Aivan käsittämätön kommentti ja silkkaa valetta.Eikä sekään johtunut pelillisistä asoista vaan siitä että eräs Anne pahoitti mielensä ja meni itkemään Kalelle...
Niin, millä perusteella Jalonen saisi enemmän NHL-pelaajia kisoihin mukaan kuin Marjamäki? 2011 MM-kisoissa taisi olla kaksi NHL-pelaajaa eli Koivu ja Tuomo Ruutu, ja 2013 oli Lauri Korpikoski. 2009 ja 2010 kisoista en muista, mutta tuskin kauheeasti oli niissäkään. 2012 kisoissa oli NHL-pelaajina muistaakseni Koivu, Filppula ja Jussi Jokinen ja maalissa Kari Lehtonen.
Eipä tuo Jukka Jalonenkaan siis mitenkään erityisen paljon näitä NHL-pelaajia saanut mukaan houkuteltua, joten siinä mielessä erikoista jos joku pitää nimenomaan NHL-pelaajien mielenkiinnon vuoksi Jalosta parempana vaihtoehtona niin ainakaan historia ei puolla tätä.
Ei saanut Jukka Jalonen tosiaan ainakaan merkittävästi sen enempää apuja kuin Kojo tai Marjukkakaan. Jalostahan moitittiin siitä, miten onnistui "pilaamaan" välinsä NHL-pelaajiin Vancouverissa 2010. Tämä on tuntunut unohtuneen ihmisiltä aika lahjakkaasti. Ja ajateltiin, että kun Erkka tulee 2014 ruoriin, niin ongelma poistuu. Kuitenkin 2014 MM-joukkue oli nimilistaltaan surkea, olkoonkin, että oli silloinkin olympiatalvi takana.
Ihan mukavaa on ollut viime aikoina seurata kiekkopiirien heräämistä tähän kieltäytymisongelmaan. Nythän ovat jyrähtäneet omalla tyylillään jo Harri Nummela, Kalervo Kummola, Olli Jokinen ja Hannu Jortikka ainakin. Ja kaipa Kurrikin ainakin hieman. Painetta pelaajien suuntaan onkin lisättävä, ellei kyetä toteutettamaan esimerkiksi ehdottamaani "kolmikantaneuvottelua" Liiton, valmennuksen ja pelaajiston kesken.
Kerrannaisvaikutuksilla on kiva spekuloida, mutta JJalonen sai kuitenkin Bratislavaan mukaan Kapteeni Koivun ja Tuomo Ruudun, ja sitä mukaa vahvan entisistä ja tulevista NHL-pelaajista koostuvan, kokeneenkin nipun. Oli pitkän linjan maajoukkuerunkoa ja johtavia pelaajia. Noista kotikisoista ei oikein muistikuvaa, ketä kaikkia oli saatavissa, kun ottaa huomioon että siinä oli pieni katve vanhan sukupolven poistuessa ja tämän uudemman astuessa esiin.
Enkä osaa sanoa 2014 mm-kisoistakaan mitään. Yks maajoukkueturnaus, eli NHL-olympialaiset kauden keskellä on jo kova rutistus, mm-kisat keväämmällä sitten se ja sama.
Kiinnostaakohan tän päivän pelaajia oikeesti mitä em. fossiilit horisee. Ei äkkiä keksi yhtään syytä miksi pitäisi.
Sen kuitenkin muistan, että ennen 2011 kisoja joukkue haukuttiin lyttyyn eli ei se mikään superjoukkue ollut. Ei kukaan odottanut, että Jakke Immonen painaa 9 kaappia tai että Granlund kykenee niin vahvaan pelaamiseen. Lisäksi tuolloisessa joukkueessa esimerkiksi Sami Lepistö ei ollut läheskään yhtä hyvä pelaaja kuin on nykyään. Silloin maalivahdit eivät vakuuttaneet etukäteen ollenkaan jne. Puolustuksessa oli kaiken maailman Jyrki Välivaaroja (toki Välivaara esiintyi silloin syksyn Karjala-turnauksessa hyvin) jne. On helppoa jälkikäteen sanoa, että oli vahva joukkue, mutta ennen kisoja tuota mieltä ei ollut kukaan. Muistan nimittäin kyseisen kevään erittäin hyvin.
