Matkalla alkoholismiin?

[moby]

En tiedä minkä ikäinen olet mutta oletko ajatellut olla hengissä vielä vuonna 2018?

Tässä ketjussa keskustellaan alkoholismista, joten ei tarvitse jeesustella. Kukin tavallaan. Omalla kohdalla viimeinen täysin selvä päivä on noin vuoden takaa.

Minulla ei haima tunnu vielä paukkuvan, mutta odotellaan. Huomenna Tarttoon pämppäämään.

 

[Ted Raikas]

Hyvä, ja paljon terveellisempi, vaihtoehto olisi ruohon pössyttely silloin tällöin. Valitettavasti Suomi on sen suhteen todella paska maa.

Osa tosin käyttää sen kanssa myös alkoholia sekaisin. Ei se nyt mikään hengenvaarallinen kombo tietysti ole, etenkin jos alkoholia juo todella kohtuudella sen kanssa. Voi kuitenkin mennä tosi sekaisin ja tulla blackoutteja. Muutaman kerran kokeillut tuota yhdistelmää ja sellainen nopsakka sammuminen voi olla hyvin mahdollista. Ei oikein kannata.

Onhan kannabiksessa tietyt edut, mutta ei se nyt kuitenkaan vaaraton aine ole ja terveydellisiä haittavaikutuksia siinäkin. Tosin keuhkot ei ainakaan mene pilalle jos sen syö leivonnaisena tai muulla tavoin.

 

[Cube]

Tässä ketjussa keskustellaan alkoholismista, joten ei tarvitse jeesustella. Kukin tavallaan. Omalla kohdalla viimeinen täysin selvä päivä on noin vuoden takaa.

Minulla ei haima tunnu vielä paukkuvan, mutta odotellaan. Huomenna Tarttoon pämppäämään.

Viestistäsi voisi joku päätellä, että olet jopa ylpeä tuosta "saavutuksestasi".

 

[julle-jr]

Viestistäsi voisi joku päätellä, että olet jopa ylpeä tuosta "saavutuksestasi".

Kyllähän vuosi putkeen onkin aikamoinen saavutus. Jos tavoitteena on olla mahdollisimman useana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena, niin mikä ettei siitä sitten voisi olla ylpeäkin. Vaatiihan se nimittäin jo jonkinlaista järjestelyäkin, että pystyy juomaan niin usein. Lisäksi tietysti täytyy olla sitä mieltä, että elämän tarkoitus ei ole sen pituuden maksimoimiminen, muuten voi olla vaikeaa olla ylpeä vuoden juomisesta.

 

[pernaveikko]

Viestistäsi voisi joku päätellä, että olet jopa ylpeä tuosta "saavutuksestasi".

Surullista, että vielä vuonna 2008 joku oikeasti uskoo tuon olevan oma valinta. Eikun ai niin joo, alkoholismihan ei olekaan sairaus, itsehän sitä päättää dokailla hautaan asti, koska sen on niin kivaa.

 

[Cube]

Surullista, että vielä vuonna 2008 joku oikeasti uskoo tuon olevan oma valinta. Eikun ai niin joo, alkoholismihan ei olekaan sairaus, itsehän sitä päättää dokailla hautaan asti, koska sen on niin kivaa.

Silloin kun henkilö laittaa kehiin jotain "kukin tavallaan" -heittoja, niin kaipa hän juomista pitää omana valintanaan.

 

[Cube]

Kyllähän vuosi putkeen onkin aikamoinen saavutus. Jos tavoitteena on olla mahdollisimman useana päivänä alkoholin vaikutuksen alaisena, niin mikä ettei siitä sitten voisi olla ylpeäkin. Vaatiihan se nimittäin jo jonkinlaista järjestelyäkin, että pystyy juomaan niin usein. Lisäksi tietysti täytyy olla sitä mieltä, että elämän tarkoitus ei ole sen pituuden maksimoimiminen, muuten voi olla vaikeaa olla ylpeä vuoden juomisesta.

Kyllä kyllä. Jos joku haluaa tuollaisesta elämästä olla ylpeä, niin mikäs siinä. Olen samaa mieltä, että minulta se ei todellakaan ole pois.

