Matkalla avaruuteen?

[Sambody]

Vaikeaa käsittää tilan ja ajan muuttumista ja jopa valoa. Ei taida itsestä olla rakettitieteilijäksi vaikka asiat kiinnostavat. Olisiko kuitenkin mahdollista matkustaa ajassa teoriassa molempiin suuntiin, tulevaisuuteen ja menneisyyteen? Tällöinhän matka sujuisi täältä katsoen todella nopeasti ja paluuposti voisi tulla jopa ennen postin lähetystä? Miten muuten valonnopeudelle käy mustissa aukoissa? Häviääkö tai kumoutuuko nopeus painovoimakentässä, kun valoa ei tule mistään ulos?

Sinänsä esimerkiksi suhteellisuusteoria itsessään ei pois sulje mahdollisuutta matkustaa ajassa taaksepäin. Kuitenkin kausaliteetin rikkoutuminen aikamatkustamisessa taaksepäin tuon taitaa vesittää. Lisäksi on suhteellisuusteorian kanssa pelatessa on hyvä ottaa haltuun käsitys ajan suhteellisuudesta. Eli ei ole olemassa mitään havainnoitsijasta riippumatonta aikaa. On vain olemassa kahden tapahtuman välinen "etäisyys" neliulotteisessa aika-avaruudessa ja tämä etäisyys on riippuvainen havainnoitsijan suhteellisesta nopeudesta tapahtumaan nähden.

Miten muuten valonnopeudelle käy mustissa aukoissa? Häviääkö tai kumoutuuko nopeus painovoimakentässä, kun valoa ei tule mistään ulos?

Valonnopeus on fysikaalinen vakio, joka on suurin mahdollinen nopeus massattomalle kappaleelle tyhjiössä. Yksikään massallinen kappale ei voi tätä vakiota valonnopeus saavuttaa. Valon nopeus on siis yhtäkuin valonnopeus vain tyhjiössä. Se miksi mustat aukot ovat mustia johtuu siitä, että tuo aiemmin mainitsemani neliulotteinen aika-avaruus on mustan aukon massasta johtuen kaareutunut niin paljon ettei edes valonnopeudella kulkeva kappale pääse pakenemaan mustasta aukosta.

Aika-avaruuden kanssa yleensä ilmiötä havainnollistetaan kappaleen maailmanviivoilla ja näiden muodostamilla "valokartioilla", mitkä määrittelevät mitkä tapahtumat aika-avaruudessa on voineet edes teoriassa vaikuttaa tapahtuman nykyhetkeen ja mihin tapahtumiin nykyhetken on tulevaisuudessa mahdollisuus vaikuttaa. Teoreettiset rajat nälle valokartiolle määrittelee valonnopeus, koska sitä nopeammin ei voi informaatio tai mikään muukaan liikkua. Valokartiolla voidaan havainnollistaa mitä tapahtuu kappaleelle mustan aukon tapahtumahorisontissa, missä tulevien tapahtumien maailmanviiva on kokonaisuudessaan mustan aukon sisällä jolloin ei ole edes teoriassa mahdollista, että mustaan aukkoon joutunut kappale olisi enää meidän havainnoitavissa, koska kaikki sen kappaleen tulevaisuuden tapahtumat tapahtuvat mustan aukon sisällä.

Emme tiedä, ja siksi sitä kustustaan singulariteetiksi. Mutta sen Hawkin on teorisoinut/ennustanut että mustasta aukosta säteilee Hawkinin säteilynä pikkuhiljaa se energiaa pois ja musta aukko "höyrystyy"

Hawkingin säteily on kvanttifysiikan ilmiö, mitä ei ole vielä ainakaan pystytty osoittamaan olevan olemassa. Samojen todistamisen ongelmien kanssa painittiin myös painovoima-aaltojen havaitsemisen kanssa eli ilmiön havainnoitava vaikutus meille on hyvin pieni, joten ilmiötä maasta käsin on lähes mahdoton havainnoida. Tässä tapauksessa säteilyn teho on niin pientä, että se hukkuu hyvin pitkälti kosmiseen taustasäteilyyn. Tutkijat etsitävätkin lähinnä suuria gammasäteily purkauksia, mitkä olisivat mahdollisesti syntyneet siinä hetkessä, kun mustan aukon jäljelle jäänyt energia/massa olisi purkautunut suuri energisenä gammasäteilynä ympäröivään avaruuteen.

