Mainos

Matkalla alkoholismiin?

  • 467 402
  • 1 646

godspeed

Jäsen
Huumeiden kanssa ei ongelmia, mutta pysäyttää taas, että kannattaako sitä korkkia aukasta?

Mietin yön yli mitä tähän voisi vastata. En tiedä vieläkään. Sen tietää vain jokainen itse, jos edes harkitsee korkin aukaisevansa. Miksi aukaista? Mikä siinä on kannattavaa? Varsinkin, jos selvästi tiedostaa olevansa alkoholisti ja tajuaa, että se saattaa olla sitten taas menoa, kun sen kerran narauttaa. Kaikki alkaa pahimmillaan alusta, jos on päässyt pitkällekin.

Itse jutusta en viitsi sanoa mitään. Ehkä siihenkään minulla ei ole henkilökohtaisella tasolla mitään tarpeeksi hyvää sanottavaa, ja eikös silloin neuvota olemaan hiljaa :)
 

godspeed

Jäsen
Jääkylmä kaljatölkki oli jo kädessä ja tupakansavukin tuoksui pelottavan hyvältä... mutta maltoin mieleni. Ensimmäinen kesän testeistä takana ja kyllähän se kaikesta huolimatta vähän pahalta tuntui olla, kun muut dokaa ja polttaa vieressä. Itsellä vaan kokista ja vissyä. Ja vissystä kun ottaa huikkaa, niin se ei anna aivoissa mitään dopamiiniryöppyä palkkioksi.

Pitää ajatella silti, että vaikka monen mielestä tuo dokaaminen ja polttaminen on sitä kesästä ja elämästä nauttimista, niin ei näihin ansakuoppiin kannata enää koskaan tippua. Kyllähän tuossakin seuralaisilla se toiminta oli sellaista mitä nimenomaan koetan vältellä - pakonomaista suorittamista sen tupakankin kanssa, kun KOKOAJAN paloi. Kaljaakin pitää juoda kuin viimeistä päivää.

Se ei vaadi kuin sen kerran haksahduksen, joten olen ihan ylpeä siitä, että väistin vaaran, joka oli tietysti pakko jossain vaiheessa kokea. Kyllä kynnys on nykyään todella korkea, sen sai huomata. Näihinkin tilanteisiin ajan kanssa tottuu, kun vaan muistaa sen, että sitten kun menee juomaan, niin se vasta pettymys onkin. Viimeistään seuraavan päivän krapulassa voi miettiä, että tämänkö takia veti kaiken pöntöstä alas. Luulen ainakin tuntevani niin, ja mielikuvaharjoitteluhan on tässä aivojumpassa aika tärkeää :)

Selvisin!
 

Ujcik#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Pittsburgh
Se ei vaadi kuin sen kerran haksahduksen, joten olen ihan ylpeä siitä, että väistin vaaran, joka oli tietysti pakko jossain vaiheessa kokea. Kyllä kynnys on nykyään todella korkea, sen sai huomata. Näihinkin tilanteisiin ajan kanssa tottuu, kun vaan muistaa sen, että sitten kun menee juomaan, niin se vasta pettymys onkin. Viimeistään seuraavan päivän krapulassa voi miettiä, että tämänkö takia veti kaiken pöntöstä alas. Luulen ainakin tuntevani niin, ja mielikuvaharjoitteluhan on tässä aivojumpassa aika tärkeää :)

Selvisin!

Ja taas olet yhtä päivää kauempana alkupisteestä. Hieno väistö ja varmasti nostaa itseluottamusta ja uskoa itseensä, että kyllä noita luoteja pystyy väistämään ja niistä tilanteista kyllä selviää. Nyt teet selvänä ne ratkaisut juomisesta ja juomattomuudesta. Mitä enemmän näitä tilanteita tulee ja mitä enemmän tulet niistä ulos " voittajana" sen vahvemmaksi se päätös kasvaa.
Aiemman linkkaamasi jutun yksi kohta pisti kyllä ajattelemaan:

"Edelleen yli kymmenen prosenttia aikuisväestöstämme juo humalahakuisesti ja yli 30 prosenttia reilusti käyttää alkoa riskitasoilla ja noin 45 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä tavalla tai toisella on jo alkoholihaittojen riskissä, hän sanoo."