 

[moby]

Kyllä kyllä. Jos joku haluaa tuollaisesta elämästä olla ylpeä, niin mikäs siinä. Olen samaa mieltä, että minulta se ei todellakaan ole pois.

En tietenkään ole ylpeä, eikä tämän ketjun tarkoitus ole elvistellä, kenellä on pisin putki päällä. Tarkoitus oli vain sanoa, että voitte mennä kyselemään aoitko olla hengissä vielä kuukauden päästä vaikka "Syöpä, mitä nyt" ketjuun.

 

[punasydän]

Nostetaanpas tätä ketjua ylös. Nyt on sitten tilanne, että olen huomannut ajautuvani alkoholiongelmaiseksi. Liian paljon tapahtumia liian nopeasti. Ensin piti ottaa pari kaljaa illassa, jotta pystyi rentoutumaan elämän raskaiden vastoinkäymisten johdossa. Seuraavaksi piti ottaa muutama kalja, jotta pystyi nukahtamaan. Noh, sitten olin pääsemässä yli yhdestä elämäni raskaimmasta vastoinkäymisestä ja seuraavana vuorossa oli tapahtuma, jossa keskusrikospoliisi haki meikäläisen himasta tiistaiaamuna 10 aikaan, kun olin vapaapäivää viettämässä. Pelko vankilaan joutumisesta ajoi minut uudestaan tuohon samaan tilaan, ensin pari rentoutumiseksi, myöhemmin "tarvitsin" jo nukahtamiseen taas muutaman oluen. Tilanne oli ohimenevä, joten viisaana ajattelin, että parempi muutama kalja kuin kallonkutistajan tapaaminen. Tämän tapahtuman jälkeen alkoikin kierre. Joka ilta piti löytää uusi syy juomiseen, työstressi, ongelmat ystävien kanssa yms. Lupasin itselleni jokailta, että huomenna en juo ja silti seuraavana päivänä kotimatkalla piti aina käydä kaupan kautta. Aloitin myös vanhan pahan tapani, nuuskaamisen uudestaan. Nyt tilanne on se, että viimeinenkin tukijalkani on lähtenyt, kaiken stressin takia halusin pienen tauon avopuolisoni kanssa, jotta voin selvittää pääni selväksi.


Jälleen uusi syy palata pullon ääreen? Kyllä, tai ainakin niin tein, joskaan en ole vielä juonut kuin kaksi olutta toistaiseksi. Olen pitänyt tätä ongelmaani salassa kaikilta, juonut yksin kotona naisen mentyä nukkumaan (näpyttelemään viestejä yömyöhään), en ole puhunut kenellekään, juonut yksin kotisohvalla katsoen tiesmitä helvetin tsättejä yömyöhään. Onneksi annokset ovat pysyneet edes kohtalaisuuden rajoissa, "stressistä" riippuen muutamasta oluesta kahdeksaan olueen, yleensä sixpäkki on tullut noudettua. Työntekoni ei ole kärsinyt, mutta en ole loppujen lopuksi pystynyt nukkumaan kuin 4-5 tuntia yössä.

Nyt siihen on tultava loppu, jos en yksin pysty siihen, on hakeuduttava ammattiauttajan luo. Jostain syystä tuntui, että nyt on tehtävä jotain ja juuri tällä hetkellä tuntui parhaalta vaihtoehdolta "tulla kaapista ulos" anonyymisti, vaikka moni täällä varmasti tunnistaakin ihmisen nimimerkkini takaa. Olkoon tämä ensimmäinen askeleeni tiellä raitistumiseen.

Edit: Poisteltu osia

 

[Tony Esaias Vaapukka]

Täältä pitää tulla kaapista myöskin, pitäisi vissiin käydä hakemassa apua juomiseen. Kyse ei ole siitä, että joka päivä dokaisi, mutta kun juo, niin sitten juodaan viimeistä päivää. Miksi sitten pitää juoda niin, että mulle ei riitä tämän maailman viinat, kaikki mitä löydän juon. saatana.

 

[rpeez]

Jos jotain auttais tämä niin neuvoisin käyttämään univaikeuksiin illalla ennemmin nukahtamislääkettä kuin alkoholia.
Alkoholilla kun tuntuu ainakin omakohtaisesti olevan taipumusta pahentaa ennenaikaista heräilyä ja lievää masentuneisuutta joka taasen omalta osaltaan vaikeuttaa nukkumista.
Kun tajusin tuon että mieliala kokonaisvaltaisesti kohenee ja uni paranee kun ei joka ilta ota rentouttavaa yömyssy(j)ä, juomishalutkin ovat vähentyneet.

