Matkalla avaruuteen?

  • 196 277
  • 1 368

Stigu

Jäsen
Jos/kun ensimmäisen kerran löydetään elämää maapallon ulkopuolelta, niin onhan se ilon päivä. Saadaan toiset olosuhteet, missä elämää voi esiintyä. Mutta sitä ennen tosiaan kaikki on vain arvailua. Valitettavasti :(
Tuo (ilon päivä) riippuu varmasti siitä, onko löytämämme elämä alkeellisempaa vai kehittyneempää kuin oma elämämme. Eli siis käytännössä, löydämmekö me elämää vai löydetäänkö meidät.

Kumpi tapahtuu ensin, onkin kinkkisempi kysymys. Veikkaan, että omassa aurinkokunnasamme ei ole muualla elämää, joten sitä pitäisi etsiä muista aurinkokunnista. Tässä kohtaa nykyteknologia asettaa rajoitukset. Jos taas ajattelee, että joku kehittyneempi (esim vain 1 000 vuotta meitä edellä oleva) sivilisaatio löytää meidät, ja ilmoittaa omasta olemassolostaan, niin tuokin on aika epätodennäköistä. Itse jos löytäisin meidän kaltaisemme ihmiskunnan, niin en välttämättä haluaisi sekaantua heidän tekemisiinsä mitenkään, vähän niinkuin ihminen katsoo muurahaispesää.

Mutta siitä olen ihan varma, että elämää on jossain tuolla.
 
Tuo (ilon päivä) riippuu varmasti siitä, onko löytämämme elämä alkeellisempaa vai kehittyneempää kuin oma elämämme. Eli siis käytännössä, löydämmekö me elämää vai löydetäänkö meidät.

Sehän se on. Itselläni on lapsenomainen usko siihen, että jos jokin elämän muoto on kehittynyt tarpeeksi pitkälle löytääkseen meidät, niin se on ratkaissut sotaisuutensa jo ajat sitten. Ihan sillä, että ei ole tuhonnut itseään kehittämällään teknologialla. Arvailua toki.

Veikkaan, että omassa aurinkokunnasamme ei ole muualla elämää, joten sitä pitäisi etsiä muista aurinkokunnista.

Itse taas arvaan, että on. Tosin en osaa sanoa yhtään, että mikä on todennäköisempää kuin toinen. Koska vielä ei ole mitään löytynyt, niin ehkä arvaat oikein. Toisaalta vielä ollaan todella alkeellisella tasolla, että voisi sanoa tutkimuksen sulkeneen mitään ulos.

Mutta siitä olen ihan varma, että elämää on jossain tuolla.

Niin minäkin. Maailman kaikkeus on yksinkertaisesti niin iso, että en usko hetkeäkään "yhden kerran sattumiin". Silti mielestäni tämä usko ei ole kuten uskontojen uskomukset, vaikka joku voisi näin todeta :)

EDIT: Lappeen ranta
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Huikeaa nähdä onnistuuko toi SpaceX:n Falcon Heavy, huikeaa jos onnistuu, varsinkin kaikki 3 kantorakettia takaisin ehjänä, niin huh huh. Kova suoritus on, kun miettii kauan siinä kesti että ovat tulleet kertakäyttösistä uudelleen käytettäviin.
 

vanukas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Sebastian Ahon kiekkokoulu
Olihan se nättiä nähdä kahden raketin yhteislaskeutuminen. Hetken verran maailma on hieno paikka!
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Marsin valloitus on taas askeleen lähempänä. On tämä vain sykähdyttävää.

Aika harvoin esimerkiksi urheilu herättää samanlaisia tunteita.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Mitä siellä nyt sitten tapahtuu? Reddit on niin sekava paikka, että sitä ei jaksa seurata, mutta siellä tietenkin ensimmäisenä tiedetään.

Mikään uutistoimisto ei tiedä ongelmista.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Mitä siellä nyt sitten tapahtuu? Reddit on niin sekava paikka, että sitä ei jaksa seurata, mutta siellä tietenkin ensimmäisenä tiedetään.

Mikään uutistoimisto ei tiedä ongelmista.
Kun toi viimeinen boosteri oli laskeutumassa sinne omalle meressä kelluvalle lautalleen, niin siinä taisi olla sellaista kuvaa, missä raketista kuvattuna lautta näkyi ja seuraavaksi lautalla oli helvetisti savua tms. ja sitten kuva katkes. Saattaapi olla, että meni nurin tai posahti, mutta sitä ei lähetys kertonut. Juontajatkin selitti jotain, että odotellaan tietoa, mutta eipä tullut. Elon Muskin twitter ja insta kyllä on jakanut kuvia kahdesta ekasta raketista, jotka laskeutuivat liki vierekkäin ja tyylikkäästi varmaan alle sekunnin aikaerolla, mutta ei kolmosta missään.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Elon Muskin twitter ja insta kyllä on jakanut kuvia kahdesta ekasta raketista, jotka laskeutuivat liki vierekkäin ja tyylikkäästi varmaan alle sekunnin aikaerolla, mutta ei kolmosta missään.

Hienosti se tuossa ennakko animaatiossa tulee alas, heh:

Falcon Heavy Animation - YouTube

Kokonaisuutena kuitenkin taisi olla kuitenkin onnistunut laukaisu. Kuinkahan paljon kuuhun tarvitsisi viedä tavaraa, että sinne saisi tukikohdan? 5 000-10 000 tonnia? Raketin viedessä 50-100tn kuormia, tarvittaisiin "vain" 100-200 laukaisua ja moduulit kuussa yhteen ja tukikohta valmis.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Nythän asiasta on tullut varmistus eli kolmannesta raketista loppui kai polttoaine ja kolmesta moottorista vain yksi syttyi, tuli tonttiin melkein 500km/h ja palasiksi.
Vähän olisi kyllä Muskilla tarvetta kunnon PR porukalle, että saisi nämä menemään putkeen. Tuo radiohiljaisuus yms. on aina aika vaivaannuttavia näiden jälkeen. Ei nimittäin ollut ensimmäinen kerta.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Vähän olisi kyllä Muskilla tarvetta kunnon PR porukalle, että saisi nämä menemään putkeen. Tuo radiohiljaisuus yms. on aina aika vaivaannuttavia näiden jälkeen. Ei nimittäin ollut ensimmäinen kerta.

Tämä on hieman kummallista, koska Musk itse ihan suoraan sanoi kuinka koko rakettikin voi räjähtää alustalleen niin kuin tietenkin voikin.

Miksi tälläistä pitää sitten pimittää, kun kokonaisuus oli reilusti positiivinen kuitenkin. Ja asia selviää muutenkin jossain kohtaa.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Tämä on hieman kummallista, koska Musk itse ihan suoraan sanoi kuinka koko rakettikin voi räjähtää alustalleen niin kuin tietenkin voikin.

Miksi tälläistä pitää sitten pimittää, kun kokonaisuus oli reilusti positiivinen kuitenkin. Ja asia selviää muutenkin jossain kohtaa.
Jaa a tuumit vaikeita. Minä olen seurannut noita lentoja varmaan yhtä tai kahta vaille kaikki ja joka helvetin kerta kun se on poksahtanut/epäonnistunut niin sama juttu. Lähetys loppuun ja "emme tiedä mitään". Lopputulos aina sama, se on mennyt perseelleen. Sitten päivän-kahden päästä tulee jossain Muskin omassa twitterissä viesti että vituiksi meni. Nytkin sieltä tuli lennonjohdon lähetyksessä "we lost core" ja sitten lähetys meni poikki. Tuo on jo lipsahdus mitä ei aiemmin ole päässyt eetteriin asti. Kyllä ne kuitenkin siellä lennonjohdossa tietää 110% varmuudella onko se raketti enää olemassa vai räjähtikö se. Mutta aina lähetys loppuun noilla "olipa upeeta ja mahtavaa, emme tiedä mitä kävi seuraa meitä twitterissä" tyylisillä jutuilla.

Kerran menisi vielä ihan ok läpi, mutta kun noita nyt on poksunut jo useamman kerran, varsinkin merelle laskeuduttaessa ja aina samalla tavalla mennyt sensuroinniksi, niin ei enää yllättänyt. Saman tien tiesin/arvasin että poksahti.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
varsinkin merelle laskeuduttaessa ja aina samalla tavalla mennyt sensuroinniksi.