Koko ilmiö niin kuin monet muut kvanttifysiikan ilmiöt ovat intuitiiviselle ajattelulle hyvin haastavia. Tässäkin tapauksessa säteily johtuisi kvanttifysiikan virtuaali hiukkasparien(hiukkanen-antihiukkanen) muodostumisesta mustan aukon tapahtumahorisontin lähellä. Nämä hiukkasparit normaalissa tilanteessa annihiloituvat hyvin nopeasti, mutta tässä teoriassa toinen virtuaalihiukkasista joutuisi ennen annihiloitumista mustaan aukkoon jolloin meille havaittavaan maailmankaikkeuteen olisi kuin tyhjästä ilmestynyt uusi todellinen hiukkanen. Johtuen siitä, että fysiikan lait kieltää energian muodostumisen tyhjästä täytyy mustaan aukkoon joutuneet virtuaalihiukkasen olla tämän uuden hiukkasen antihiukkanen mikä näin ollen vähentäisi mustan aukon massaa/energiaa saman verran kuin uusi hiukkanen lisää sitä havaittavaan maailmankaikkeuteen.

 

[tosiasia]

Emme tiedä, ja siksi sitä kustustaan singulariteetiksi. Mutta sen Hawkin on teorisoinut/ennustanut että mustasta aukosta säteilee Hawkinin säteilynä pikkuhiljaa se energiaa pois ja musta aukko "höyrystyy"

Eikös singulariteetiksi kutsuta myös alkuräjähdystä? Tuntuu näin maalikosta hyvin erikoiselta, että jollain tavoin vastaava tila on mustassa aukossa avaruudessa? Voisiko tästä vetää vaikka sen johtopäätöksen, että musta aukko voisi myös tietyn kriittisen massan ylittyessä synnyttää uuden alkuräjähdyksen?

Valonnopeus on fysikaalinen vakio, joka on suurin mahdollinen nopeus massattomalle kappaleelle tyhjiössä. Yksikään massallinen kappale ei voi tätä vakiota valonnopeus saavuttaa. Valon nopeus on siis yhtäkuin valonnopeus vain tyhjiössä. Se miksi mustat aukot ovat mustia johtuu siitä, että tuo aiemmin mainitsemani neliulotteinen aika-avaruus on mustan aukon massasta johtuen kaareutunut niin paljon ettei edes valonnopeudella kulkeva kappale pääse pakenemaan mustasta aukosta.

Menee yli oman hilseen, mutta tarkoittaako tämä sitä, että musta aukko on taivuttanut aikaa enemmän kuin maailmankaikkeuden ikä? Tällöinhän valo ei vain ehdi sen lävitse? Hawking taitaa olla myös esittänyt, että musta aukko olisi portti toiseen universumiin. Tämä voisi kai myös selittää valon katoamisen, jos se tuleekin toisesta universumista läpi? Hawking on myös väittänyt, että mustasta aukosta voisi teoriassa palata, jos sinne katoaa. Eli kaipa se valokin tämän teorian mukaan voisi joskus tulla sieltä takaisin, jos ei siirry jonnekin muualle?

 

[Sambody]

Eikös singulariteetiksi kutsuta myös alkuräjähdystä? Tuntuu näin maalikosta hyvin erikoiselta, että jollain tavoin vastaava tila on mustassa aukossa avaruudessa? Voisiko tästä vetää vaikka sen johtopäätöksen, että musta aukko voisi myös tietyn kriittisen massan ylittyessä synnyttää uuden alkuräjähdyksen?

Singulariteeteilla ei ole kovin hedelmällistä spekuloida, koska jonkin teorian ennustamat singulariteetit ovat lähestulkoon varma merkki teorian puutteellisuudesta joltain osin tai kokonaan. Käytännössä singulariteetilla voidaan tarkoittaa tilaa missä ei nykyiset fysiikanlait päde ja näin ollen tapahtumia mustan aukon tapahtuma horisontin takana tai alkuräjähdyksen tapahtumat ennen yhtä yksikköä planckin aikaa ei voida kuvailla nykyisillä teorioilla. Tämä on yksi suuri syy mustien aukkojen tutkimukselle, koska teoriassa nuo ääri-ilmiöt missä nykyiset teoriat tuntuvat hajoavan käsiin ovat loogisin paikka löytää parempia teorioita millä kuvata maailmankaikkeutta.

Menee yli oman hilseen, mutta tarkoittaako tämä sitä, että musta aukko on taivuttanut aikaa enemmän kuin maailmankaikkeuden ikä? Tällöinhän valo ei vain ehdi sen lävitse? Hawking taitaa olla myös esittänyt, että musta aukko olisi portti toiseen universumiin. Tämä voisi kai myös selittää valon katoamisen, jos se tuleekin toisesta universumista läpi? Hawking on myös väittänyt, että mustasta aukosta voisi teoriassa palata, jos sinne katoaa. Eli kaipa se valokin tämän teorian mukaan voisi joskus tulla sieltä takaisin, jos ei siirry jonnekin muualle?

Voit ajatella tuota aika-avaruuden taipumista mustassa aukossa niin suurena painovoimakenttänä, että sen pakonopeus ylittää tuon kosmisen nopeusrajoituksen eli valonnopeuden mitä mikään kappale ei voi ylittää. Loogisesti koska pakonopeus on isompi kuin minkään kappaleen teoreettinen nopeus ei mustasta aukosta näin pääse pakenemaan mikään. Ei edes valo.

Hawkingin esittämä mustasta aukosta "pakeneminen" tarkoittaa käsittäkseni jonkinsortin holografisen periaatteen hyväksymistä. Koko teorian tarve pohjautuu niin sanottuun mustan aukon informaatio paradoksiin eli siihen, että musta aukko nielisi fysikaalisessa mielessä informaatiota näkyvästä maailmankaikkeudesta, joka olisi täten kadotettu mustaan aukkoon ikuisiksi ajoiksi, koska mustan aukon Hawkingin säteily ei enää virtuaalihiukkas syntyprosessinsa johdosta sisällä tätä ulkoapäin mustaan aukkoon joutunutta informaatiota. Tämä on kuitenkin vastaan kvanttifysiikan yhtä perusperiaatetta informaation säilymisestä, joten näin ei voi olla mikäli kvanttifysiikan teoria on paikkansa pitävä. Tästä aiheesta väittelivät pitkään Hawking ja Leonard Susskind, joka jopa kirjoitti aiheesta kirjan "The Black Hole War". Informaation käsite tässä kontekstissa on karkeasti se, että kappaleen sisältämä informaatio erottaa sen toisesta kappaleesta. Ja tämän täytyy kvanttifysiikan mukaan säilyä energian tapaan tavalla tai toisella aina.

Tuo holografinen todellisuus tai periaate on ihan vähän karvat pystyyn nostattava teoria. Mustan aukon informaatio paradoksin se ratkaisee sillä, että mustaan aukkoon joutuvan kappaleen informaatio tallentuu ikään kuin kaksi ulotteiselle pinnalle mustan aukon tapahtuma horisontin rajalle mistä se palautuisi Hawkingin säteilyyn "tarttuneena" takaisin meidän havaittavaksi. Näin vältytään informaatio paradoksilta. Holografisen periaatteen vei säieteoreetikot jo aikanaan paljon pidemmälle ja teorisoivat, että koko meidän havaitsema maailma olisi maailmankaikkeuden reunalta heijastuvaa informaatiota. Ikään kuin hologrammi avaruuden tilavuuden reunalta.

 

[Sambody]

Menee yli oman hilseen, mutta tarkoittaako tämä sitä, että musta aukko on taivuttanut aikaa enemmän kuin maailmankaikkeuden ikä?

