Moni muukin asia on EU:ssa kielletty, mutta monissa fiksuissa Euroopan maissa noille säädöksille lähinnä naureskellaan. Siksi noissa maissa onkin mukava matkailla. Nuuskan saatavuudesta Unkarissa ei ole tietoa, mutta ainakin Romaniasta ja Tsekeistä eräs nuuskaava herrasmies sai fiksinsä melko helposti.
Ok, olin sitten ilmeisesti tosiaan väärässä. Eipä siinä mitään, tuskin oli edes ensimmäinen kerta.
Oletin hommaa osin jo sillä perusteella, että esim. Venäjällä (missä siis myynti on täysin laillista) nuuskaa ei ole ainakaan näkyvästi tarjolla kuin aivan Suomen rajan pinnassa - ja sielläkin vain niissä pääteiden varsien kaupoissa, joissa valikoima on muutenkin enemmän tai vähemmän suomalaisille suunnattua.
Mutta ehkä sitten itäisessä Keski-Euroopassa on sen verran nuuskan päälle ymmärtäviä asiakkaita, että tavaraa kannattaa pitää paikoin myytävänä ns. tiskin alta.
***
Täysin asiasta toiseen, mutta ketjun hengessä kuitenkin. Usein kuulee sanottavan, että Suomi on käytännössä kuin saari.
Tänään tuli todistettua, että oikeasti asia ei ihan näin ole. Viroon (ja sitä kautta vaikka minne Eurooppaan) pääsee myös yllättävän kätevästi ainakin Itä-Suomen suunnalta ilman laivamatkaa. Kysehän oli siis ajelusta Viroon maitse Venäjän kautta.
Olin tällaista reissua miettinyt jo pidempään, mutta nyt sitten tuli vihdoinkin kokeiltua. Kieltämättä hieman arvellutti, mutta aivan turhaan. Imatralta rajan yli, siitä kohti Viipuria, sitten Pietarin suuntaan ja lopulta miljoonakaupugin ohi länsipuolelta komeaa kuusikaistaista
kehätie KAD:ia pitkin. Matkalla toki piti bongata Unescon maailmanperintölistallekin päässyt
Kronstadtin kaupunki.
Ajotyyli Venäjällä on kieltämättä reipas, mutta mikäs siinä, kun tykkään itsekin kaasua tarpeen tullen painaa. Jonkin verran Suomessa ajelua tarkempana kannattaa toki olla "pelinluvun" suhteen liikenteessä, mutta ei siis mitään todellisia ongelmia. Kyllä venäläinen liikennekulttuuri aina vaikka puolalaisten ajotavat sentään voittaa!
Pietarin lounaispuolella reitillä oli jonkin verran hidastavia tietöitä, mutta kaikkiaan matka sujui oikein mukavasti. Venäjän ja Viron välisellä rajalla (Ivangorod-Narva) meni alun toista tuntia ylityksessä, mutta se kait kuuluu asiaan. Systeemit olivat taas toki ihan erilaisia, mihin on tottunut aiemmin Venäjän-rajoilla, mutta näinhän se menee Suomestakin tullessa: jo Värtsilässä on ihan eri meininki kuin Svetogorskissa.
Joka tapauksessa jos joku on tällaista reissua joskus miettinyt ja passissa on sopiva viisumi, niin ei kun matkaan vaan! Tietkin ovat valtaosin oikein hyvässä kunnossa ja polttoaine halpaa (95-oktaaninen bensa noin 0,75 euroa litralta), joten kierto Venäjän kautta on mukavan kokemuksen lisäksi myös kustannustehokas vaihtoehto!
Olisin tuhat kertaa enemmän huolissani omasta turvallisuudestani ja omaisuudestani esim. Barcelonassa kuin jossain Jordanian pikkukylässä, missä ei ole muita länsimaalaisia 150 km säteellä.
Juuri näin. Tämä nyt ilman mitään humblebrageja, mutta 49 eri maassa on tainnut tulla tähän mennessä käytyä. Joukossa on myös jonkin verran näitä ei niin suosittuja matkakohteita, kuten ehkä jotkut ovat saattaneet palstan
maailmanvalloitusketjusta havaitakin. Silti ne kaksi ainoaa kertaa, kun minut on yritetty keikata, ovat tapahtuneet niinkin tavallisissa paikoissa kuin Barcelona ja Lissabon. Jossain Kosovossa, Iranissa, Kirgisiassa tms. ei ole koskaan ollut mitään tämäntyyppisiä ongelmia, vaikka nämä ovat juuri sellaisia maita, joita saatetaan karsastaa mukamas vaarallisina matkakohteina - toisin kuin Espanjaa tai Portugalia.