 

[eagle]

Jos jotain auttais tämä niin neuvoisin käyttämään univaikeuksiin illalla ennemmin nukahtamislääkettä kuin alkoholia.
Alkoholilla kun tuntuu ainakin omakohtaisesti olevan taipumusta pahentaa ennenaikaista heräilyä ja lievää masentuneisuutta joka taasen omalta osaltaan vaikeuttaa nukkumista.
Kun tajusin tuon että mieliala kokonaisvaltaisesti kohenee ja uni paranee kun ei joka ilta ota rentouttavaa yömyssy(j)ä, juomishalutkin ovat vähentyneet.

Jooh. Ihan todistettu juttuhan tuo on, ettei alkoholi todellakaan auta uniongelmiin. Lisää vain sitä. Kunnon uneenhan ei pääse alkoholin vaikutuksen alaisena ollenkaan. Puhumattakaan sitten muista vaikutuksista.

Kuten todettua rpeez:n taholtakin, niin jo pelkästään kunnolla nukkuminen voi vaikuttaa todella dramaattisesti(hyvässä mielessä) mielialaan ja elämään. Siispä pikkuisilla yömyssyillä voi olla jo todella ikävä vaikutus muutenkin kuin vain uneen.

 

[Paitselo]

Olkoon tämä ensimmäinen askeleeni tiellä raitistumiseen, kiitos kaikille jo valmiiksi!

Puhuit kallonkutistajalla käymisestä. Ei kannattaisi käyttää noita "lemipinimiä" pätevistä alansa ihmisistä, jotka ihan aikuisten oikeesti yrittävät auttaa ihmistä hädässä.
Noh, kerroit nauttineesi pääasiassa olutta öisin ennenkuin yrität mennä nukkumaan - ei tule toimimaan, koska hyvin pian huomaat että se olut ei auta mitään vaan pitää saada jotakin vahvempaa alkoholia. Sitten sen vahvemman viinan kanssa alkaakin olla yöllä todella hauskaa ja 6o minuuttia aikaisemmin kestäneet tunnit tuntuvat yhtäkkiä yllättäen olevan pauuttiarallaa vartin pituisia - aamu tulee liian äkkiä ja töihin vaan pitäisi vääntäytyä. Kierre on kruunaamista vaille valmis jo tuossa vaiheessa.

Niinpä suosittelisin Antabusta ainakin tässä vaiheessa - ei se ole mikään häpeän aihe mennä sitä hakemaan - se on osoitus siitä, että ainakin sinä itse välität itsestäsi. Tekee nimittäin gutaa itsetunnolle mennä sitä Antabusta hakemaan ihan omasta aloitteesta, siis ennenkuin joku pää punaisena naamasi edessä asiasta sinulle rupeaa huutamaan.

 

[godofthunder]