.
Marjamäki pilasi mahdollisuudet osin jo World Cupissa ottamalla johtoryhmäänsä näitä ex-legendoja. Pelaajat ajattelevat asioita yhä vieläkin niin, että päävalmentaja johtaa ja vie projektia. Nyt siellä oli iso porukka juttelemassa joutavia.
En tiedä muistinko oikein, mutta eikös tähän legendojen haalimiseen taustajoukkoihin, tullut käsky ihan järjestäjien taholta? Olihan siellä Ruotsillakin neuvonantajan tittelillä muun muuassa Alfredsson, Sundin ja Lidström häärimässä taustajoukoissa.Marjamäki pilasi mahdollisuudet osin jo World Cupissa ottamalla johtoryhmäänsä näitä ex-legendoja.
En tiedä muistinko oikein, mutta eikös tähän legendojen haalimiseen taustajoukkoihin, tullut käsky ihan järjestäjien taholta? Olihan siellä Ruotsillakin neuvonantajan tittelillä muun muuassa Alfredsson, Sundin ja Lidström häärimässä taustajoukoissa.
Niin, nämä kisathan olisi ollut hyvä paikka kokeilla, mille meno näyttää ihan puhtaalla turnausvalmentajalla. Itse ainakin olen pitkäaikaista valmentajaa vastaan. Se luo mielestäni jonkun asteisen epäkohdan, kun valmentaja hio filosofiaansa ja pelitapaansa päässään vuoden tai useammankin ja sitten pelaajien pitäisi iskostaa se muutamassa viikossa.Virhevalinta päävalmentajaksi, mutta jääkiekkoliitto jatkaa hyvä veli politiikkaansa, ja herra saa jatkaa pestissään. Itse olisin antanut paikan näihin mm kisoihin valmentajaksi, lähes kenelle muulle tahansa. Olisi ollut aika puhdistaa pöytää.
No näillä mennään. Toivottavasti maajoukkuepelit kiinnostavat jatkossa muitakin, kuin vain sm liiga pelaajia, ja muutamaa khl tai nhl pelaajaa. Varsinkin nuorten alle 25v. nhl/khl pelaajien, tulisi osallistua kisoihin, mikäli ovat terveenä.
Niin, nämä kisathan olisi ollut hyvä paikka kokeilla, mille meno näyttää ihan puhtaalla turnausvalmentajalla. Itse ainakin olen pitkäaikaista valmentajaa vastaan. Se luo mielestäni jonkun asteisen epäkohdan, kun valmentaja hio filosofiaansa ja pelitapaansa päässään vuoden tai useammankin ja sitten pelaajien pitäisi iskostaa se muutamassa viikossa.
Turnausvalmentajan kanssa koutsi ja pelaajat lähtisi samalta viivalta.
On varaa lähteä samalta viivalta. Suomella on ihan tarpeeksi kokonaisarvoltaan tarpeeksi hyviä pelaajia, että lyhyessä turnauksessa voidaan haastaa ketä vain. Todennäköisimmin se haastaminen onnistuu, kun pelaajat saavat olla mahdollisimman lähelle oma itsensä. Hokkuspokkustaktiikat vain sotkevat menoa lyhyessä turnauksessa.Suomella ei vaan ole vara antaa tuommoista ”samalta viivalta” tyylistä tasoitusta vaan suomi tarvii pelitapaedun pärjätäkseen. Ja tämä ei todellakaan tarkoita marjamäkimäistä mikromanageerausta vaan valitulle kokoonpanolle sopivaa pelitapaa ja vahvaa motivointia.
Niin, nämä kisathan olisi ollut hyvä paikka kokeilla, mille meno näyttää ihan puhtaalla turnausvalmentajalla. Itse ainakin olen pitkäaikaista valmentajaa vastaan. Se luo mielestäni jonkun asteisen epäkohdan, kun valmentaja hio filosofiaansa ja pelitapaansa päässään vuoden tai useammankin ja sitten pelaajien pitäisi iskostaa se muutamassa viikossa.
Turnausvalmentajan kanssa koutsi ja pelaajat lähtisi samalta viivalta.