Aika karuja lukemia, en tiedä miten suhteessa muihin europan maihin, mutta vaikuttaa kyllä paljon kovemmilta lukemilta, mitä ehkä olen ajatellut.
 

godspeed

Jäsen
Ja taas olet yhtä päivää kauempana alkupisteestä. Hieno väistö ja varmasti nostaa itseluottamusta ja uskoa itseensä, että kyllä noita luoteja pystyy väistämään ja niistä tilanteista kyllä selviää. Nyt teet selvänä ne ratkaisut juomisesta ja juomattomuudesta. Mitä enemmän näitä tilanteita tulee ja mitä enemmän tulet niistä ulos " voittajana" sen vahvemmaksi se päätös kasvaa.

Joo, onneksi on ihan hyvä ymmärrys ja ennen kaikkea ote tästä touhusta, niin pystyy järkevästi ajattelemalla pakoilemaan kiusausta. Monesti olen tosin hieman hairahtunut luulemaan olevani turvassa, mutta saahan tässä olla varuillaan. Olo on kuitenkin hyvä siinä mielessä, että itseluottamusta tosiaan on, ja tiedän, että yhtään ei parane pelleillä.

En varmaan suosittele ihan heti kellekään samanlaisia altistuksia millaisia tässä nyt tulee minullakin olemaan, mutta toisaalta ei elämää voi paetakaan. Ihmiset ja tilanteet on kohdattava jossain vaiheessa, liittyy niihin sitten alkoholi tai ei. Selvinpäinkin on omat ongelmansa, minkä on saanut huomata, mutta toisaalta selvinpäin on ollut niin paljon parempi, etten tiedä mitä pitäisi tapahtua, jotta minulla menisi kontrolli ja päätyisin humalaan. Toivon selviäväni jatkossakin samalla päättäväisyydellä kuin nytkin :)

Aiemman linkkaamasi jutun yksi kohta pisti kyllä ajattelemaan:

"Edelleen yli kymmenen prosenttia aikuisväestöstämme juo humalahakuisesti ja yli 30 prosenttia reilusti käyttää alkoa riskitasoilla ja noin 45 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä tavalla tai toisella on jo alkoholihaittojen riskissä, hän sanoo."

Aika karuja lukemia, en tiedä miten suhteessa muihin europan maihin, mutta vaikuttaa kyllä paljon kovemmilta lukemilta, mitä ehkä olen ajatellut.


"Mäkelän mukaan Suomessa usein ajatellaan, että vain humalanhakuinen alkoholin kulutus on ongelma, mutta kyseessä on harhaluulo.

– Vaikka humalakulutus ei ole eteläisessä Euroopassa sellainen ongelma kuin meillä, siellä on silti paljon alkoholin aiheuttamia haittoja. Sisäelinten vaurioitumiseen tai riippuvuuden kehittymiseen ei tarvita humalaa, vaan jatkuva vähempikin käyttö riittää, Mäkelä sanoo."

Tässä on juuri tuo päivittäinen tissuttelu takana. Ei tarvitse olla missään räkäkännissä vaan sikspäkki päivässäkin on jo paljon. Itse join monesti 5-10 tölkkiä päivässä kun tissuttelin, eli en sinällään ollut humalassakaan usein, mutta olihan tuo selvä peli mistä oli kyse, kun piti aina saada se päivittäisannos. Sitä sitten perusteli itselleen rentoutumisena ja ties minä, vaikka oli vuosia käytännössä vaan koukussa.