Jostain arkiston syövereistä tämänkin ketjun kaivoin. Tarkotuksen oli tässä hiukan tissutella koneen äärellä, muutaman heinekenin turvin. Ketjua selaillessani tosin suunnitelma muuttui varsin radikaalisti. Pari sivua luettuani niin mieleen paukahti että vitut. Pistin pannullisen kahvia tulemaan, ja selasin koko ketjun läpi. Aika tiukkaa tekstiä, ja voisin itsekin hieman aiheesta avautua tänne. Oma historiani alkaa jo oikeastaan vuodesta -98, kun intti loppui ja muutto vaasaan. Nooh, koulut meni vituilleen, eikä kavereitakaan oikein saanut..siinä tuli sitten vuoden verran ryypiskeltyä enemmän tai vähemmän. Pahempaa oli kuitenkin syvä masentuminen, joka meinasi pahimmillaan johtaa siihen, ettei tänne paljoa tarvisi enää kirjotella. Mutta ei siitä sen enempää...Mut tosin pelasti muutto treelle koulun perässä. Sama ralli jatkui täälläkin, koulu tosin meni jotenkin, mutta kupittelu jatkui, rankkanakin, fuksivuosi kun pukkasi päälle. En siinä itse tosin mitään pahaa huomannut. Duunit ja koulut sai jotenkin hoidettua, mutta kun siihen päälle ympättiin vielä paska parisuhde, niin alamäki oli varmaa. Koulu jäi, mutta duuni säilyi. Onneksi se edes. Kaatelu jatkui ja voimistuikin entisestään, lähinnä se oli sitä suruun ja masennukseen juomista, kun muuten ei mikään tuntunut miltään. Laskut jäi maksamatta, ulosottomies kävi ovella pari kertaa...noh, emäntä lähti, sain koulut käytyä, mutta kierre oli jo valmis..
Vitutti kunnei saanut itseään niskasta kiinni, laskut jäi edelleen avaamatta, kunnei kuitenkaan ollut varaa niitä maksaa. Jäi asuntolainan kuukausierät välistä joskus. Mut hei, ei se mitään, kuhan pari tuoppia taas ottaa, niin ei sitä enää muista. Just joo. Vittu. Onneksi tuli uus nainen elämään jokunen vuosi sitten, tosin mun kannalta liian myöhään. Hommat meni siihen pisteeseen, että kämppä piti myydä. Mutta tää nainen kesti vierellä. Tosin antoi mulle kaks vaihtoehtoa. Jos kaadan kunnolla, en saa häntä. Jos olen siivosti, hän ei pakkaa kamojaan. Luojan kiitos hänelle tästä. Vaikka asiat olen hyvästi kussut aikoinani, on hän silti mua ollut tukemassa. Vaikka paska jätkä olen joskus ollutkin.
Nykysin asiat on kohtuullisen hyvällä mallilla. Vuosiin en ole saanut laskuja maksettua ajallaan, viraston piikki on nollissa. Olen onnellisempi kun kymmeneen vuoteen. Vittu. Ei tätä voita mikään baari-ilta. Tai viskitissuttelu Led Zeppeliinin soidessa taustalla. En mä viinan ottamista ole lopettanut kokonaan, mutta siinä on jokin järki sentään. Ja onhan tää ollut silmiä avaava kokemus sinäänsä. Ilmeisesti mä vain tarvitsin sen tilanteen, että pitää valita kuoleman, ja onnellisen elämän väliltä. Ei se loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut. Piti vain tehdä se valinta. Vaikka se päiviä kestikin. Enää ei tarvitse valvoa ja itkeä öisin omaa saamattomuuttaan.

En tiedä onko tästäkään raapustuksesta mitään iloa kennellekkään, mutta tulipahan avauduttua. Yhtäkään olutta en ole tänään juonut, sen sijaan viisi mukia kahvia. Vaikka sitä melkeen lava onkin jääkaapissa. Tarkoitus olis jättää kokonaan viina pois, tuleva vaimo kun on itse käytännössä absolutisti. Röökiä se sentään antaa polttaa ;) Ja kyllä, voin myöntää rehellisesti olevani tossun alla. Mutta olen sentään elossa. Ja ei tarvitse tehdä sitä päästöstä sillan kaiteella.

 

[bisnesman]

Nyt olen päättänyt rajoittaa juomista reilusti.
Kysyisinkin palstakumppaneilta paria vinkkiä.

1) Miten kohtuukäyttäjä hoitaa kaveriporukan dokausreissut? En viihdy kännissä olevien seurassa jos en ole itsekin kännissä. Koti-iltoja en haluaisi viettää yksin varsinkaan kun viikolla elämä= työtä tai siihen valmistautumista.

2) Viikonloppuna on pakko nollata työviikon paineet. Muita vaihtoehtoisia rentoutumiskeinoja?

Tämmöistä reilu pari vuotta sitten.

Vasta näin vajaa kolmikymppisenä opin käyttämään alkoholia. Työterveyslääkärikäynnillä saadut testitulokset avasivat silmät sen suhteen, ettei perskännien vetäminen joka viikko ole normaalia vaan vie terveyden.

1) Häivyn siinä vaiheessa kun muut lähtevät yökerhoon. Pubit jne on ok, mutta puoliltaöin jo pois. Näin ei tule juotua liikaa. Etkoilla ei tarvitse juoda viinapulloa vaan puolikas riittää.
Tämä taas aiheuttaa sen, ettei masennusta tule eikä myöskään töppäile.
Sosiaalinen elämä kärsii, mutta ajan myötä asia normalisoitunee.