On varaa lähteä samalta viivalta. Suomella on ihan tarpeeksi kokonaisarvoltaan tarpeeksi hyviä pelaajia, että lyhyessä turnauksessa voidaan haastaa ketä vain. Todennäköisimmin se haastaminen onnistuu, kun pelaajat saavat olla mahdollisimman lähelle oma itsensä. Hokkuspokkustaktiikat vain sotkevat menoa lyhyessä turnauksessa.
Jaa a... En tiiä. Ehkä apuvalmentajat voisivat luotsata europelaajia läpi kauden euroturnauksissa. Ja ehkä sieltä voitaisiin jo hakea koostumuksia alaketjuihin. Kenties nämä kaverit voisivat pelata eri tyylillä kuin vasta kisoihin saapuvat vahvistukset?Miten ajatusmallissasi turnausvalmentaja valittaisiin ja kenen toimesta? Niin ja missä vaiheessa? Ihan uteliaisuuttani ja mielenkiinnosta kyselen. Ajatushan on sinänsä mielenkiintoinen, mutta jäin miettimään miksi ihmeessä ei edes yritettäisi kuroa materaalieroa hyvällä valmistautumisella ja järkevällä pelitavalla mitä voidaan hioa ja iskostaa pelaajille pitkin kautta?
No ehkä jos arvioidaan suoraan jotain tulivoimaa. Ei pidä kuitenkaan väheksyä hyökkääjien puolustustietoisuutta, työmoraalia ja nöyryyttä ja ison kaukalon pelin ymmärrystä. Tää on joukkuelaji, jossa joukkuepelin parhaaseen iskuun saava joukkue todennäköisesti voittaa. Siis silloin kun ollaan kuitenkin näin lähellä heidän tasoa.Jos lähdetään pelaajien tason perusteella, silloin Kanada, Ruotsi ja Venäjä lähtee suoraan etumatkalta. Siinä onkin sitten USA, Tsekki ja Suomi suunnilleen samalla tasolla ja parhaat ranskalaiset, sveitsiläiset ja tanskalaiset pelaajat.
Nimenomaan joukkuepelillä on tullut kaikki mitalit. Mut ylivalmentamista ja pilkunnussintaa ei tarvita, ei siellä pidä opettaa pelaan uutta
Koska suurimmassa roolissa olevat pelaajat eivät joka tapauksessa ehdi jauhamaan sitä pelitapaa koko kauden vertaa. Ja näiden pelaajien tekemisestä hokkuspokkustaktiikoiden opettelu näin lyhyellä aikavälillä vie liikaa keskittymisestä oleelliseen. Täytyy kehittää systeemi, joka sopii parhaiten merkittävimmässä roolissa pelaaville jätkille.
Nimenomaan joukkuepelillä on tullut kaikki mitalit. Mut ylivalmentamista ja pilkunnussintaa ei tarvita, ei siellä pidä opettaa pelaan uutta
Minua kiinnostaisi kyllä tietää, mikä on täsmällisen joukkuepelivalmentamisen ja ylivalmentamisen välinen raja.
Minua kiinnostaisi kyllä tietää, mikä on täsmällisen joukkuepelivalmentamisen ja ylivalmentamisen välinen raja. Kaiken kuullun/luetun/nähdyn perusteella Marjamäen valmennusote ei seinävarmasti ole enempää pilkun nussimista kuin vaikkapa Jose Mourinhon tai Pep Guardiolan koutsaus. Näiden huippufutiskoutsien peliin valmistavissa harjoituksissa/palavereissa käydään esimerkiksi kulmapotkuja niin perustellusti läpi, että vastustajan pelaajien ponnistuskykyä arvioidaan, miten onnistuu yhdellä jalalla, kahdella jalalla, miten takapainoisessa asennossa etc. Onko tuo sitten pilkunnussintaa? Kenties, mutta varsin tuloksekasta sellaista.
Jos Alpo Suhosta on uskominen, niin vika taitaa olla enemmän NHL-pelaajien valmiudessa ottaa vastaan informaatiota kuin siinä, että Suomen valmentajat jotenkin ylikoutsaisivat.
