Ei saatana, jos joku on Puolassa pielessä niin se on tämä biisoniheinän katkuinen oksennus. Sitä ei jumalauta voi juoda muuten ku väkisin. Joku neuvoi joskus että omenamehuun sekoitettuna se on todella hyvää, voin kertoa, ei todella ole.
Toki sitä pitää kaikille tuoda aina tuliaisiksi, onhan se nyt hassua kun on viinapullossa ruohonkorsi ja biisoni vielä siinä kuvassa.
Koska tämä on matkakohdeketju niin kerronpas tähän hieman omasta tämänhetkisestä matkakohteestani, joka on Pakistan, ja tarkemmin eräs jumalan selän takana olevan kyläpahasen lähettyvillä sijaitseva tehdas. Täällä se vasta on lystiä.
Ennen matkaa kerrottiin että kun täällä liikutaan, liikutaan autolla jossa on oman kuskin lisäksi myös haulikkomies, etupenkillä tietty, niinku nimikin jo velvoittaa. Missään nimessä ei saa itse ajaa autoa, eikä ees liikkua missään yksin, koska muuten tulee miehet lakanoissaan ja vie pois.
Muutenkin muistutettiin että olkaa nyt sitten helvetti varovaisia siellä, ollaanhan me oltukin, mutta silti saatiin heti saapuessamme aikaan jonkinlainen hälytysignaali firmojen ja matkatoimistojen välillä kun meidät vietiin kentältä jostain syystä eri hotelliin kun piti. Kun aamulla meitä sitten haettiin sieltä toisesta hotellista, missä ei siis oltu, ja kun meitä ei saanut puhelimella kiinni, koska ei ne täällä niin vaan aina toimi, niin pääteltiin että meidät on kaapattu ja sitten laitettiin hätätilasignaalia maailmalle. Sit saikin jonkun aikaa vastailla eri puolelta tuleviin soittoihin ja viesteihin että kyllä me hengissä vielä ollaan eikä olla jollain resuisella Taleban-videolla näyttelemässä pää-osaa, noin niinku kirjaimellisesti. Ilmeisen tosissaan ne näyttävät tuon kaappausuhan ottaa.
Liikenteessä ei oo yhtään mitään tolkkua, aikanaan kummastelin Puolan liikennettä mutta sehän on semmosta ylivarovaisten eläkeläisten hissuttelua tähän meininkiin verrattuna. Kai täällä on vääränpuoleinen liikenne, sitä on vaan vähän vaikea hahmottaa kun teillä menee ihan mihin suuntaan sattuu jos minkälaista härkävankkuria, riksaa ja lammasparvea ja aivan helvetillinen määrä motskareita. Yksittäisen mopon kyydissä näin 5 henkeä enimmillään, kolme on vielä aika tavallinen, yleensä mies ajaa, vaimo on riepu naamalla takana ja lapset sit jossain niiden välissä tai stongan päällä tai jossain sivussa roikkumassa. Kypäriä ei tietty oo kellään. Sit kaikkien näiden motskareiden ja elukoiden välissä puikkelehtii autot niin kovaa ku lähtee, ne väistää ketkä ei uskalla ajaa päin. Aivan järjenvastaista touhua.
Lämpötila on leppoisa 40, yöllä 30. Sähköt katkee monta kertaa päivässä, ei tarvii montaa minuuttia olla ilmastoinnin seis kun jo alkaa seinät hohkaa kuumuutta sisälle. Puhelimet ja netit on yllättävän hyvin toiminut, sähkökatkojenkin ajan pystyy useimmiten soittamaan.
Tänään tosin oli kolmisen tuntia kaikki seis, kun vissiin vähän isommalle alueelle iski sähkökatko. Sähkökatkot on siitäkin mukavia, että kun tämmösellä tehdasalueella ollaan töissä, niin massiiviset sähkökatkot yleensä vetää kaikki prosessitkin kontilleen. Tänään laitoksella alkoi heti katkoksen jälkeen varoventtiilit huutaa, mikä nyt sinänsä on vielä aika normaalia muuallakin, mutta sitten jossain putkilinjassa jokin hitsisauma tai vastaava petti, en tiiä, linjaan tuli kuitenkin reikä ja sieltä reiästä sitten suhahti 100-barista ja 500-asteista höyryä niin vitusti pihalle. Kattelin vaan ikkunasta kun kuulu ihan helvetillinen räjähdys, ja puolet koko vitun tehtaasta peittyi höyry- ja pölypilveen. Siinä kun olisi joku seissyt sopivasti vieressä ni ois tukka kuivunu. Vissiin ketään ei kuitenkaan ainakaan kuollut, tai sit meille ei vaan kerrottu. Ei näistä tiedä. Sattui vielä joku iso pamppu joukkioineen juuri tänään olemaan paikalla vierailemassa ja mestoja tarkastamassa, varmaan joku hitsari tullaan vähintään kivittämään ku ikävä pamaus häiritsi herra isoherrojen keskusteluja. Toivottavasti se hitsari ois ees porilainen.
Sitten pitää vielä asua tämmösessä saatanan vierasmajasysteemissä, joka on täällä voimalaitoksen muurien sisällä. Siis tätä voimalaitosta kiertää erikseen sellanen vankilan muuri piikkilankoineen ja kaikkine vitun panssariesteillä vahvistettuine portteineen, mut sen lisäksi on katsottu tarpeelliseksi eristää myös tämä muurien sisällä jo oleva vierasmaja toisella muurilla ja piikkilangoilla. Tehdasalueella on oma, lähes 100-päinen armeija turvaamassa valkonaamoja, lähinnä tosin tuntuu että olisi vankilassa kun ikkunasta ei näy kuin muurit, piikkilangat ja tornissa rynnäkkökiväärit tanassa seisoskelevia vartijoita. Ulkona ei päiväsaikaan viihdy, illalla sentään voi puolisen tuntia käydä pelaamassa sulkkista vierasmajan tylsyyteen kuolevaa isäntää vastaan, ennen ku meinaa lämpöhalvaus iskeä. Mutta onhan siinä oma hienoutensa, pelata vankilanmuurien sisällä ja partasuisten rynkkyäijien katseen alla sulkkista vitullisessa kuumuudessa. Auringon laskiessa taivas muuttuu pinkiksi ja alkaa kuulua joikaus jostain läheisen kylän moskeijasta kun siellä imaami muistuttaa jengiä rukoilemaan, jotkut saatanan kolera-varikset lentää isoissa parvissa taivaalla ja seinillä gekot vetää vielä viimeisiä lämpösäteitä ennen ku ne tulee sisälle taloon.
Eilen tuli pitkästä aikaa mietittyä että miten helvetissä tämmöseenkin tilanteeseen oon joutunut, ei pääse moni kokemaan. Vielä kun nää huoneiden seinille iltaisin muuttavat liskot lähtisi helvettiin niin se ois kiva, vaikka eipä ne tuolla muuta tee ku nököttää peloissaan ja venaa että joku moskiitto lentää suuhun. Vähän silti aina iljettää mennä nukkumaan, mistä sitä tietää hakeutuuko joku noista lämpöön ja sitten on tosiaan liskojen yö ja minä kiljun kuin pieni lapsi.