2) Muutama annos riittää rentoutumiseen, miksi juoda muistia pois?
Päivittäinen liikunta pitää kasassa viikon jokaisena päivänä eikä viikonloppuna tarvitse "nollata".

Viina on vain sellainen päihde, että sitä ei miellä päihteeksi vaan normaaliin elämään kuuluvaksi. Kun kaikki juo niin itsekin juo. Laittomat huumeet sen sijaan mieltää huonoksi jutuksi, koska tätä on lapsesta asti toitotettu.

Harmi että tässä valaistumisessa kesti näin pitkään, melko törppö ehti olla melko pitkään.

 

[pernaveikko]

Työterveyslääkärikäynnillä saadut testitulokset avasivat silmät sen suhteen, ettei perskännien vetäminen joka viikko ole normaalia vaan vie terveyden.

Olemalla edes muutaman viikon täysin tipatta ennen verikoetta saa puhtaat tulokset. Tai jos ei saa, niin sitten voi todella olla tarpeen vähentää.

 

[tant gredulin]

Maksa-arvot kertovat tottakai omaa karua kieltään, mutta ennen kuin maksa-arvoissa näkyy mitään hälyttävää, on joku muu osa elimistöä jo kärsinyt: aivot.

bisnesmanille (ja muillekin alkoholinkäyttönsä kanssa elämään opetteleville) toivon onnea ja menestystä. Hienoa, kun löytää elämäänsä laatua nuorena miehenä!

 

[Buddha]

Maksa-arvot kertovat tottakai omaa karua kieltään, mutta ennen kuin maksa-arvoissa näkyy mitään hälyttävää, on joku muu osa elimistöä jo kärsinyt: aivot.

Ja maksa-arvojen kohoaminen voi kertoa myös monesta muustakin, kuin brenkun otosta. Mm. lääkkeet kuormittavat maksaa paljon ja jotkut vitamiinitkin. Ruokailutottumuksista puhumattakaan, joten ei maksa-arvoilla voi todeta (suoraan) henkiolön olevan alkoholin ylimmäinen ystävä.

 

[bisnesman]

Maksa-arvot kertovat tottakai omaa karua kieltään, mutta ennen kuin maksa-arvoissa näkyy mitään hälyttävää, on joku muu osa elimistöä jo kärsinyt: aivot.

bisnesmanille (ja muillekin alkoholinkäyttönsä kanssa elämään opetteleville) toivon onnea ja menestystä. Hienoa, kun löytää elämäänsä laatua nuorena miehenä!

Maksa-arvot olivat kunnossa mutta sydän- ja verisuonitautisten joukossa olen nyt virallisesti.

Tokihan tuohon vaikuttaa tuhat muutakin asiaa, mutta liikunnan puute ja viinan liikakäyttö eivät ole eduksi.

 

[Olkku]

Vittu kun mistään ei tule mitään. Joka saatanan päivä päätän, että enää en ota yhtään, pelkästään kuntoilen. Vitut. Joka saatanan kuntoilu session jälkeen pitää käydä saunassa ja ottaa olutta. Viimesimpänä eilen, ihan kivasti reenasin ja päälle litran pullo Santa Maria rommia. Vittu.

 

[Schwalbe]

Viimesimpänä eilen, ihan kivasti reenasin ja päälle litran pullo Santa Maria rommia. Vittu.

Ei pidä olla viinaa kotona, jos on turhan paljon taipumuksia juomahommiin.

Itse pidin takavuosina ihan isohkoakin viinamäärää kotona, mutta nykyään yksi tehokkaimmista keinoista kontrolloida omaa juomistani on pitää kämppä kuivana. Jotain katkeroita (Gammel Danskia ja Fernet Brancaa) löytyy kaapista, mutta niin pohjalla en ole, ettäkö niistä alkaisin humalaan itseäni juomaan. Kaikenlaiset virontuomiset, kuten 7,5 volttiset Miesten Lonkerot, on vaan parempi jättää hankkimatta, tai ainakin säilyttää ne lämpimässä autotallissa. Muuten ne häviävät ihan työviikonkin mittaan varmuudella tuolta jääkaapista. Joku kalliimpi viinipullo voi saada olla rauhassa, mutta mitään hanaviinitötteröitä ei tähän talouteen voi hankkia, mä juon ne kaikki hämmästyttävän äkkiä.