Nykyisellään pelkään nimenomaan sisäelinvaurioita jopa kuollakseni, joten sekin pitää minua pinnalla. Paluuta vanhaan ei pitäisi olla, vaan eletään sitä jäljellä olevaa vielä runsasta elämää omilla, eikä alkoholin ehdoilla :)
 

godspeed

Jäsen
Voi kivistää joidenkin päätä tänä aamuna eilisen jäljiltä, mutta minä nousin hyvällä mielellä ylös uuteen päivään. Edes sosiaalinen fobia ei ole pilannut oloani, vaikka se vähän oireileekin. Joku voisi ottaa tuohon fobiaankin olutta voiteluaineeksi. Väsyn sosiaalisissa tilanteissa todella herkästi, ja alkoholi ilman epäilyksiä toisi sitä väliaikaista virtaa, mutta sitä ajattelee kuitenkin, että miksi pitäisi olla (överisti) suulaampi tai tunteellisempi, jotta voisi nauttia läheisten ihmisten läsnäolosta illanvietossa. Tuotakin on saanut tässä opetella :)

Nyt on siis harjoiteltu juhannusta varten ja oikein luontevastihan tämä sujuu. Juhannuksen jälkeen onkin sitten koko vuoden juhlat hoidettu selvinpäin, joten tässä saa olla aidosti tyytyväinen itseensä ja varmaan sellainen ylimääräinen pelkokin väistyy pikkuhiljaa. Minä todellakin pärjään ihan hyvin, mistä pitää muistutella itseään, sillä itsekritiikkini ei ole aina tervettä.

Kiitos kaikesta ja hyvää juhannusta!
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Nyt on siis harjoiteltu juhannusta varten ja oikein luontevastihan tämä sujuu. Juhannuksen jälkeen onkin sitten koko vuoden juhlat hoidettu selvinpäin, joten tässä saa olla aidosti tyytyväinen itseensä ja varmaan sellainen ylimääräinen pelkokin väistyy pikkuhiljaa. Minä todellakin pärjään ihan hyvin, mistä pitää muistutella itseään, sillä itsekritiikkini ei ole aina tervettä.
On kyllä hienoa lukea tätä tarinaa. Kovaa tekemistä sulta ja hyvää juhannusta!

Mitä tulee kesään ja monen meistä alkoholinkäyttö lisääntyy ja mitä olen lääkärien kanssa jutellut näistä alkoholin aiheuttamista sisäelinvaurioista, niin tyypillisin keissi on työikäinen suomalainen, joka loman aikana tissuttelee 1-2 vk ja sitten loman lopuksi vetää tuohon päälle esim. festareilla kovan rännin ja sitten elimistö sanoo poks.

Eli vaikka ei alkoholismista kärsi niin sillä on oikeasti merkitystä, että loman aikana pitää antaa myös maksan levätä kokonaan ilman alkoholia.
 

godspeed

Jäsen
Mitä tulee kesään ja monen meistä alkoholinkäyttö lisääntyy ja mitä olen lääkärien kanssa jutellut näistä alkoholin aiheuttamista sisäelinvaurioista, niin tyypillisin keissi on työikäinen suomalainen, joka loman aikana tissuttelee 1-2 vk ja sitten loman lopuksi vetää tuohon päälle esim. festareilla kovan rännin ja sitten elimistö sanoo poks.

Pitää varmastikin paikkansa.

Kuten monessa sairaudessa niin alttius haimatulehdukseen on osin perinnöllistä laatua. Minulla on se alttius, enkä senkään takia aio riskeerata tilannetta tämän enempää. Tupakkakin vaikuttaa, joten jos vetää spaddua kuin viimeistä päivää, niin siinäkin haima on kovilla. Eli olen eliminoinut nyt kummatkin riskit, joten kaikki on tehty sen eteen, ettei sairastuisi alkoholi- ja tupakkaperäisiin tauteihin. Loput on sitten ihan tuurista kiinni, kun kaikenlaisia vikoja minussa on muutenkin :)
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tuossa loppukesästä tulisi 14 vuotta täyteen siitä kun lopetin. Itsessään tuo vuosien määrä ei minulle merkitse mitään, mutta tässä on aika paljon perspektiiviä kuitenkin ehtinyt muodostumaan.

