@Necco esitän tähän hieman toisenlaisen näkökulman ja sanon heti kärkeen, etten ole tutustunut laajaan viestimäärääsi ketjussa, joten voi olla, että osittain tai kokonaan toistan samoja asioita kuin muutkin.
Minun ongelmani ei ole vielä tähän ikään mennessä koskaan ollut alkoholi, mutta minulla on ollut kaksi erittäin voimakasta riippuvuuttu elämäni aikana joista toinen jatkuu edelleen.
1) Nuoruusvuosien peliriippuvuus. Tässä en viittaa nyt perinteiseen rahapeliriippuvuuteen, vaan nettipeliriippuvuuteen, jossa pelasin käytännössä kaikki valveillaolotunnit erilaisia pelejä. Minulle pelaaminen tarjosi pakokeinon ikävään arkeen ja uppouduin pelimaailmaan mieluummin kuin kohtasin elämäni todellisia ongelmia.
2) Nikotiiniriippuvuus, joka osittain korvasi aikaisemman riippuvuuden ja jatkuu edelleen. Olen lopettanut tupakoinnin lukemattomia kertoja, ja aloittanut sen myös uudestaan lukemattomia kertoja. Kirjanpito on vain itselleni, koska prosessi on kesken.
Riippuvuudella on aina ainakin kolme eri puolta: psykologinen, fyysinen sekä sosiaalinen. Näistä kaikkia täytyy käsitellä. Riippuvuudesta poistuminen oman kokemukseni mukaan vaatii ensimmäiseksi sitä, että hyväksyy sairautensa sellaisena kuin se on. On tärkeää prosessoida niitä syitä, miksi tässä tilanteessa ollaan ja miksi tilanteesta haluaa pois.
Itse olen kokenut minulle haasteeksi nimenomaan psykologisen riippuvuuden. Pelkään elämääni ilman nikotiinia, mutta tiedostan, että kaikki hyvä, jonka voin elämääni saada tulee ilman sitä tai siitä huolimatta. Riippuvuus ei ole tuonut elämääni mitään hyvää, ainoastaan harmia ja pahentanut entisestään niitä ongelmia, jotka vaativat toisenlaista ratkaisua.
Katsoin yhden videon, jossa mielestäni tiivistettiin psykologinen riippuvuus hyvin:
Jotta psykologisesta riippuvuudesta voi päästä eroon, täytyy ensin tehdä päätös. Jotta ihminen voi muuttua yhtään mitenkään, täytyy hänen luoda itselleen identiteetti, jonka hän haluaa itselleen ottaa.
Jos minä haluan olla onnellinen savuton versio itsestäni, niin minun pitää ensin osata kuvitella itseni onnelliseksi savuttomaksi versioksi itsestäni ja tämän version minusta täytyy tehdä minut onnellisemmaksi kuin se versio, joka olen tällä hetkellä. Jos en identifioidu savuttoman itseni kanssa, niin minusta ei voi tulla onnellista savutonta versiota itsestäni.
En osaa sanoa, missä määrin tämä toimii alkoholin suhteen, mutta sitä voi kokeilla:
1) pystytkö kuvittelemaan itsesi onnellisemmaksi ilman alkoholia ja pystytkö identifioimaan itsesi tämän version kanssa itsestäsi?
2) jos pystyt kuvittelemaan itsesi ilman alkoholia ja olevasi onnellinen ilman alkoholia, niin silloin sinun pitää ainoastaan uskoa, että pystyt muuttumaan täksi versioksi itsestäsi.
Se, miten helppoa, vaikeaa, mahdotonta tai mitä ikinä tämä onkaan, jätän sinun arvioitavaksesi.
Toivotan kuitenkin aidosti ja isosti voimia muutokseesi.