Se, että kaljaa pitää lähteä hakemaan kaupasta (300m) asti, nostaa päivittäisen tissuttelemisen kynnystä sen verran, että ihan joka päivä ei tule juotua. Toinen tätä hienoa harrastustani (onneksi) rajoittava tekijä on uusi duunini, jota saa tehdä ihan viitenä päivänä viikossa heti aamusta alkaen, vähän niin kuin normaalit ihmiset konsanaan. Entinen vuoroduunini, jossa töitä oli 3-4 päivänä viikossa ei sopinut mulle ollenkaan, dokattua tuli (pitkälti työperäiseen vitutukseen) joka ainoana vapaapäivänä.

Jatkoja Olkulle. Juo hyvät viinat kaapista toki pois, mutta älä osta uutta tilalle. Tämä siis vaatimattomana mielipiteenäni, joka tulee kerrankin ihan selvin päin.

 

[TQoFE]

Vittu kun mistään ei tule mitään. Joka saatanan päivä päätän, että enää en ota yhtään, pelkästään kuntoilen. Vitut. Joka saatanan kuntoilu session jälkeen pitää käydä saunassa ja ottaa olutta. Viimesimpänä eilen, ihan kivasti reenasin ja päälle litran pullo Santa Maria rommia. Vittu.

Olisikos sulla joku hyvä ja luotettava ystävä, vaimo, veli tmv., joka voisi vahtia, että "nautit" antabusta säännöllisesti vaikka seuraavat pari kuukautta? Parikin kuukautta ilman kännejä voi tehdä sen sortin ihmeitä niin keholle kuin mielellekin, ettei enää edes tee mieli.

Ja joo, ei toimi kaikille, mutta tulipahan ehdotettua.

 

[Beeman]

Tämä voi olla taas yksi niistä kirjoituksista joissa ei sormet pelitä yhtä nopeasti kuin pää tai toisinpäin. Johtuen vissiin aiheen vaikeudesta tai sitten omasta kunnosta. Siis pähkinänkuoressa: olen alkoholisti. Tästä on ollut arveluita itselläni jo pidemmän aikaa, mutta viimeinen vuosi on sen viimeistään varmistanut. Alle 0,5 promillen päiviä viimeksi kuluneiden 365 päivän aikana on ollut ehkä 5kpl. Ja niinäkin päivinä todennäköisesti olen kaipaillut liemen perään. Ryyppääminen on aiheuttanut kolmen vuoden aikana 40kg:n painonnousun ja taannoisesta 8% rasvoilla varustetusta hyvin treenatusta kaverista on tullut muodoton rasvapallo. Lisäksi kunto yleisesti on rappeutunut ja työt, vaikkakin näennäisesti hyvin ovat menneet, ovat olleet enemmän tai vähemmän pienien mokien ja huolimattomuuksien sävyttämiä. Vaikea sanoa mistä äkillinen viinanhimo on johtunut. Avokki joskus sanoi että muutun agressiiviseksi ja vittumaiseksi viinaa juotuani ja että minusta välittömästi näkee jos olen jotain juonut. Tietysti piti "näyttää" ja juoda litra viinaa joka päivä viikon ajan ilman että kukaan mitään huomasi. Tosi voittajan olo. En ole avoimesti juurikaan juonut juuri vikinän pelosta. Tietysti aina kun on sauma osunut kohdalle niin olen sen siekailematta käyttänyt hyväksi. Viimeksi eilen sukulaisia kierreltyämme naukkailin ensin salaa kotona pullon kossua, sitten mutsilla olutta ja sitten emännän siskolla konjakkia ja taas paluumatkalla olutta. Tänään aamupalaksi pari olutta ja kun emäntä äsken lähti lenkille korkkasin piilopullon. Tosin siitäkin join aamulla imuiroidessa jo parit siivut. Joka päivä jossain vaiheessa ajattelen että nämä ovat viimeiset pisarat ja huomenna alkaa kiltti uusi elämä. Ja tasan yhtä usein käyn pitkäripaisesta hakemassa vaihtelevan määrän lientä. Vielä karvan verran yli vuosi sitten viinakaapista löytyi ~30 pulloa viinaa ja viinikaappi oli pullollaan punkkua. Nyttemmin ne on juotu ja viinikaapistakin on virta pois. Tuntuu että valveillaoloajasta suuri osa menee viinan miettimiseen, sen juomisen salailuun yms. Emäntä ja mutsi molemmat olivat huolissaan minun jatkuvasta väsymyksestä ja passittivat minut kaikkiin mahdollisiin testeihin. Ennen testejä PITI olla tovin aikaa juomatta, mutta tietysti viina vei taas voiton ja ensin siirsin lääkäriaikaa ja sitten loppupeleissä join kuitenkin ennen lääkäriä. Lääkärin jälkeen viinakauppaan ja kossua huiviin. Siitä huolimatta maksa-arvot olivat kohdilllaan, mutta verenpaine hiukan kohollaan. Eivätpä vaimoke ja emo arvanneet että jatkuva väsymys saattoi johtua litrasta viinaa/päivä. Juomisen saattaa osittain tehdä helpoksi asemani töissä ja se ettei minulla juurikaan esiinny krapulaa. Nimenomaan krapulan pelko minut aikoinaan ajoi lähes absolutistiksi muutaman vuoden ajaksi vajaat 10 vuotta sitten. Noh, huomenna alkaa TAAS selvä elämä ties kuinka monetta kertaa vuoden sisään. Sitä ennen taidan juoda kossun loppuun ja juoda pari olutta. Saa nähdä miten tällä kertaa käy.

Edit: Niin yleensä nämä juomisten lopettamiset etenevät seuraavalla kaavalla: join tänään 0,8l viinaa, huomenna otan enää puoli litraa, sitä seuraavana 0,4l jne. Jossain vaiheessa kaikki pyhät lupaukset kuitenkin unohtuu ja haen taas ison ja pienen pullon ja ollaan taas alkupisteessä. Sitten taas sama kierre uudestaan.

 

[tant gredulin]

Pari kysymystä aiheesta, ja voitte vastailla mielessänne (ne, joihin kalahtaa, saavat siis älähtää vaikka itsekseen).

Missä näet itsesi vuoden kuluttua? Odotatko, että jokin 'ulkopuolinen' asia ratkaisee ongelmasi, ts. työpaikka tai vaimo asettaa uhkavaatimuksen tai jäät vaikka auton alle? Saatko iloa juomisesta, tunnetko nousuhumalaa vai koetko sen ahdistavaksi ja/tai olon 'normalisoimiseksi'?

Jos jalka on poikki, menet todennäköisesti lääkäriin. Jos kolestroliarvosi on hälyttävä, teet todennäköisesti asialle jotain. Jos päätä särkee, teet todennäköisesti asialle jotain. Jos et hallitse alkoholinkäyttöäsi, teet todennäköisesti asialle jotain...? Mitä se voisi sinun kohdallasi olla?

 

[Beeman]

Tästä ei ole tarkoitus tehdä omaa "miten hallitsen juomistani" -seurantaketjua, mutta niinhän siinä kävi taas huonosti nukutun yön jälkeen että aamusella onnuin lähimpään alkoholiliikkeeseen 2x0,2l kossun ostoon ja ruokatunnilla hain vielä yhden lisää. Tokikaan kaikkia en ole juonut, mutta parin tunnin päästä olen. Vittu. Eilen oli jo itseinho sitä luokkaa että ajattelin tilanteen tästä suttaantuvan, mutta paskat. Seuraavana tavoitteena olla ilman liemiä pari viikkoa jolloin on edessä ulkomaan matka. Sitten taas sen jälkeen vilpittömänä tähtäimenä tipaton syksy. Ehkä auttaisi jos tunnustaisin ongelmani läheisilleni niin kutsuja ja vikittelyjä kaikenkarvaisiin liemenjuontikarkeloihin satelisi vähemmän. Pitäis kohta taas lähteä isolta päälliköltä kuuntelemaan uutisia että missähän seuraava työmaa sijaitsee. Sen hallinnasta tuleekin melkoinen show jos en saa asioita hanskaan.