Kun näkee niitä ihmisiä, joilla selvästi on ongelma sen juomisen kanssa (ymmärsivät he sitä itse tai eivät), niin tämmöisten ihmisten seurassa oleminen vaan vahvistaa sitä käsitystä, että miten oikean ratkaisun sitä itse aikanaan teki. Ei ole minkäänlaisia kiusauksia olla juomatta, vaan se on pelkästään ajatus siitä, että onneksi ei tarvitse juoda, kun sitä heidän tekemistään katsoo.

Ei tarvitse olla mikään rapajuoppo, mutta kyllä sen myös tämmöisistä ns. "tavallisista" töissä käyvistä ihmisistä kohtalaisen hyvin pystyy aistimaan, kun se alkoholiongelma on jo selvästi päällä.

Ja nämä ihmiset kenellä ei ole minkäänlaista ongelmaa alkoholin kanssa, niin pääsääntöisesti tämmöisten ihmisten kanssa on mukavaa istua iltaa, vaikka humalassa ovatkin.

Joo se dopamiiniryöppy on tietysti hetkellisesti asia, joka tuo hyvää oloa. Mutta @godspeed näin addiktilta toiselle: Trust me. Se lasku mikä me omalla elämällämme siitä dopamiiniryöpystä vääjäämättä maksetaan, niin se ei ole sen arvoista.

Minä näen asian tänäpäivänä niin, että se dokaamisen lopettaminen antoi minulle mahdollisuuden tavoitella sellaisia juttuja, joita oikeasti tältä elämältä haluan. Ei ole kahta kysymystäkään siitä, että kummalla tavalla tämä elämä sitten loppupeleissä maistuu paremmalta. Tietysti ne nousuhumalan tuomat piikit ovat sellaisia, joita on aikamoisen mahdotonta selvinpäin saada oikein mistään. Mutta noin kokonaisuudessa elämä on niin hiton paljon mielekkäämpää nykyään.
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Aattona kun kylään mentiin, niin heti kärkeen oli vierailla (paitsi minulla) salmiakkikossushotit nenän edessä. Mietin, että tästä tulee todella pitkä ilta... MUTTA kun siitä alusta pääsi yli, niin homma kyllä sitten helpottui. Hetken mietin tosissani sanovani, että kaatakaa se shotti minullekin. En tiedä mikä pidätteli, tai olinko kaukana asian sanomisesta, ja olisiko siinä ollut jotain väärää, jos olisin sanonut. Yksi shotti olisi kuitenkin johtanut toiseen ja pian siinä olisi sitten jo aivot lilluneet viinassa. Ja olisiko yksi kevyt humala ollut sen arvoinen, tuskin, eli jokin minussa vaan sitkeästi piti ajatukset ja tunteet kurissa. Ajattelin, että tällainen päätös on nyt tehty ja siitä pidetään kiinni.

@adolf kiitos viestistäsi, se antoi minulle tämän aattokokemuksen aallokossa voimia pysyä ruodussa. Aatto siis meni kuin meni kaikinpuolin hyvin ja vaikka muut olivat enemmän tai vähemmän humalassa, niin mieliala pysyi väellä korkealla!
 

WildThing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät ja Minnesota Wild
Ensimmäinen selvä juhannus 25-vuoteen. Kaksissa juhlissakin tuli käytyä aamuyön tunneilla asti, missä muu porukka joi. Muutamia kertoja tuli mieleen, että tuossa sitä juomaa nyt olis, mutta ei varsinaisesti haluttanut juoda. Ihan kivaakin oli, mutta ehkä sitä mielummin on nykyään jo aikoinaan kotona nukkumassa. Nyt lähdössä ilman krapulaa juoksemaan kilometrin intervalleja. Hyvää juhannusta!
 

godspeed

Jäsen
Okei, tilanne on nyt se, että kokoajan miettii voisiko sitä taas juoda. Mitäs jos yhden... tai kahden...

