Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
(Part III)
Bratislavan osuus ansainnee oman osuutensa. Wienistä siis myydään menopaluu-junalippuja Bratislavaan. Hintaa 15 euroa, paluu tehtävä neljän päivän sisällä ja lippu sisältää ensimmäiseksi päiväksi ilmaisen joukkoliikenteen Bratislavassa. Hinta ei ole järin kallis, eikä matkakaan kestä kuin reilun tunnin junalla.
Slovakiasta ensivaikutelma ei ollut kauhean ihmeellinen. Olen kierrellyt entisiä itäblokin maita kohtalaisesti (Puola, Latvia, Viro, Unkari jne) ja Slovakia herätti näistä maista eniten "neukkumaisen" tunnelman. Paljon sinänsä hienoa mutta hyvin rapistuneen oloista taloa, joista huokui rappiollinen välinpitämättömyys. Tähän vaikutti myös valtaisa graffitien määrä, sotkuja ja töherryksiä oli aivan liian monessa paikassa. Tagit ja töherrykset eivät ole mitään katutaidetta vaan rumia sotkuja.
Rautatieasema oli varsinkin karun ruma rakennus täynnä töherryksiä, ja pihalla notkui epämääräistä hupparipäistä hampparia silmänkantamattomiin. Tuli suorastaan Helsingin rautatieasema mieleen, eli ensivaikutelmat eivät olleet kaksiset. Tunnelmat paranivat kun kävelin kohti keskustaa, ja Bratislavan vanha kaupunki oli jo silmää miellyttävän viihtyisä, vaikkakin omituisen aution oloinen. Bratislavan linnasta olivat hyvät näköalat, ja mäelle kannatti kiivetä.
Bratislavan julkisen sektorin palvelutaso oli melkoisen heikko. Klassiseen slaavityyliin linnan maksullisessa yleisövessassakin päivysti peräti kaksi tuikeaa vessavahtia, jotka olivat heti käsi ojossa rahaa pyytämässä. Linnamuseon tärkeä täti veti asiakkaiden edestä oven kiinni nenän edestä ja niin edelleen. Lisäksi opastekyltit olivat välillä hyvin ylimalkaiset ja osoittivat välillä jopa harhaanjohtavasti vähän eri suuntaan kuin pitäisi. Toki ne Suomessakin monesti ovat vähän heikot, mutta ex-itäblokin maissakin on yleensä jo tottunut parempaan. Tämä yhdistettynä nuhjuiseen epäsiisteyteen ei jättänyt ihan parasta jälkimakua.
Yksityisen puolen palvelutaso sen sijaan oli odotettua parempaa. Keskustaravintolassa oli hyvä taso, ja hotellini oli sekä erinomaisella paikalla ja tasokas että erittäin hyvä. Hotellin varustelutaso oli hyvä, huone siisti (paljon siistimpi kuin Wienin hotellini) ja iso sekä hotellin ravintola viihtyisä. 50 euroa per yö aivan presidentinpalatsin vieressä antoi rahoille enemmän kuin vastinetta, varsinkin kun aamiainenkin oli kohtalaisen laaja. Lisäksi hotellin henkilökunta oli aidon ystävällinen ja palveluhenkinen, tai ainakin he feikkasivat tarpeeksi hyvin.
Kaksijakoiset tunnelmat jäivät siis Bratislavasta. Tosin en yritäkään väittää, että vajaan parin päivän pistoreissu antaisi kovin kattavaa kuvaa. Pakko on kuitenkin tehdä vertailua entisen Tshekkoslovakian toiseen puoleen eli Tshekkiin, joten varasin heinäkuuksi muutaman päivän Prahan reissun jo valmiiksi.
Bratislavan osuus ansainnee oman osuutensa. Wienistä siis myydään menopaluu-junalippuja Bratislavaan. Hintaa 15 euroa, paluu tehtävä neljän päivän sisällä ja lippu sisältää ensimmäiseksi päiväksi ilmaisen joukkoliikenteen Bratislavassa. Hinta ei ole järin kallis, eikä matkakaan kestä kuin reilun tunnin junalla.
Slovakiasta ensivaikutelma ei ollut kauhean ihmeellinen. Olen kierrellyt entisiä itäblokin maita kohtalaisesti (Puola, Latvia, Viro, Unkari jne) ja Slovakia herätti näistä maista eniten "neukkumaisen" tunnelman. Paljon sinänsä hienoa mutta hyvin rapistuneen oloista taloa, joista huokui rappiollinen välinpitämättömyys. Tähän vaikutti myös valtaisa graffitien määrä, sotkuja ja töherryksiä oli aivan liian monessa paikassa. Tagit ja töherrykset eivät ole mitään katutaidetta vaan rumia sotkuja.
Rautatieasema oli varsinkin karun ruma rakennus täynnä töherryksiä, ja pihalla notkui epämääräistä hupparipäistä hampparia silmänkantamattomiin. Tuli suorastaan Helsingin rautatieasema mieleen, eli ensivaikutelmat eivät olleet kaksiset. Tunnelmat paranivat kun kävelin kohti keskustaa, ja Bratislavan vanha kaupunki oli jo silmää miellyttävän viihtyisä, vaikkakin omituisen aution oloinen. Bratislavan linnasta olivat hyvät näköalat, ja mäelle kannatti kiivetä.
Bratislavan julkisen sektorin palvelutaso oli melkoisen heikko. Klassiseen slaavityyliin linnan maksullisessa yleisövessassakin päivysti peräti kaksi tuikeaa vessavahtia, jotka olivat heti käsi ojossa rahaa pyytämässä. Linnamuseon tärkeä täti veti asiakkaiden edestä oven kiinni nenän edestä ja niin edelleen. Lisäksi opastekyltit olivat välillä hyvin ylimalkaiset ja osoittivat välillä jopa harhaanjohtavasti vähän eri suuntaan kuin pitäisi. Toki ne Suomessakin monesti ovat vähän heikot, mutta ex-itäblokin maissakin on yleensä jo tottunut parempaan. Tämä yhdistettynä nuhjuiseen epäsiisteyteen ei jättänyt ihan parasta jälkimakua.
Yksityisen puolen palvelutaso sen sijaan oli odotettua parempaa. Keskustaravintolassa oli hyvä taso, ja hotellini oli sekä erinomaisella paikalla ja tasokas että erittäin hyvä. Hotellin varustelutaso oli hyvä, huone siisti (paljon siistimpi kuin Wienin hotellini) ja iso sekä hotellin ravintola viihtyisä. 50 euroa per yö aivan presidentinpalatsin vieressä antoi rahoille enemmän kuin vastinetta, varsinkin kun aamiainenkin oli kohtalaisen laaja. Lisäksi hotellin henkilökunta oli aidon ystävällinen ja palveluhenkinen, tai ainakin he feikkasivat tarpeeksi hyvin.
Kaksijakoiset tunnelmat jäivät siis Bratislavasta. Tosin en yritäkään väittää, että vajaan parin päivän pistoreissu antaisi kovin kattavaa kuvaa. Pakko on kuitenkin tehdä vertailua entisen Tshekkoslovakian toiseen puoleen eli Tshekkiin, joten varasin heinäkuuksi muutaman päivän Prahan reissun jo valmiiksi.