Kerhon keskeisin strategia on kehittää nuoria pelaajia eteenpäin jotta näistä saataisiin korvaukset pyörimään.
Tältä kantiltakin valmennus on epäonnistunut aikalailla täydellisesti. Osa potentiaalisista on perseillyt itsensä katsomoon tai ovat hyvää vauhtia sinne päätymässä, lopuilla ei riitä liigarinkiin edes kiekonkerääjäksi.
Kun nyt miettii että tuolta saataisiin revittyä Nurmesta, Kiiskisestä, Lundellista, Kangaksesta ym. jotain irti niin kokoonpano näyttäisi ihan kelvolliselta. Se vaan vaatisi että joukkueella olisi joku selkäranka-kiekko mitä toteuttaa sekä vaatimustaso potkia niitä nuoria eteenpäin.
Nykyisellä selviytymislätkällä tuolta ei yksikään kehity eikä lunasta potentiaaliaan jolloin johdon on tehtävä löytää työhön sellaiset henkilöt jotka seuran strategiaa pystyvät toteuttamaan.
Tämä on kieltämättä aika mielenkiintoinen nosto ja erittäin huolestuttavaa. Nuoret on strategian keskiössä, mutta jänne kesti Kangaksen ja Walleniuksen kanssa yhden pelin ajan. Nyt he ovat katsomossa ja tilalle löytyi todellinen eteenpäin menijä Roni Allen ja aivan kesäterässä löydetty Anton Mylläri. Eikö Rajamäki juurikin korostanut, että nyt hankitaan vain niitä urallaan eteenpäin menijöitä ja pitkällä tähtäimellä. Tavallaanhan tuo Ekin puhe on aika perus jargonia, mutta näillä toimilla se asettuu samaan valoon kuin vaikkapa Vaasan Sportin omat pojat- projekti. No ei sentään mutta melkein.
Nyt sitten Lundell on katsomossa, kohta sinne löytää tiensä Kiiskinen. Samaan aikaan kuin ristiriitaa korostaakseen, Rautaisella on ollut kiintiöpaikka kakkosketjun laidalla ja ykkösylivoimassa vuoden verran. Toki nythän Radu on pelannutkin jo ihan siedettävästi pari peliä.
Mason tullessa Kerhoon todettiin, minä mukaanlukien, että fucking finally! meillä on koutsi, jonka joukkueeessa peliaika ansaitaan ja junnuja todella peluutetaan. Kaikki muistivat kuinka ”Pike ei näin tehnyt”. Mutta perustuiko tämä oletus Mason maineesta nuorten kehittäjinä johonkin faktaan tai tutkittuun tietoon? Maso teki hyvää työtä Mikkelissä ja Rovaniemellä, mutta oliko hän todella se valmentaja, joka saa niitä kuuluisia steppejä aikaiseksi tai tekee talentista jotakin relevanttia?
Edelleen, Maso repi sillä nihilistisellä Vierumäki-lätkällä tehoja kieltämättä tehokkaasti puoli-ammattilaisliigassa, mikä Mestiksestä on viime vuosina tullut. Se sisälsi paljon trappia, pystysuuntaan alivoimaisena hyökkääämistä sekä tehokkuutta maalien edessä. Sen bluffin olisi pitänyt paljastua heti, kun Maso alkoi puhua kiekonhallinnasta, kiekollisuudesta vallanvälineenä, maalipaikkojen voittamisesta etc. Lupaava valmentaja voi tietysti oppia kaikenlaista uutta, mutta koko kerhoyhteisöllä taisi olla eri kuva Masosta valmentajana kuin mitä peli lopulta kaukalossa näytti.