Tähän täytyy vielä palata, koska en tainnut antaa tälle kysymykselle kovinkaan hyvää vastausta. Eli tämän kysymyksen kanssa täytyy palata aiempaan viestiin missä pyrin selittämään mitä on aika suhteellisuusteorian mukaan. Eli tosiaan suhteellisuus teorian mukaan ei ole olemassa mitään absolutista aikaa mitä määritellä. On vain olemassa tapahtumien välisiä etäisyyksiä eli intervalleja aika-avaruudessa. Näin ollen ei voida sanoa mustan aukon taivuttavan aikaa, koska ei ole aikaa mitä taivuttaa. Koko aika-avaruus on kolmiulotteiseen havainnointiin kehittyneille ihmisaivoille niin epäintuitiivinen käsite, että aika-avaruutta on "helpointa" hahmottaa matemaattisena mallina. Sinänsä harmi ettei ainakaan minun paukut tällä haavaa riitä aika-avaruuden geometrian käsittelyyn matemaattisesti. Ehkä vielä jonain päivänä.

 

[tosiasia]

Holografisen periaatteen vei säieteoreetikot jo aikanaan paljon pidemmälle ja teorisoivat, että koko meidän havaitsema maailma olisi maailmankaikkeuden reunalta heijastuvaa informaatiota. Ikään kuin hologrammi avaruuden tilavuuden reunalta.

Todellisuus on todellakin tarua ihmeellisempää. Ymmärrämmeköhän me oikein missä elämmekään?

Nasa taitaa tosissaan tähdätä toiseen aurinkokuntaan: Tästä lienee hieman aiemminkin ollut juttuja.

Nasan hurja suunnitelma tähtää kohti toista aurinkokuntaa vuonna 2069 – näin se voisi tapahtua, mutta juuri nyt on yksi iso ongelma - Tiede - Ilta-Sanomat

Valonnopeutta ei kaiketi voi saavuttaa, mutta olisiko mahdollista rakentaa vaikka jonkunlainen massaton havainnointi laite, jonka teoriassa voisi lähes ampua valon mukaan? Tai olisiko mahdollista saada vaikka laser heijastumaan aina suoraan takaisin siten että heijasteesta saisi muodostettua kuvan yms. tietoa? Tällöin laserilla voisi "kuvata" valonnopeudella kaukaisia kohteita.

 

[Tarinankertoja]

Valonnopeutta ei kaiketi voi saavuttaa, mutta olisiko mahdollista rakentaa vaikka jonkunlainen massaton havainnointi laite, jonka teoriassa voisi lähes ampua valon mukaan? Tai olisiko mahdollista saada vaikka laser heijastumaan aina suoraan takaisin siten että heijasteesta saisi muodostettua kuvan yms. tietoa? Tällöin laserilla voisi "kuvata" valonnopeudella kaukaisia kohteita.

Tässä ketjussa on käsitelty hanketta, jossa laserilla työnnettäisiin aurinkopurjeilla varustettuja nanosatelliitteja lähimälle tähdelle 20%valonopeudella., äkkiseltään googlasin ltiksen jutun aiheesta
Avaruuspurjeella tavoitellaan Alfa Centauria

 

[floikkari]

Valonnopeutta ei kaiketi voi saavuttaa, mutta olisiko mahdollista rakentaa vaikka jonkunlainen massaton havainnointi laite, jonka teoriassa voisi lähes ampua valon mukaan? Tai olisiko mahdollista saada vaikka laser heijastumaan aina suoraan takaisin siten että heijasteesta saisi muodostettua kuvan yms. tietoa? Tällöin laserilla voisi "kuvata" valonnopeudella kaukaisia kohteita.

Ei.

Mutta siis tollanen laserilla lykittävä pömpeli ei varsinaisesti ole mitään scifiä, vaan sellanen voitaisiin rakentaa vaikka huomenna (eri asia sitten että miten hyvin se toimis nykyteknologialla). Sellaistakin on pohdittu, että mitä jos aluksen laserpurje pystyis heijastamaan takaisin jossakin keikkuvaan peiliin, josta fotonit taas heijastuis takaisin purjeeseen jne.

Ideahan tässä on, että

a) aluksesta voidaan tehdä varsin kevyt, kun se ei itessään tartte kummosempia moottoreita saati polttoainetta näille moottoreille
b) vaikka tollanen laserpurje on melkein mitättömän tehoinen verrattuna perinteisiin ratkaisuihin, sitä pystytään kiihdyttämään teoriassa niin kauan kun vaan viitsitään, jolloin sitten vuosien tai vuosikymmenten aikana saavutetaan aika näpäköitä nopeuksia.

Näkisin ite tollasessa IS:n artikkelissta mainitussa luotaimessa muutaman ongelman

a) relatiivisilla nopeuksilla vastaan tuleva hyvinkin mitätön prötö tekee reiän luotaimeen
b) tollanen piippu ei sitten jarruta, vaan humahtaa hetkessä kohteen ohi, jos siellä toisessa päässä ei oo vastaavaa laserkanuunaa, jolla vauhtia aletaan hidastaa matkan puolivälissä.

Mutta muutenhan sähkömagneettinen säteily muutenkin lykkii tuolta valon valon nopeudella sinne tänne, joten kommunikaatio on muutenkin just niin nopeaa kun se vaan voi olla.

 

[Tarinankertoja]

Ei.
b) tollanen piippu ei sitten jarruta, vaan humahtaa hetkessä kohteen ohi, jos siellä toisessa päässä ei oo vastaavaa laserkanuunaa, jolla vauhtia aletaan hidastaa matkan puolivälissä.

.
Jarruttaa pystyy. Purje on kaksiosainen. Eteenpäin työntöpurje kiihdyttää ja toinen heijastinpurje (heijastaa säteen liikepurjeeseen vastapuolelle) sen edellä jarruttaa. Riippuen kumpaan purjeeseen ammutaan, miten nopeus muuttuu.

 

[BlackWolf]

Paitsi että laser ei ole toimiva, kun se laser hajoaa aivan liian nopeasti, sitä ennen pitäisi kehittää jokin aivan uusi tapa tuottaa laseria, mikä ei johtaisi sen säteen hajoamiseen.

Mutta mitä tulee itse kysymykseen niin tavallaan tuo on edes jossain määrin nykyisen käsityskyvynrajoissa. Ei toki suoraan noin, että siis lähetettäsiin valosta tehty asia, mutta teoriassa voi kuvitella että hyvin hyvin kevyt esine voitaisiin lähettää ja täten saavuttaa suuri nopeus. Jo nyt voidaan rakentaa todella pienikokoisia tietokoneita, siis puhutaan ihan atomien kokoluokasta ja tuollaisen saaminen vauhtiin taas ei vaadi aivan käsittämättömiä energiamääriä. Suuria toki, mutta kun massa on jotain potenssiin -20 kilogrammaa, niin jokainen ymmärtää että se on eri asia kuin satojen tai tuhansien kilojen laitteet.

Ja tässä asiassa me olemme lähestymässä sitä hetkeä, kun voimme lähettää toimivan ja hyvin hyvin kevyen laitteen, kauaksi ja kovaa. Koska näissä mittasuhteissa siitä 1kg massasta on lopulta paljon enemmän harmia, kuin mitä sen omaamisessa menetetään. Tämä toki on siitä huvittavaa, että tyhjiössähän ei ole massaa (levossa), paitsi siis kun pitää tehdä työtä sen massan kiihdyttämiseen.

Miettikää, että 50-luvulla tietokone oli varaston kokonen, nyt -95 paras kuluttaja vehje kulkee teillä taskussa ja painaa 150 grammaa. Kohta ne ei paina kuin gramman osia, siis kun jätetään se pakollinen näyttö tekemättä. Tekniikka on jo nyt hyvin liki. Enää puuttuu se miten ne tuuppaisi vauhtiin kaikista tehokkaimmin, mutta sekin ratkennee suht lähitulevaisuudessa. Nykyiset näyttikset tuottaa 11 terafloppia laskentatehoa, 1997 tuotti paras supertietokone reilun 1 teraflopin. Toinen mahtuu tänään pahvilaatikkoon ja sen voi ottaa käteen ja sitä voi kantaa, sen voi normaali ihminen hommata ja asentaa.

Toki vertaus on hieman epätarkka, mutta kuvaavana aika hyvin paikkaansa pitävä. Tuon verran on ihmiskunta kehittynyt noin 20 vuodessa. Seuraavat 20 vuotta ja alamme olemaan aika kevyessä. Ja kuhun mentiin kuitenkin jollain muutaman hertzin prosessoreilla ja aivan naurettavilla laskentatehoilla (pl. se ihminen). Kohta on niin paljon tietoa ja laskentavoimaa tungettavissa niin pieneen tilaan, että valonnopeus lähenee hurjasti suhteessa nykyiseen.

 

[tosiasia]

Tässä ketjussa on käsitelty hanketta, jossa laserilla työnnettäisiin aurinkopurjeilla varustettuja nanosatelliitteja lähimälle tähdelle 20%valonopeudella., äkkiseltään googlasin ltiksen jutun aiheesta
Avaruuspurjeella tavoitellaan Alfa Centauria

Onkohan Nasan hanke kilpaileva vai tekävätköhän nämä yhteistyötä? Pieni kilpajuoksu voisi olla ihan hyväksi tällaisille hankkeille ja ilman sitä tuskin kuuhunkaan olisi päästy 1969. Sinänsä hieman jopa käsittämätöntä, että ihminen ei ole vieläkään päässyt kuuta pidemmälle, vaikka elämme jo kohta vuotta 2018. Nasan budjetti on kaiketi jotain 20mrd dollarin luokkaa vuosittain ja muutama miljardööri tuskin näin paljoa lyö kiinni, joten paineet taitavat olla Nasalla.

 

[jussi_j]

.
Jarruttaa pystyy. Purje on kaksiosainen. Eteenpäin työntöpurje kiihdyttää ja toinen heijastinpurje (heijastaa säteen liikepurjeeseen vastapuolelle) sen edellä jarruttaa. Riippuen kumpaan purjeeseen ammutaan, miten nopeus muuttuu.

Tämä kuullostaa siltä, että puhalletaan purjeisiin? Miksi heijastinpurjeeseen osuva säde ei aiheuta siinä mitään muuta kuin heijastuksen? Miksi säteen suunnan kääntö on energiavapaata?

 

[BlackWolf]

Tämä kuullostaa siltä, että puhalletaan purjeisiin? Miksi heijastinpurjeeseen osuva säde ei aiheuta siinä mitään muuta kuin heijastuksen? Miksi säteen suunnan kääntö on energiavapaata?

Eikös tässä ajatuksena ole että se jarruun heijastava materiaali absorboi vähemmän energiaa kuin se seuraava pinta? Eli vaikka hyötysuhde ei ole sama kuin ilman kimmottamista, niin se on silti suurempi kuin heijastamisen aiheuttama eteenpäin vievä voima. Onhan liikkuvaa autoa, tai muuta massaa, helpompi kuitenkin liikkeessä ohjata toiseen suuntaan, kuin saada se pysähtymään.

Koko ajatus vaan on sinänsä vähän hölmö, kun helpompaa on vain kääntää se purje ympäri ja käyttää kohteen lähettämää säteilyä jarruttamiseen.

 

[Sako]

Koko ajatus vaan on sinänsä vähän hölmö, kun helpompaa on vain kääntää se purje ympäri ja käyttää kohteen lähettämää säteilyä jarruttamiseen.

Jolloin energia tulee mistä suunnasta ja miten se vaikuttaa?

 

[BlackWolf]

Jolloin energia tulee mistä suunnasta ja miten se vaikuttaa?

Siis energia tulee sieltä mihin ollaan menossa. Eli esimerkiksi kaukaisesta tähdestä. Lähtiessä käytetään oman auringon energiaa kiihdyttämiseen ja maalissa sen auringon, hajasäteilyn tms. energiaa jarruttamiseen. Toki olisin voinut muotoilla tuon lauseeni paremmin ja oikeastaan koko viestin.

 

[Vanha Len]

Näitä kaikkiahan ei välttämättä olla otettu huomioon tuossa purjecasessa. Kandee tulla Jatkoaikaan ottaamaan oppia kun suunnitellaan näinkin rajuja matkoja.

 

[BlackWolf]

Näitä kaikkiahan ei välttämättä olla otettu huomioon tuossa purjecasessa. Kandee tulla Jatkoaikaan ottaamaan oppia kun suunnitellaan näinkin rajuja matkoja.

Onhan noita mietitty, kuten on mietytty muitakin mahdollisia jarruttelutapoja. Photonic laser thruster - Wikipedia (linkki wikipediaan) tuossa on yksi mielenkiintoinen vekotin. Varsinkin tuo kimmotushomma on aika jännä.

 

[Oto Hascak]

Täällä toinen toistaan hienompaa tieteellistä juttua mutta onko kukaan laittanut merkille, että Suomi on jo liputettuna kuussa!

Linkki You Tubesta tähän mullistavaan tapahtumaan!

https://www.youtube.com/watch?v=WvBqmPp0ovQ&feature=youtu.be

 

[Tarinankertoja]

Marsissa on vesijäätä. Jep old news, mutta että sitä on helposti saatavilla ja napa-alueiden ulkopuolella erityisesti. ainoastaan 2m syvyydellä ja matkustusleveyspiireillä. Täähän se kynnysjuttu Mars matkailuun on, paikan päältä löytyvä vesi.
Exposed subsurface ice sheets in the Martian mid-latitudes | Science

 

[Ollakseni]

Marsissa on vesijäätä. Jep old news, mutta että sitä on helposti saatavilla ja napa-alueiden ulkopuolella erityisesti. ainoastaan 2m syvyydellä ja matkustusleveyspiireillä. Täähän se kynnysjuttu Mars matkailuun on, paikan päältä löytyvä vesi.
Exposed subsurface ice sheets in the Martian mid-latitudes | Science

Löytyyköhän elämää vedestä? Yksisoluiset lienevät jopa melko todennäköisiä.

 

[sinikettu]

Löytyyköhän elämää vedestä? Yksisoluiset lienevät jopa melko todennäköisiä.

Millä perusteella todennäköisiä? Oletko sattumoisin kyennyt ratkaisemaan biologian tämän hetken varmasti kuumimman kysymyksen, eli miten epäorgaanisesta materiasta pystyy spontaanisti muodostumaan orgaanista, itsereplikoituvaa materiaa, eli käytännössä soluja ja DNA:ta? Hattu päästä, jos olet.

 

[Ollakseni]

Millä perusteella todennäköisiä? Oletko sattumoisin kyennyt ratkaisemaan biologian tämän hetken varmasti kuumimman kysymyksen, eli miten epäorgaanisesta materiasta pystyy spontaanisti muodostumaan orgaanista, itsereplikoituvaa materiaa, eli käytännössä soluja ja DNA:ta? Hattu päästä, jos olet.

Sillä perusteella että elämä syntyi maapallollakin ja siihen ei tarvittu happea. Ei en ole opiskellut asiaa, mutta olen kuunnellut Infinite Monkey Cage podcastin, jossa monet asiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä että yksisoluista tai alkeellisempaa elämää on miltei pakko olla vähän kaikkialla maailmankaikkeudessa.

Ja todennäköisenä pidän tässä kohtaa melko alhaisia lukemia. On todennäköisempää löytää elämää kuin olla löytämättä sitä.

 

[sinikettu]

Sillä perusteella että elämä syntyi maapallollakin ja siihen ei tarvittu happea. Ei en ole opiskellut asiaa, mutta olen kuunnellut Infinite Monkey Cage podcastin, jossa monet asiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä että yksisoluista tai alkeellisempaa elämää on miltei pakko olla vähän kaikkialla maailmankaikkeudessa.

Ja todennäköisenä pidän tässä kohtaa melko alhaisia lukemia. On todennäköisempää löytää elämää kuin olla löytämättä sitä.

Kyllä kyllä. Se perustuu siltikin täydelliselle mutuilulle. Tämä on tällä hetkellä sellainen asia, josta ei voi tehdä mitään päätelmiä, koska tietoa tämän molekulaarisen kaskadin todennäköisyydestä ei yksinkertaisesti ole. Se voi olla otollisissa olosuhteissa 50 %, 0,001 % tai vaikka 10^-1000 %.

Mielivaltaiset arvailut eivät ole järin hedelmällisiä tällaisten asioiden suhteen. Toki niitä on mukava tehdä ennen paremman tiedon julki tuloa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Jos/kun ensimmäisen kerran löydetään elämää maapallon ulkopuolelta, niin onhan se ilon päivä. Saadaan toiset olosuhteet, missä elämää voi esiintyä. Mutta sitä ennen tosiaan kaikki on vain arvailua. Valitettavasti :(

Saapa nähä tarvitaanko ihminen havainnoimaan aurinkokunnassa paikan päälle, vai voidaanko joku päivä tehdä roboteilla tarpeeksi tarkkoja tutkimuksia löytääksemme jotain. Toistaiseksi robotit eivät riitä kuin sanomaan, että "tässä kohtaa ei ole elämää".

 

[Stigu]

Jos/kun ensimmäisen kerran löydetään elämää maapallon ulkopuolelta, niin onhan se ilon päivä. Saadaan toiset olosuhteet, missä elämää voi esiintyä. Mutta sitä ennen tosiaan kaikki on vain arvailua. Valitettavasti :(

Tuo (ilon päivä) riippuu varmasti siitä, onko löytämämme elämä alkeellisempaa vai kehittyneempää kuin oma elämämme. Eli siis käytännössä, löydämmekö me elämää vai löydetäänkö meidät.

Kumpi tapahtuu ensin, onkin kinkkisempi kysymys. Veikkaan, että omassa aurinkokunnasamme ei ole muualla elämää, joten sitä pitäisi etsiä muista aurinkokunnista. Tässä kohtaa nykyteknologia asettaa rajoitukset. Jos taas ajattelee, että joku kehittyneempi (esim vain 1 000 vuotta meitä edellä oleva) sivilisaatio löytää meidät, ja ilmoittaa omasta olemassolostaan, niin tuokin on aika epätodennäköistä. Itse jos löytäisin meidän kaltaisemme ihmiskunnan, niin en välttämättä haluaisi sekaantua heidän tekemisiinsä mitenkään, vähän niinkuin ihminen katsoo muurahaispesää.

Mutta siitä olen ihan varma, että elämää on jossain tuolla.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tuo (ilon päivä) riippuu varmasti siitä, onko löytämämme elämä alkeellisempaa vai kehittyneempää kuin oma elämämme. Eli siis käytännössä, löydämmekö me elämää vai löydetäänkö meidät.

Sehän se on. Itselläni on lapsenomainen usko siihen, että jos jokin elämän muoto on kehittynyt tarpeeksi pitkälle löytääkseen meidät, niin se on ratkaissut sotaisuutensa jo ajat sitten. Ihan sillä, että ei ole tuhonnut itseään kehittämällään teknologialla. Arvailua toki.

Veikkaan, että omassa aurinkokunnasamme ei ole muualla elämää, joten sitä pitäisi etsiä muista aurinkokunnista.

Itse taas arvaan, että on. Tosin en osaa sanoa yhtään, että mikä on todennäköisempää kuin toinen. Koska vielä ei ole mitään löytynyt, niin ehkä arvaat oikein. Toisaalta vielä ollaan todella alkeellisella tasolla, että voisi sanoa tutkimuksen sulkeneen mitään ulos.

Mutta siitä olen ihan varma, että elämää on jossain tuolla.

Niin minäkin. Maailman kaikkeus on yksinkertaisesti niin iso, että en usko hetkeäkään "yhden kerran sattumiin". Silti mielestäni tämä usko ei ole kuten uskontojen uskomukset, vaikka joku voisi näin todeta :)

EDIT: Lappeen ranta