Aivan kammottavaa, kun nyt on viihtyisä kesä, joten normaalistihan tässä sitten joisi. Meni nyt ihan ympäri tämä homma, kun oli psyykannut itsensä siihen, että tässä kohtaa sitten voi olla tyytyväinen. No vittu, ei voi. Alkaa jopa masentamaan. Varmaan nyt nämä kesän riennot kiekauttivat laivaa, vaikka luulin olleeni henkisesti tasapainoisempi. En aio, en halua, mutta voisihan sitä... ARGH.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Okei, tilanne on nyt se, että kokoajan miettii voisiko sitä taas juoda. Mitäs jos yhden... tai kahden...

Aivan kammottavaa, kun nyt on viihtyisä kesä, joten normaalistihan tässä sitten joisi. Meni nyt ihan ympäri tämä homma, kun oli psyykannut itsensä siihen, että tässä kohtaa sitten voi olla tyytyväinen. No vittu, ei voi. Alkaa jopa masentamaan. Varmaan nyt nämä kesän riennot kiekauttivat laivaa, vaikka luulin olleeni henkisesti tasapainoisempi. En aio, en halua, mutta voisihan sitä... ARGH.
Älä. Voimia sinne.
 

Spire

Jäsen
Okei, tilanne on nyt se, että kokoajan miettii voisiko sitä taas juoda. Mitäs jos yhden... tai kahden...

Aivan kammottavaa, kun nyt on viihtyisä kesä, joten normaalistihan tässä sitten joisi. Meni nyt ihan ympäri tämä homma, kun oli psyykannut itsensä siihen, että tässä kohtaa sitten voi olla tyytyväinen. No vittu, ei voi. Alkaa jopa masentamaan. Varmaan nyt nämä kesän riennot kiekauttivat laivaa, vaikka luulin olleeni henkisesti tasapainoisempi. En aio, en halua, mutta voisihan sitä... ARGH.
Selvisit hienosti juhannusviikonlopusta ilman pisaran pisaraa alkoholia, älä nyt ratkea seuraavana maanantaina :D. Ymmärrän toki että tilanteesi on hankala, voimia taisteluun
 

Ice raven

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit & Liverpool
Aikuisiän ensimmäinen selvä juhannus takana. Ei tehnyt edes tiukkaa vaikka katselin ison naisvoittoisen lauman dokailua kahden päivän ajan putkeen. 180 päivää takana tipattomasti ja kynnys juomiseen jatkaa kasvamistaan. En koe jääneeni vieläkään mistään paitsi. Pistellään tähän myös oiva kesäjuomasuositus eli Bavarian 0,0% ginger-lime olut joka toimii jääkylmänä säässä kuin säässä. Normikaupoista löytyy.
 

godspeed

Jäsen
Aikuisiän ensimmäinen selvä juhannus takana. Ei tehnyt edes tiukkaa vaikka katselin ison naisvoittoisen lauman dokailua kahden päivän ajan putkeen. 180 päivää takana tipattomasti ja kynnys juomiseen jatkaa kasvamistaan. En koe jääneeni vieläkään mistään paitsi. Pistellään tähän myös oiva kesäjuomasuositus eli Bavarian 0,0% ginger-lime olut joka toimii jääkylmänä säässä kuin säässä. Normikaupoista löytyy.

Äijä on päässyt vauhtiin. Oliko tässä takana jokin kokeilu vai minkälaisesta valinnasta alkoholittomuus johtuu?
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Alkoholismi on hankala aihe puhua ja tuntuu, että hyvin monet ihmiset eivät oikein ymmärrä sitä päihderiippuvuuden luonnetta.

Tuli tuossa juhannuksena puheeksi yksi tyyppi, joka kuultujen juttujen perusteella on aivan ilmiselvä alkoholisti. Kommentti, jonka kuulin tähän oli, että "eihän sitä nyt miksikään absolutistiksi tarvitse ryhtyä, vaikka ongelma juomisen kanssa on selvästi".

Harmillinen homma. Tämäkin puheessa oleva tyyppi oli perheellinen mies. Toivottavasti hän vielä joskus ymmärtää asian todellisen laidan, ja että hänellä se korkki joskus menee kokonaan kiinni, joka mahdollistaisi sen ongelman ratkaisemisen. Millään vähentämishommilla ei ole mitään tekemistä alkoholismin ratkaisussa.

@godspeed sinä hyvin tiedät sen, minkä Pandoran lippaan avaat, jos alat juomaan. Sieltä ei mitään muuta ole loppupeleissä käteen jäämässä, kuin sitä samaa kurjuutta, josta jo kerran olet alkanut kampeutumaan pois. Se kurjuus lopputuloksena siitä juomisesta on aivan 100% varma asia.
 

Ice raven

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit & Liverpool
Äijä on päässyt vauhtiin. Oliko tässä takana jokin kokeilu vai minkälaisesta valinnasta alkoholittomuus johtuu?
Kyllästyin totaalisesti alkoholiin eli kyse ei ole vedonlyönnistä, maksan hajoamisesta tai mistään muustakaan äkillisestä tragediasta. Nesteitä on mennyt tasaisen vaihtelevasti monta vuosikymmentä ja ongelman olen myöntänyt jo aikoja sitten. Oispa tajunnut jo nuorempana ettei tämä vaadi "kuin" yhden päätöksen. Kuluva vuosi jatkuu ainakin ilman huikkaa mutta pitää katsoa orastavat tasasynttärit erikseen. Aluksi oli tarkoitus mennä ihan vaan fiiliksen mukaan kuukausi kerrallaan. Elämä on näin paljon helpompaa vaikka se varmasti monesta tuntuu nurinkuriselta.
 

godspeed

Jäsen
Alkoholismi on hankala aihe puhua ja tuntuu, että hyvin monet ihmiset eivät oikein ymmärrä sitä päihderiippuvuuden luonnetta.

@godspeed sinä hyvin tiedät sen, minkä Pandoran lippaan avaat, jos alat juomaan. Sieltä ei mitään muuta ole loppupeleissä käteen jäämässä, kuin sitä samaa kurjuutta, josta jo kerran olet alkanut kampeutumaan pois. Se kurjuus lopputuloksena siitä juomisesta on aivan 100% varma asia.

Alkoholi on vähän sellainen aine, että sen avulla kaikenlaista ihan normaaliakin elämää haluaa hukuttaa alleen. Muuten on olevinaan liian raskasta tai tylsää jostain syystä. Ehkä kaikilla ei ole itsensä tai ympäröivän maailman kanssa suurempaa ongelmaa sinällään, mutta jotain pelottavaa siinä selvinpäin olemisessa kuitenkin on. Muutoin tämäkin kansa olisi varmaan raittiimpaa, eikä raittius olisi mikään epänormaali asia.

Alkoholihan on ainoa elintarvike, joka ei saa mistään kioskiltakaan loppua kesken. Tämä touhuhan on ihan pähkähullua, jos sitä oikein kunnolla hetken verran miettii ja kyseenalaistaa. Riippuvaisia ihmisiä pyörii tuolla miten sattuu ja kaikki taputtelevat toisiaan selkään hyvästä kännäämisestä kuin silloin jotain olisi saavutettu. Juomaa tarjotaan kuin sitä kuuluisi aina ja kaikkialla juoda. Osa kuitenkin sisimmässään tietää milloin rajat on ylitetty, mutta silmät kirkkaina väitetään loppuun asti muuta.

Alkoholismin itsessään ei tarvitse olla häpeä, eikä se minulla ainakaan sitä ole, sillä muuten tätäkään performanssia ei kuukausien kuluessa olisi syntynyt. Riippuvaisena, mutta kuitenkin perimmiltään ihan tavallisena ihmisenä ei ole mitenkään helppoa elää, mutta siksi minäkin voisin pikkuhiljaa alkaa puhumaan enemmänkin toipumisesta. Ja kyllähän nämä olot ja tilanteet kuuluvat tähän asiaan, mutta yllätyin kuinka suurella ahdistuksella niihin reagoin.

Kiitän, että on saanut kirjoittaa.
 

Ujcik#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Pittsburgh
Okei, tilanne on nyt se, että kokoajan miettii voisiko sitä taas juoda. Mitäs jos yhden... tai kahden...

Aivan kammottavaa, kun nyt on viihtyisä kesä, joten normaalistihan tässä sitten joisi. Meni nyt ihan ympäri tämä homma, kun oli psyykannut itsensä siihen, että tässä kohtaa sitten voi olla tyytyväinen. No vittu, ei voi. Alkaa jopa masentamaan. Varmaan nyt nämä kesän riennot kiekauttivat laivaa, vaikka luulin olleeni henkisesti tasapainoisempi. En aio, en halua, mutta voisihan sitä... ARGH.

Muista, se on vain mielenteko ja tuntemus. Kun et ota sitä ensimmäistäkään, tuon pahemmaksi se kolkutus ei kovene.
Sen pahemmaksi se ei tule siis menemään.

Mielestäni osoitat sairaudelle juuri tällä tavoin, että sinä olet kuskin paikalla ja teet itse päätökset otatko vai et. Otat kaiken vain vastaan sellaisena kuin ne nyt vain ovat. Alkoholin tuoma hetkellinen euforia kestää vain pienen lentävän hetken muuttaen kaiken takaisin sinne kauas, mihin et taatusti ole haluamassa palata.

Jokainen voimakas mielenteko minkä voitat, vahvistaa sinua ja heikentää sitä kolkuttelijaa. Tsemppiä ja uskon kyllä että tästäkin selviät :)
 

godspeed

Jäsen
Muista, se on vain mielenteko ja tuntemus. Kun et ota sitä ensimmäistäkään, tuon pahemmaksi se kolkutus ei kovene.
Sen pahemmaksi se ei tule siis menemään.

Mielestäni osoitat sairaudelle juuri tällä tavoin, että sinä olet kuskin paikalla ja teet itse päätökset otatko vai et. Otat kaiken vain vastaan sellaisena kuin ne nyt vain ovat. Alkoholin tuoma hetkellinen euforia kestää vain pienen lentävän hetken muuttaen kaiken takaisin sinne kauas, mihin et taatusti ole haluamassa palata.

Jokainen voimakas mielenteko minkä voitat, vahvistaa sinua ja heikentää sitä kolkuttelijaa. Tsemppiä ja uskon kyllä että tästäkin selviät :)

Oletko katsonut sellaista elokuvaa kuin Flight (2012)? Denzel Washington kovassa roolissa, vaikka toki moni pitää miestä hyvänä roolissa kuin roolissa. Mielestäni oikein hyvä alkoholismikuvaus sikäli kuin sellaisia on filmattu. Pitäisi varmaan katsoa taas kerran, olen sen nyt pari kertaa katsonut. Yritin etsiä yhtä klippiä tähän, mutta en löytänyt järkevästi niin päätin kysyä sitten :)

Kiitos rohkaisevista sanoista, rohkeuttahan se vaatii olla juomatta. Varmaan tämä mieliteko ja muu kertoo siitä, että oloni ja ajatukseni ovat tavallaan normalisoituneet. Silloin sitä sitten kuvittelee pystyvänsä taas ryyppäämiseen ja sen hallitsemiseen, vaikka niin siinä ei tulisi käymään.
 

Ujcik#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Pittsburgh
Oletko katsonut sellaista elokuvaa kuin Flight (2012)? Denzel Washington kovassa roolissa, vaikka toki moni pitää miestä hyvänä roolissa kuin roolissa. Mielestäni oikein hyvä alkoholismikuvaus sikäli kuin sellaisia on filmattu. Pitäisi varmaan katsoa taas kerran, olen sen nyt pari kertaa katsonut. Yritin etsiä yhtä klippiä tähän, mutta en löytänyt järkevästi niin päätin kysyä sitten :)

Kiitos rohkaisevista sanoista, rohkeuttahan se vaatii olla juomatta. Varmaan tämä mieliteko ja muu kertoo siitä, että oloni ja ajatukseni ovat tavallaan normalisoituneet. Silloin sitä sitten kuvittelee pystyvänsä taas ryyppäämiseen ja sen hallitsemiseen, vaikka niin siinä ei tulisi käymään.