öö... siä merellä on kauko-ohjattu alus, ja siinä, kuten raketissa, on kamerat. Kun se raketti pamahtaa, hajoo ne kameratkin. Ei siä mitään filmiryhmää ole paikalla. Eli kumma käsitys sensuroinnista, kun kuva katoaa siks että kamerat menee paskaks. Sen jälkeen pitää analysoida lentodata ja anturidata TAI päästä paikanpäälle varmistaan (jota ei siis kovin nopsaa tehä) mitä tapahtu. Aivan normi settiä myös NASA, ESA jne. toiminnoissa. Eka varmennetaan mitä tapahtu, ja sit kerrotaan mitä tapahtu.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
öö... siä merellä on kauko-ohjattu alus, ja siinä, kuten raketissa, on kamerat. Kun se raketti pamahtaa, hajoo ne kameratkin. Ei siä mitään filmiryhmää ole paikalla. Eli kumma käsitys sensuroinnista, kun kuva katoaa siks että kamerat menee paskaks. Sen jälkeen pitää analysoida lentodata ja anturidata TAI päästä paikanpäälle varmistaan (jota ei siis kovin nopsaa tehä) mitä tapahtu. Aivan normi settiä myös NASA, ESA jne. toiminnoissa. Eka varmennetaan mitä tapahtu, ja sit kerrotaan mitä tapahtu.
Sinä oikeasti kuvittelet että niiden ainoat kamerat on siinä lautassa ja raketissa? Että siellähän ei ole muita aluksia mitkä kuvaa laskeutumista, jotta niistä ongelmista saataisiin kuvaa, tai niillä ei ole mitään antureita siinä raketissa, että ne tietäisi tuliko se tonttiin vai jäikö pystyyn.

Et ole tosissasi?

Kuten jo sanoin, niin niiltä eilen lipsahti jo lähetykseen että "we lost core" tms. eli kyllä ne tasan tiesi että se ei onnistunut ja olisivat voineet sen sanoa, ilman että sillä olisi ollut mitään vaikutusta lopputulokseen. Sen sijaan jälleen alkoi sensurointi.

On kuitenkin "hieman" eri asia sanoa, että laskeutuminen epäonnistui, emme tiedä vielä syytä. Kuin vetästä lähetys katki ja vältellä puhumasta asiasta.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Falcon Heavy Landing

Onhan tuo nyt ihan suoraan kuin jostain scifi-elokuvasta. What a time to be alive!

Linkki vie Youtubeen, jossa amatöörikuvaaja kuvasi raketeiden yhtäaikaisen laskeutumisen. Kannattaa laittaa ääntä vähän pienemmällä sen verran pauketta kuuluu.

Siellä se Teslan roadster vaan möllöttää avaruudessa tällä hetkellä.

Kuva

Videotakin löytyy.

Video
 

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaossseura
Onhan tuo nyt ihan suoraan kuin jostain scifi-elokuvasta.
Kieltämättä. Oikeastaan käsittämättömintä omasta mielestä on että SpaceX tekee tuota ensimmäisenä ainakin onnistuneesti. Luulisi rakettien uusiokäytön olevan kovin haluttua, mutta aiemmin ei tuntunut hirveästi ponnisteluja olevan asian suhteen. Ja homma todistetusti toimii vaikka tuo kolmas kantoraketti tällä kertaa meni näin tamperelaisittain ns. mäsäksi - nuo kaksi mitkä laskeutuivat nätisti olivat kierrätettyjä.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
64t ja 90 miljoonaa per laukaisu = n1500 per kilo maksaa nostaa tavaraa kiertoradalle. (Jos tiedot pittää paikkansa.) Tuo kuulemma on vain 25% kustannuksista, mitä saatiin aikaan ei-kierrätettävällä tekniikalla. Se suuri kysymys on, että tekeekö tuo hinta avaruudesta halutun paikan yksityisille toimijoille?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
64t ja 90 miljoonaa per laukaisu = n1500 per kilo maksaa nostaa tavaraa kiertoradalle. (Jos tiedot pittää paikkansa.) Tuo kuulemma on vain 25% kustannuksista, mitä saatiin aikaan ei-kierrätettävällä tekniikalla. Se suuri kysymys on, että tekeekö tuo hinta avaruudesta halutun paikan yksityisille toimijoille?

Tekee siinä vaiheessa kun avaruutta pääsee hyödyntämään kunnolla (kaikenmoisten rajotteiden sijaan). Tiedä sitten luottaako Musk siihen, että hän itse kuuluu siihen joukkoon, joka olettaa pääsevänsä hyötymään aurinkokunnan rikkauksista elämänsä aikana, vai onko hän ihan oikea visiönääri, joka on sitä mieltä, että ihmisen on mentävä avaruuteen ja hän haluaa olla avaamassa tietä.

Ja tässä asiayhteydessä tarkoitan avaruudella muuta kuin kiertorataa ja muutamia miehitettyjä kuulentoja. Tukikohta kuussa, miehitetyt lennot Marssiin, asteroidien ja kuuperän hyödyntäminen, katse toisiin tähtiin ja "satelliittilaivueet" niihin ennen miehitettyjä lentoja, joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Sinne tähtiin on kuitenkin joskus lähdettävä, jos ei haluta jäädä tämän planeetan vangeiksi ja kuolla tämän planeetan myötä. Mikä sekin on kaukaisessa tulevaisuudessa edessä, halusimmepa tahi emme.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Tiedä sitten luottaako Musk siihen, että hän itse kuuluu siihen joukkoon, joka olettaa pääsevänsä hyötymään aurinkokunnan rikkauksista elämänsä aikana, vai onko hän ihan oikea visiönääri, joka on sitä mieltä, että ihmisen on mentävä avaruuteen ja hän haluaa olla avaamassa tietä.

Mielestäni hän on melkoisen taitava valehtelija, jos ei olisi oikea visiönääri. Hän vaikuttaa nimenomaan olevan aidosti kiinnostunut hulluista jutuista, missä kuitenkin on realismiakin mukana, ja sivutuotteena on tullut vähän rahaakin, mutta se ei ole se itsetarkoitus.

Kiertorata on jo saatu melkoisen sotkuiseksi. Pelisäännöt pitää olla.

These are the countries on Earth with the most junk in space - Business Insider Nordic

Ja kuuta ei ole hirveän hyvin kohdeltu:

Humans have already left more than 400,000 pounds of junk on the Moon
--

Tämä on taas kerran sellainen ongelma, että jossain kohtaa ollaan ihan pulassa ja jotain tarvitsisi tehdä. Pelisäännöt pitää olla.
 

Sako

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kuussa jäte ei kulje mieletöntä vauhtia ja estä poistumista maapallolta. Onhan tuo aika mojovaa, että avaruusaika on vasta lapsen kengissä ja jo nyt roskaaminen uhkaa päättää sen.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Kuussa jäte ei kulje mieletöntä vauhtia ja estä poistumista maapallolta. Onhan tuo aika mojovaa, että avaruusaika on vasta lapsen kengissä ja jo nyt roskaaminen uhkaa päättää sen.

Ei toki, mutta kertoo vain mentaliteetista. Millään ei ole juuri mitään väliä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kiertorata on jo saatu melkoisen sotkuiseksi. Pelisäännöt pitää olla.

Tietty pelisäännöt pitää olla, mutta kannattaa ihan pohtia sitä, että millaisia asioita ryhdytään rajoittamaan/kieltämään ja millaisin sopimuksin. No, osa kielloista/rajoitteista juontaa kylmän sodan ajoilta, joten näillä kielloilla on käytännössä ollut poliittinen tarkoitus - osalla ennenkaikkea poliittinen tarkoitus.

Itse asiassa kun tarkastellaan lähiavaruuden tilannetta, niin ne kiellot ja rajoitukset ovat kohdistuneet valtaosin väärin tai ovat muulla tapaa ongelmallisia, tästä esimerkkinä juuri Maan lähiavaruuden eri kiertoratojen avaruusromuongelma. Siihen on ryhdytty kiinnittämään laajemmin huomiota vasta tämän vuosituhannen puolella, kylmän sodan aikaan kyseinen ongelma oli marginaalissa - vaikka toki jo tuolloin se alkoi olla ongelma, tarkemmin ilmaistuna nykyisen ongelman perusta luotiin tuolloin - mutta ei ketään kiinnostanut se prioriteettien ollessa toiset.

Jos tarkastellaan asteroidien taloudellista hyödyntämistä eli lähinnä kaivostoimintaa, edelleen on epäselvyyttä on siitä, rikkooko asterodille perustettava kaivos sopimusta ulkoavaruuden kohteiden käytöstä vuodelta 1967. Deep Space Industriesin mukaan ei riko. Yhdysvaltojen edellinen presidentti Barack Obama allekirjoitti marraskuussa 2015 asetuksen, jonka mukaan Yhdysvaltain kansalaiset ja kaupalliset toimijat ovat oikeutettuja hyödyntämään ulkoavaruuden resursseja. Tähän liittyisi myös asteroidien hyödyntäminen eli Yhdysvallat on samalla linjalla Deep Space Industriesin kanssa. Osa asiantuntijoista on kuitenkin sitä mieltä, että Obaman allekirjoitus rikkoo vuoden 1967 sopimusta. (Sopimuksen on allekirjoittanut 104 maata). Maailma nyt on toinen kuin 1967, todennäköisesti nyt moni maa jättäisi sopimuksen allekirjoittamatta syystä tai toisesta.

Sopimuksen voi kömpelösti rinnastaa Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, maailma on muuttunut muutamassa vuodessa melkoisesti, joten todennäköisesti nyt moni Ottawan sopimuksen allekirjoittanut maa jättäisi sopimuksen ratifioimatta - kuten Suomi ja varmuudella sopimuksen ratifioinut Ukraina. Tänään idealistisilla puheilla ja raajarikkoisten neekereiden kuvilla ei ole samaa painoa kuin vuosikymmen sitten.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ei toki, mutta kertoo vain mentaliteetista. Millään ei ole juuri mitään väliä.

Kyllä se kuun osalta kertoo myös resursseista.

Vaikka pakonopeus Kuun pinnalta on olennaisesti pienempi vrt. Maa (2,4 km/s vs 11,2 km/s) epäilen, että Apollo-ohjelma olisi ollut olennaisesti vaikeampi (mahdollisesti myös vaarallisempi) toteuttaa, jos Apollon kuumoduli kokonaisuudessaan olisi laukaistu pois kuun pinnalta pelkän nousuosan (ascent stage) sijaan. Nousuosan paino oli 4 700 kg, laskeutumisosan paino oli 10 334 km (ml polttoaine), yhteensä reilut 15 000 kg (huom. vaihtelua eri laskeutujien välillä).

Nousua varten olisi tarvittu lisää polttoainetta > painoa lisää (en ryhdy laskemaan kuinka paljon, koska reservejäkin on oltava). Rakenteen olisi pitänyt olla vankempi, jotta nousu olisi onnistunut + huomioitava varajärjestelmä, jos koko kuumodulin paluu ei olisi ollut mahdollinen.

Päättelen, että valittu järjestelmä on sellainen, joka takaa miehistölle turvallisimman mahdollisen tavan päästä pois Kuusta, jos jotain ongelmia ilmenee. Eikä tämäkään ollut 100 % varma, mutta se, että nousuosa on erillinen, varmisti ainakin sen, että vaurio laskeutumisosassa ei tarkoita samaa kuin miehistön jääminen kuuhun, mikä olisi voinut olla seuraus, jos laskeutumis- ja nousuosa olisivat olleet yksi yhtenäinen moduli.

Itse en näe Kuuhun jäänyttä materiaalia ongelmana, koska se voidaan hyödyntää viimeistään silloin kun Kuuhun perustetaan tukikohtia. (Toivottavasti hyödynnetään). Samaten en näe muille planeetoille jääneitä satelliitteja/kulkijoita ongelmana, koska nekin on hyödynnettävissä ja todennäköistä, että ainakin jotain osia niistä hyödynnetään, koska tukikohtien perustamisten alkuvaiheessa on materiaalista kuitenkin pulaa.

Ongelmana pidän Maan kiertoradoilla olevaa avaruusromua, mutta samalla uskon, että tämäkin ongelma voidaan poistaa/ratkaista - ja ratkaistaankin tulevina vuosikymmeninä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös