuu maamassoihinkin. Ei maapallo mielestäni ole mikään suuri jäteastia, johon voidaan heitellä roskia huolettomasti koska tahansa. Tästä on maksu tulossa jossain vaiheessa tai ehkä se tilinteko ympäristön kanssa on menossa jo nyt.

 

[Ropellilämäri]

Starliner on telakoitunut ISS-asemalle, mutta lupaa avata luukku ei ole vielä tullut.

Linkki: https://youtu.be/73Eqowf_vZc

 

[Euro71]

Voyager 1 -luotaimeen tuli vika viime marraskuussa. Vika saatiin paikannettua yhteen sen kolmesta tietokoneesta, sinne lähetettiin päivitys ja se toimii taas:

Tähdet ja avaruus: Ihmiskunnan kaukaisin luotain työskentelee jälleen

www.avaruus.fi

On melko hurja ajatella, että jo melkein 50 vuotta vanhalle luotaimelle (a) voidaan tehdä ohjelmistopäivitys, (b) hirvittävän pitkän matkan päähän (yli 20 valotuntia). Luin kyllä tuossa joskus 2000-luvun taitteessa Nasan käsikirjaa luotainten rakentamisesta ja siellä pidettiin tärkeänä sitä, että ohjelmistoa voi päivittää luotettavasti. Mutta silti...

 

[Amerikanihme]

Voyager 1 -luotaimeen tuli vika viime marraskuussa. Vika saatiin paikannettua yhteen sen kolmesta tietokoneesta, sinne lähetettiin päivitys ja se toimii taas:

Tähdet ja avaruus: Ihmiskunnan kaukaisin luotain työskentelee jälleen

www.avaruus.fi

On melko hurja ajatella, että jo melkein 50 vuotta vanhalle luotaimelle (a) voidaan tehdä ohjelmistopäivitys, (b) hirvittävän pitkän matkan päähän (yli 20 valotuntia). Luin kyllä tuossa joskus 2000-luvun taitteessa Nasan käsikirjaa luotainten rakentamisesta ja siellä pidettiin tärkeänä sitä, että ohjelmistoa voi päivittää luotettavasti. Mutta silti...

Joo, olen seurannut tuota Voyager 1:n tilannetta toisella silmällä JPL:stä viikottain tulevien päivitysten avulla.
Käsittääkseni 256 blockin memory chip hajosi, ja siinä ollut ohjelmakoodi siirrettiin toiseen memory-osioon ja johan alkoi lyyti taas kirjoittaa, ja satelliitti lähettää ymmärrettävää dataa takaisin maahan.

 

[Tarinankertoja]

Kohta voi lähteä kattoon naapuriin kiertoratalaukasuija. Torniosta vajaa 400km ruattin puolelle Paksuniemeen ajaen (kooklen mkuaan Torniosta 4 ja pual tuntia)

Swedish Space Corporation ja Firefly Aerospace ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen satelliittien laukaisemisesta yhdessä Fireflyn Alpha-raketin kanssa Ruotsin Esrange Space Centerin vastikään avatusta avaruussatamasta vuodesta 2026 alkaen.

Esrangen uusi laukaisupalvelu perustuu Fireflyn orbitaalisten Alpha-tehtävien menestykseen Vandenbergin avaruusjoukkojen tukikohdasta Kaliforniassa ja täydentää Fireflyn uutta laukaisukykyä Keski-Atlantin alueellisessa avaruussatamassa Wallops Islandilla Virginiassa.

Firefly to launch Alpha rockets from Esrange in Sweden

Firefly to launch Alpha rockets from Esrange in Sweden Firefly Aerospace has entered an agreement to launch its Alpha rocket from the Esrange Space Centre in northern Sweden.

spacenews.com

 

[Niilo]

Maikkari kertoo, että kuusta löydetty luola, joka voisi soveltua pysyvän tukikohdan rakentamiseen?

Linkki uutiseen on tässä

 

[L. Öysä]

Tutkijat löysivät Marsista viitteitä suurista nestemäisistä vesivarannoista – ”Voisi saada jopa valtameren täytettyä”

Nasan Insight-luotain kuunteli Marsin värähtelyitä neljä vuotta ja paljasti piilevät vesivarat planeetan uumenista.

yle.fi

 

[npc]

Tutkijat löysivät Marsista viitteitä suurista nestemäisistä vesivarannoista – ”Voisi saada jopa valtameren täytettyä”

Nasan Insight-luotain kuunteli Marsin värähtelyitä neljä vuotta ja paljasti piilevät vesivarat planeetan uumenista.

yle.fi

Manga arvioi Muskin poraustaitoja:

– Poraaminen 10 kilometrin syvyyteen olisi vaikeaa jopa Muskille, Michael Manga arvioi BBC:lle.

Ihan mielenkiintoinen artikkeli, mutta jos ihmiskunnalle se poraaminen on haastavaa niin kai se on Muskillekin? Vai onko Musk keskimääräistä parempi poraaja?

Luultavasti alkuperäinen juttu on ollut kattavampi ja toimittaja poiminut siitä jutun loppuun tuon lauseen tajuamatta että hiukka koominen yksistään.

Hyvä kuitenkin, että yhdellä rikkaimmista maamme asukeista on halua investoida tutkimuksiin. Edelliset ketkä tulevat mieleeni ovat fiktiivisiä hahmoja kuten Stromberg, Drax ja ehkä Zorin, joka muistuttaa Muskia ehkä eniten.

 

[Kuopionkukko]

Manga arvioi Muskin poraustaitoja:

– Poraaminen 10 kilometrin syvyyteen olisi vaikeaa jopa Muskille, Michael Manga arvioi BBC:lle.

Ihan mielenkiintoinen artikkeli, mutta jos ihmiskunnalle se poraaminen on haastavaa niin kai se on Muskillekin? Vai onko Musk keskimääräistä parempi poraaja?

Luultavasti alkuperäinen juttu on ollut kattavampi ja toimittaja poiminut siitä jutun loppuun tuon lauseen tajuamatta että hiukka koominen yksistään.

Hyvä kuitenkin, että yhdellä rikkaimmista maamme asukeista on halua investoida tutkimuksiin. Edelliset ketkä tulevat mieleeni ovat fiktiivisiä hahmoja kuten Stromberg, Drax ja ehkä Zorin, joka muistuttaa Muskia ehkä eniten.

Elon Myskihärkää ei missään nimessä voi verrata edes ylemmäntason ihmiskuntaan. Elonille 10km voi olla hankalaa on vähän sama kuin pohditaan että 650 voi olla vähän hankalaa Armand Duplantisille. You never know.

 

[npc]

Menee kausittain - nyt tullut taas viimeisten viikkojen aikana katottua paljon Youtubesta avaruusvideoita. Ei liity kaikki teemaan "Matkalla avaruuteen?" kuten tämä ketju sanoo, mutta paljonhan tässä on harrastespekulaatiotakin sivuttu tässä ketjussa.

Ihailen tyyppejä jotka osaavat suhteellisuusteorian, jopa kadehdin, sillä omat aivoni ei vain edes mahdollisen 100 vuoden kouluttamisella sitä oppisi. Joku proffa sanoi, että se vaatii puoli vuotta. Uskon tähän, jos olla oppilas ja haluta oppia.

Mietin aina monesti kuinka erilaisena ne näkevät maailmankaikkeuden verrattuna meihin taviksiin? Minun maailmassani voidaan spekuloida ajatuksella kuten vaikka onko nyt-hetkeä olemassa ja suhteellisuusteorian osaavalla menee vastaukseen se aika mitä nyt fotonit ylipäätään liikkuvat tyhjiössä. Minun äläsdeemäisessä kaikeudessa muka keinutaan ja leijutaan ja miltei kaikki on mahdollista kun fyysikon maailmassa maailmankaikkeus on varmaan hyvin tahmea eikä eikä siellä oikein pääse mihinkään kun hiukkaselle on määritelty tämä onneton informaationopeus. Itseasiassa - kun olen elämäni funtsinut, tunnen kyllä tuon tervassa tarpomisen... Joskus sanotaan ajan olevan vain illuusio, mutta kyllä tässä yhdessä suuressa kärpäspaperissa tarvotaan, mihinkään ei pääse.

Paljon on nyt myös noita mielenkiintoisia visualisointeja neljännestä ulottuvuudesta. Youtubessa siis ainakin, puhun siitä. Kyllähän se ylittää arkijärjen eikä sitä voi oikein ymmärtää. Ehkä paras vastaava on se esimerkki miltä 2D-hahmosta näyttäisi 3D-hahmon ohikulkeminen. Tässäkin on se, ettei oikein pysty edes ajattelee 2D-hahmoa. Ehkä just just sen vielä, mutta 1D-on taas ihan out.

Taas tullaan siihen kuinka olen kade näille teoreettisen fysiikan osaajille kun nehän voi ymmärtää näitä, eikö? Ei niidenkään toki ihmisjärki ole sen parempi kuin minun käsityskyvyltään, mutta he ehkä voivat käsittää kuinka tahmea on meidän universumi?

Minä kyllä ihan näen kuinka tahmea se on jos ja kun hiukkasen maksiminopeus on tämä 300K km sekunnissa. Tällaisille nopeuksille naurettaisiin toisissa maailmankaikkeuksissa jos saisivat tietää..

..mutta eivät ikinä saa tietää kun ollaan niin hitaita.

 

[npc]

Niin, tämä on mielestäni ollut ehkä suurin ihmiskuntaa kohdannut mullistus: kun noin sata vuotta sitten tajuntaamme isketään tieto, että näitä meidän milkywaytä onkin ehkä biljarditsiljoonaa.

Kuvitelkaa aikakautta kun Einstein loihti teorioitaan niin siihen aikaan - oli joo tajuttu että Maa on pyöreä, planeetat kiertää Aurinkoa sun muut newtonilaiset että kopernikaaniset ajatelmat - ei tiedetty onko linnunrata ainoa mitä meillä on. Luultiin että on.

Minusta tämän tiedon havaitseminen saati julkaiseminen on täytynyt olla ihmiskunnan suurin mullistus mitä meille on ikinä käynyt siihen mennessä ja ehkä jopa tähän mennessä.

Asioita mitä tiedän tapahtuneen tuon jälkeen on

- ekso-planeettojen löytyminen (boring, kai niitä nyt on hemmetti, ketä edes kiinnosti varmistus)
- elämääkin varmaan kohta löydetään jopa omasta Aurinkokunnasta (hyvin boring sekin looppujen lopuksi koska se on ilmiselvää)
- Oho, onkin olemassa ainetta neljä viidesosaa näkyvään nähden. Tämä on jännää. Millois tämä bongattiin? Ei tainnut tätäkään olla fysiikan klassisella ajalla vielä.
- 1998 tai joskus siinä kieppeillä jotkut tulevat kreisiin päätelmään, että nyt tää meijjän avaruus lähtikin kiihdyttää! (Tämä on mullistavaa, mullistavinta mitä omana elinikänäni on tapahtunut.)

No tuossa jotain, mitä tuli nopeasti mieleen. Sata vuotta sitten tehty järkyttävä havainto että galaksimme ei olekaan ainoa lilluva objekti jossain ihmemustuudessa saa minulta shokeerauskisassa eniten pisteitä.

Mysteereimpiä on toki singulariteetit - alussa ja lopussa - mutta kun niitä emme pääse tutkimaan niin rajasin ihmetyksen aiheeni tiedettyihin juttuihin.

Ainoa, mikä omassa maailmankuvassani voisi järkyttää toisten galaksien löytymistä enemmän olisi toisen älyllisen elämän löytyminen jostain. Siinä kieltämättä olisi sitä jotain.

 

[Tarinankertoja]

Joskus sanotaan ajan olevan vain illuusio

Tässä ihan hyvä (kuten Sabinella pääasiassa on) video siitä, mitä tuolla tarkoitetaan

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=uYOF-YggWAg

 

[hulkster19]

Ihailen tyyppejä jotka osaavat suhteellisuusteorian, jopa kadehdin, sillä omat aivoni ei vain edes mahdollisen 100 vuoden kouluttamisella sitä oppisi. Joku proffa sanoi, että se vaatii puoli vuotta. Uskon tähän, jos olla oppilas ja haluta oppia.

Tämä taitaa riippua täysin lähtötasosta eli siitä, mitä kaikkea pitää vielä opiskella ennen suhteellisuusteoriaa, mutta puoli vuotta kuulostaa minusta aika kunnianhimoiselta (lue: lähes mahdottomalta) esim. pelkästään lukiopohjalta operoivalle maallikolle, vaikka olisi kaikki tunnit päivässä käyttää opiskeluun, jos teoriaa haluaa todella ymmärtää.

Olen itse vähän miettinyt suhteellisuusteorian opiskelua useamman vuoden harrastusprojektina. Mitä tuo siis vaatisi?

Käsittääkseni matematiikan puolelta täytyy olla hyvä ymmärrys yliopistotason analyysistä (en ole varma, miten kääntäisin englannin calculuksen tässä yhteydessä, mutta kun yliopistossa opiskelin, nämä kurssit olivat nimeltään Analyysi I-III), eli derivaatta ja integraali ynnä muut (funktioiden) jatkuvuuteen liittyvät asiat. Vastaavanlainen pohja olisi oltava myös vektorilaskennasta ja lineaarialgebrasta. Sen lisäksi vaaditaan edistyneemmästä lineaarialgebrasta tensorien tuntemusta ja tensorianalyysin osaamista ja ylipäätään edistyneemmän matematiikan osalta differentiaaligeometrian ymmärrystä.

Fysiikan puolelta taas pitäisi käsittääkseni osata klassisen mekaniikan perusteet, sähkömagnetiikkaa ja toki ennen itse suhteellisuusteorian opiskelua myös suppea suhteellisuusteoria (engl. special relativity) pitäisi olla hallussa.

Ja kun nämä asiat osaa, voi sitten siirtyä itse suhteellisuusteorian opiskeluun - missä siinäkin on ihan itsessään jo suuri työ!

Omalta osaltani matemaattinen pohja on jo yliopistosta tuttua. Ainoastaan differentiaaligeometria on noista vaatimuksista hiukkasen hepreaa, koska sitä en ikinä opiskellut yliopistossa. Fysiikan osalta pohjalla on vain lukion ensimmäiset neljä kurssia (vaihdoin aikanaan lukiossa pitkän fysiikan noiden jälkeen pitkään hissaan, kun historia kiinnosti enemmän ja kaikelle ei ollut tilaa lukkarissa), joten siinä olisi minun osaltani isompi työmaa edessä.

Vaikka matemaattinen pohja on vahva, tuntuu tuo siis monen vuoden projektilta, kun elämässä nyt on sattumoisin muutakin (pakollista) sisältöä kuin suhteellisuusteorian pänttääminen.

Pohdintaa ja mahdollisten lähteiden listaamista ja etsiskelyä pidemmälle en itse ole tässä projektissa vielä päässyt, joten saa nähdä, toteutanko ikinä. Mutta ihan hirveästi kiinnostaisi ymmärtää aihetta syvällisemmin, joten luultavasti tuo on vielä tehtävä.

Tahtoo sanoa, että on tuo mahdollista ihan maallikollekin (luultavasti sinullekin, vaikka aivojasi vähän tuossa yhteydessä dissaatkin!), mutta vaatii sitten ihan hirvittävän määrän työtä. Matemaattista osattavaa ja aineistoa on tosi paljon. Toisaalta tätä varten on kai tehty ihan päteviä tekstikirjoja, joissa fokus on nimenomaan matematiikan opettamisessa joko fysiikan opintoja tai ihan suoraan pelkkää suhteellisuusteoriaa varten, joten sellaiseen sijoittaminen varmaan kannattaa, ellei matematiikkaa ole tullut jo opiskeltua muutenkin.

 

[Euro71]

Tämä taitaa riippua täysin lähtötasosta eli siitä, mitä kaikkea pitää vielä opiskella ennen suhteellisuusteoriaa, mutta puoli vuotta kuulostaa minusta aika kunnianhimoiselta (lue: lähes mahdottomalta) esim. pelkästään lukiopohjalta operoivalle maallikolle, vaikka olisi kaikki tunnit päivässä käyttää opiskeluun, jos teoriaa haluaa todella ymmärtää.

...

Tahtoo sanoa, että on tuo mahdollista ihan maallikollekin (luultavasti sinullekin, vaikka aivojasi vähän tuossa yhteydessä dissaatkin!), mutta vaatii sitten ihan hirvittävän määrän työtä. Matemaattista osattavaa ja aineistoa on tosi paljon. Toisaalta tätä varten on kai tehty ihan päteviä tekstikirjoja, joissa fokus on nimenomaan matematiikan opettamisessa joko fysiikan opintoja tai ihan suoraan pelkkää suhteellisuusteoriaa varten, joten sellaiseen sijoittaminen varmaan kannattaa, ellei matematiikkaa ole tullut jo opiskeltua muutenkin.

Joskus opiskeluaikoina tästä puhuttiin fysiikan ja tähtitieteen opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat minulle, ettei suhteellisuusteoriaa kannata ajatella muun kuin matematiikan kautta. Että "diffikset" eli differentiaaliyhtälöt ja "sadomado" eli sähkö- ja magnetismi haltuun, ja siitä sitten relativistiseen fysiikkaan. En tiedä, pitääkö paikkaansa, minulla itselläni on isoja puutteita osaamisessa juuri differentiaaliyhtälöissä, oma matematiikan osaamisalue on enemmän diskreetin matikan ja sellaisten puolella.

Tuo mainittu "puolessa vuodessa suhteellisuusteoria haltuun" kuulostaa minusta vähän siltä, että professori on tarkoittanut esimerkiksi kuvitteellista kolmannen vuosikurssin teoreettisen fysiikan opiskelijaa, jolla on jo aiheeseen liittyvä matemaattinen osaaminen hallussa kahdelta aiemmalta lukuvuodelta.

 

[hulkster19]

Joskus opiskeluaikoina tästä puhuttiin fysiikan ja tähtitieteen opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat minulle, ettei suhteellisuusteoriaa kannata ajatella muun kuin matematiikan kautta. Että "diffikset" eli differentiaaliyhtälöt ja "sadomado" eli sähkö- ja magnetismi haltuun, ja siitä sitten relativistiseen fysiikkaan. En tiedä, pitääkö paikkaansa, minulla itselläni on isoja puutteita osaamisessa juuri differentiaaliyhtälöissä, oma matematiikan osaamisalue on enemmän diskreetin matikan ja sellaisten puolella.

Tuo mainittu "puolessa vuodessa suhteellisuusteoria haltuun" kuulostaa minusta vähän siltä, että professori on tarkoittanut esimerkiksi kuvitteellista kolmannen vuosikurssin teoreettisen fysiikan opiskelijaa, jolla on jo aiheeseen liittyvä matemaattinen osaaminen hallussa kahdelta aiemmalta lukuvuodelta.

Joo, näin olen itsekin käsittänyt! Siitä tuo ajatus suhteellisuusteorian opiskelusta ylipäätään lähti, kun tajusin, että aika iso osa pohjavaatimuksista on jo hallussa ja fysiikan osalta ei tarvitse osata puolta yliopistotutkinnon oppimäärästä.

Lähinnä hain tuolla tekstikirjajutulla sitä, että noista kirjoista saattaisi löytyä samoista kansista iso osa pohjatiedoista sen sijaan, että maallikkona pänttäisi erikseen perusanalyysiä ja differentiaaliyhtälöitä, lineaarialgebraa ja differentiaaligeometriaa käsittelevät opukset. Vaikka jos teorian haluaa todella saada haltuun, nämäkin kannattaisi varmaan opiskella erikseen.

 

[npc]

Tämä taitaa riippua täysin lähtötasosta eli siitä, mitä kaikkea pitää vielä opiskella ennen suhteellisuusteoriaa, mutta puoli vuotta kuulostaa minusta aika kunnianhimoiselta (lue: lähes mahdottomalta) esim. pelkästään lukiopohjalta operoivalle maallikolle, vaikka olisi kaikki tunnit päivässä käyttää opiskeluun, jos teoriaa haluaa todella ymmärtää.

Tämän heitti Valtaoja. En muista missä kontekstissa, mikä oli pointti, mutta sanoi että minut tai Enqvistin voisi palkata yksityisopettajaksi puoleksi vuodeksi jos tahtoisi opetella suhteellisuusteorian. Ilmeisesti oli kyse jostain että siinä sinänsä ei ole mitään ihmeellistä että se on opeteltavissa, mutta... jotain. Eli enemmän sellainen vertaus kuin oikea opinto-ohjelma puolessa vuodessa einsteiniksi. :)

 

[Amerikanihme]

Olen yrittänyt oppia yleistä suhteellisuusteoriaa lukemalla Sean M. Carrollin "An Introduction to General Relativity: Spacetime and Geometry". Tuossahan se on työpöydällä ollut jo useamman vuoden, ja olen päässyt näköjään sivulle 116. 500 sivua olisi tässä opuksessa...kovin se tuntuu pinnalta raapaisulta, eikä syvempää analyysiä oikein ole. Kaipaisin yksityiskohtaisempia esimerkkejä siitä, miten nämä yhtälöt käytännössä toimivat.

Toisillehan nämä avautuvat nopeastikin, toisilla ei ole sitä lahjakkuutta nopeasti omaksua ja ymmärtää (kuulun itse tähän jälkimmäiseen kategoriaan, joka joutuu pänttäämään ja ihmettelemään ja ajattelemaan eikä siltikään kaikki tahdo aueta).

Mitenköhän on Eskon yleisen suhteellisteorian osaaminen. En ole asiasta hänen kanssaan sen enempää jutellut. Ei hän ainakaan omissa papereissaan näytä yleistä suhteellisuusteoriaa pahemmin käyttävän. Kai hän jonkun suhteellisuusteorian kurssin kävi läpi opiskellessaan, mutta en tiedä tarkemmin, miten syvälle siinä mentiin. Omassa astrofysiikan kurssissani Mauri Valtosen johtamana mainittiin tensorit, mutta ei sitten sen syvemmin niitä käsitelty. Kirjoitettiin vain nämä perusyhtälöt suhteellisuusteoriasta eikä ruvettu niitä sen tarkemmin johtamaan. Myöhemmin jatko-opiskeluissakaan ei tullut mitään tarkempaa johtoa näihin yhtälöihin vastaan. Erityisesti minua kiinnostaisi mikrolinssi-ilmiössä oleva Einsteinin säde, jonka yhtälössä on se 4GM/c^2, kun klassinen teoria antaa käsittääkseni 2GM/c^2. Mutta tämän ymmärtääkseen joutuu lukemaan kai koko yleisen suhteellisuusteorian perustan. Pitkän aikavälin projekti, siis.

 

[npc]

Tämä taitaa riippua täysin lähtötasosta eli siitä, mitä kaikkea pitää vielä opiskella ennen suhteellisuusteoriaa, mutta puoli vuotta kuulostaa minusta aika kunnianhimoiselta (lue: lähes mahdottomalta) esim. pelkästään lukiopohjalta operoivalle maallikolle, vaikka olisi kaikki tunnit päivässä käyttää opiskeluun, jos teoriaa haluaa todella ymmärtää.

Mitenköhän on Eskon yleisen suhteellisteorian osaaminen. En ole asiasta hänen kanssaan sen enempää jutellut. Ei hän ainakaan omissa papereissaan näytä yleistä suhteellisuusteoriaa pahemmin käyttävän.

Sorry, muistin "vähän" väärin tämän Eskon sanomisen. Löysin videon mitä tarkoitin ja muistelin niin kyse ei ollut suhteellisusteoriasta vaan alkuräjähdyksestä. (video alkaa oikeasta kohdasta)

Linkki: https://youtu.be/cYQrZ3YaaNE?si=4RuWw_lu2PrScfLg&t=633

Mukava ja leppoisa enemmän filosofinen ohjelmasarja tämä, tullut aina joskus kateltua osat läpi. Vieraat ja teemat vaihtuvat jaksoittain. Valtaoja siis houstaa.

P.S. Minä en tajua matikasta siis yhtään mitään, tipahdin rattailta viimeistään joskus yläasteella kun yhtälöissä alkoi olla enemmän kirjaimia kuin numeroita. Sitä vaan uteliaana miettii kuinka erilaisena suhteellisuusteorian osaavat mahdollisesti näkevät maailmankaikkeuden - saavatko paljonkin ymmärrystä siitä arkijärjen päälle vai ollaanko silti samassa veneessä kun sapiensejä ollaan lajin aivojen ymmärrys- että hahmottamiskyvyllä?

 

[Tarinankertoja]

Valtaoja tutki kvasaareita ja mustia aukkoja, joten taatusti on suhteellisuusteorioiden kaavatkin olleet käytössä. Valtaoja on ollut mitä mainioin tieteen popularisoija, josta ansaitsee kyllä hatunnoston.



Suhteellisuusteorian matikka.. joo, jos haluaa itse testata ajatuksiaan tai hypoteesejaan, se pitäisi tietty osta... mutta koska maailmassa on niiiin monia mua fiksumpia kosmologeja, niin miksi mää nyt opettelisin matikkaa, kun voin imeä näiden mua fiksumpien juttuja siitä miten ja miksi asiat toimivat suhteellisuusteorian mukaan.



Katson itseni siis ”tiedekuluttajaksi”, enkä koe tarvetta osata varsinaisesti sitä matikkaa itse... toki joskus opiskeluaikoina on olut pakko laskea kaikennäköstä, mutta kuten todettua, jätän sen mielelläni itseäni paremmille ja fiksummille ja katon sitten mihin päätelmiin ne tuli :-D

 

[Amerikanihme]

Valtaoja tutki kvasaareita ja mustia aukkoja, joten taatusti on suhteellisuusteorioiden kaavatkin olleet käytössä. Valtaoja on ollut mitä mainioin tieteen popularisoija, josta ansaitsee kyllä hatunnoston.

No en ainakaan pikaisella etsinnällä löytänyt Eskon first author refereed papereista mitään suhteellisuusteorian juttuja, mutta en nyt kauhean tarkkaan niitä katsonut. Asiaa pitäisi kysyä kai Eskolta itseltään. Elän siinä käsityksessä, että Kari Enqvistille nämä suhteellisuusteorian kaavat ovat tuttua kauraa ja hän pystyy niistä johtamaan vaikka mitä. Esko taas on toiminut pääosin klassisen fysiikan kaavojen avulla, mutta tämä on tosiaan vain oma ymmärrykseni. Tottakai siellä jotain erityisen suhteellisuusteorian kaavoja tarvitaan kun näennäistä superluminaalista liikettä tutkitaan, mutta en nyt nähnyt Eskon julkaisuissa keskityttävän noihin asioihin. Muissa papereissa, missä hän on ollut co-authorina, voi olla enemmän suhteellisuusteoriaa, mutta kuka sitten teki mitä niissä papereissa, en tiedä. Onhan minullakin yksi first author julkaisu, jossa on yleistä suhteellisuusteoriaa, mutta co-authorit tekivät sitten ne johdot suhteellisuusteoriasta siihen, heh.

Ja mielenkiintoinen kirjoittaja Esko kyllä on, siitä olen täysin samaa mieltä. Ja Eskolla luettujen kirjojen määrä on enemmän kuin päätä huimaava.

 

[Amerikanihme]

Täällä ei ole kauheasti tainnut olla puhetta tästä Polaris Dawn -missionista. En ole kauheasti siihen itsekään tutustunut, joten en osaa tarkemmin kirjoittaa. Kyseessä on siis miljardööri Jared Isaacmanin projekti, jossa hän on itse mukana astronauttina. Yksityinen projekti siis, jonka kanssa NASA:lla ei kai ole paljon tekemistä. Menopeleinä käytetään SpaceX:n Dragon kapsulia ja Falcon 9 rakettia. Tarkoitus on mennä kai 700 km:n korkeudella testaamaan uusia SpaceX:n avaruuskävelypukuja. Muitakin testejä on tarkoitus tehdä. Tuohon korkeuteen ei olla kai miehitetyillä lennoilla ylletty sitten Apollo-ohjelman. van Allenin vyöhykkeen läheltäkin siis lennetään ja katsotaan, että tappaako se säteily vai ei, näin kansanomaisesti sanottuna.

Kuulostaa aika riskialttiilta touhulta näin paremmin tutustumatta. Ehkä joku paremmin projektiin tutustunut (@Tarinankertoja ?) voi kertoa tarkemmin tästä matkasta avaruuteen. Laukaisun pitäisi tapahtua lähipäivinä.

 

[Tarinankertoja]

Täällä ei ole kauheasti tainnut olla puhetta tästä Polaris Dawn -missionista..

Polaris Dawn EVA testi, josta ei kauheesti ennakkotieoja ole, mutta livefeedi on luvattu. Mutta tämä on nyt peruttu kahdesti, oli heliumvuoto ja eilen huono sää... Ja nyt siis FFA on pistänyt kaikki Falcon9 lennot jäihin koska F9 boosteri sytty tuleen laskeutuessaan rutiininomaisen Starlink-operaation aikana.

Eli keskiviikkona Falcon 9 laukaisi onnistuneesti joukon Starlink-internet-satelliitteja kiertoradalle. Mutta kun uudelleen käytettävän boosterin yritti laskeutua merellä kulkevalle proomulle tavalliseen tapaan, se kaatui valtamereen sytyttyään eka tuleen.

…eli saas nähä koska toikin sit lopulta lentää

 

[Jj]

Mietin missä olen nähnyt nuo futuristiset avaruuspuvut, vilahtavat tässä Jari Mäkisen Tiedetuubissa, 13 min jälkeen. Ei vakuuta tuo Falcon mutta vielä vähemmän menisin Boeingin avaruusalukseen kun niiden lentokoneetkin jätän väliin.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=91hLqIfi7_Y