On tullut katsottua ja herättää aika viiltäviä tunteita vierestä katsoa toisen alamäkeä, kun osaa peilata tuollaisen käytöksen itseensä ja menneeseen. Sitähän se on, käsittämätöntä. Silti sisimmissään ymmärtää tuon käytöksen, vaikkei hyväksy. Se on sairaus missä käyttäjä ei päätä milloin juo ja milloin ei.

Juuri pahin on tuo tunne siitä, että kontrollin saisi jotenkin takaisin ja että itse pystyisi hallitsemaan jatkossa juomisensa. Paras vain uskoa siihen, että ei pysty, hyväksyä se tosiasia, ettei alkoholistista tule kohtuukäyttäjää, ei tullut aiemminkaan, ei tule nytkään. Taatusti tuon kortin olet jo aikanaan kokeillut ja olet yhtä lujasti siihen uskonut silloinkin, että sinä voit kyllä lopettaa tai vähentää juomista heti kun ( tähän mikä tahansa ulkopuolinen syy ) asia helpottaa/korjaantuu.
Suurin osa repsahtaa tässä kohtaan ja taistelu alkaa taas aivan alusta jos motivaatiota tai taisteltavaa on jäljellä. Osa lamaantuu ja hyväksyy, ettei pysty lopettamaan eikä pysty käyttämään kohtuudella.
En tunne vielä henkilöä joka olisi tullut sanomaan, että kyllä minä onnistuin saamaan sen kuriin ja nyt olen kohtuudella käyttävä. Moni on sanonut saaneen sen kuriin, se on tietenkin aivan eriä kuin saada se kuriin.

Pitkässä juoksussa asian hyväksyminen ja myöntäminen itselle ( en vain pysty juomaan alkoholia kohtuudella, koska en saa sitä juomista pysymään kurissa ) ja ymmärtäminen ( miksi en pysty juomaan kohtuudella ja pitämään sitä kurissa ) helpottaa koko sairaudessa ja saa jopa asian unohtumaan pitkiksi ajoiksi ja kun tarpeeksi menee aikaa ja saat sen ensimmäisen vuoden taisteltua, sen jälkeen se lähtee vain helpottamaan ja usko taudin voittamiseen kasvaa merkittävästi. Vuosi on siksi tärkeä, että siihen aikaikkunaan sattuu kaikki yleisimmät sudenkuopat joita ovat ainakin, joulu, juhannus, vappu, pääsiäinen, kesäpäivän terassipäivät, kesälomat, talvilomat, syyslomat, pikkujoulut jne..
Toinen vuosi on jo huomattavasti helpompi ja asia vain hiljalleen hiipuu ja hiipuu. Lopulta jäljelle jää kiitollisuus siitä, ettei tarvitse enää juoda.

Kuolemaan johtava sairaus jota voi hoitaa ilman lääkkeitä. Ei ota vain ensimmäistäkään niin se tauti pysyy sillä kurissa. Ei siis tarvitse muistaa mitään ottaa, muistaa vain ettei tarvitse ottaa mitään.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
En tunne vielä henkilöä joka olisi tullut sanomaan, että kyllä minä onnistuin saamaan sen kuriin ja nyt olen kohtuudella käyttävä. Moni on sanonut saaneen sen kuriin, se on tietenkin aivan eriä kuin saada se kuriin.
Tiedän yhden tyypin, joka sanoi kerran, että hän oli nuorempana alkoholisti, mutta ei ilmeisesti enää sitä omasta mielestään ole.

Metka ajattelutapa.

Mitä häntä nyt tiedän, niin useamman erilaisen riippuvuuden riepottelema hän on. Alkoholi luonnollisesti yksi niistä riippuvuuksista. Mutta tähän sairauteen kuuluu se kieltomekanismi, joka häntä(kin) estää sitä asioiden todellista laitaa näkemästä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös