Mannerheimista leffa?

[secord]

Lukemalla tätä palstaa käy väkisin mieleen ajatus, että homous taitaa olla kuitenkin arka aihe joillekin?

Parhaillaan A-Talkissa Kallis osoittaa täydellisen typeryytensä. On se joillekkin vain vaikea asia, suomalainen sankari ei saa olla mitenkään poikkeava.

Kalliksen argumentit olivat kyllä muutenkin sitä tasoa, että melkein loukkaannuin ihmiskunnan puolesta.

 

[Pressiboxi]

Hulppeaa miten aikuisille ihmisille väittely "onko homo vai ei" on yllättävän merkityksellinen. Tuoreimmat pohjat vetää Gustav Hägglund, joka ylpeänä kertoo että kyllä yritti pokata meidän mummon eikä ole savisen sauman miehiä. Voi jehna, tasokasta keskustelua.

 

[Animal]

Kalliksen argumentit olivat kyllä muutenkin sitä tasoa, että melkein loukkaannuin ihmiskunnan puolesta.

Oli Kalliksesta tai Hägglundista mitä mieltä tahansa, niin yhteenkään heidän esittämiinsä kysymyksiin nämä 60- ja 70 -lukua nostalgisoivat punikkiakat eivät vastanneet suoraan. Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua.

Kalliksen pääkysymyshän oli, miksi monia ihmisiä loukkaavaa taidetta pitää tukea verovaroin?

Mitä itse Lillqvistin työhön tulee, niin käsityönä varsin taidokasta jälkeä ja eipä tuo nyt allekirjoittanutta hirveästi hetkauttanut, menee samaan huumoriosastoon näiden postimies-Patejen ja muiden saviukko animaatioiden kanssa. Edelleen haluaisin kuitenkin kuulla tuohon Kalliksen kysymykseen vastauksen.

 

[M10]

Putosin, kun Hägglund sanoi; "Onhan tämä nyt aika hassua, kun joku kirgiisi-mies bylsii Suomen tulevaa presidenttiä"

 

[Paitselo]

Niin no, tässä maassa jopa ihmispaskan heittäminen teatterin lavalta yleisön päälle on taidetta jolla vongataan apurahoja.

Moni tässä keskustelussa on näyttäytynyt jonkinmoisena "korsettispesialistina" mutta kovin harva on tuonut esille sen faktan, että Mannerheim nimenomaan ihan oikeasti joutui käyttämään eräänlaista korsettia - selkäsairautensa takia tosin. Tästähän se kansakunnan päivittelemä käsite "Marskin ryhti" on lähtöisin.

 

[Romppanen]

Kalliksen argumentit olivat kyllä muutenkin sitä tasoa, että melkein loukkaannuin ihmiskunnan puolesta.

Vaikka olenkin asiassa 100% Kalliksen ja Hägglundin edustamalla puolella, niin kyllä tuo ensinmainitun argumentointi oli eilen suorastaan hävettävän huonoa. Ihan sama mitä mieheltä kysyttiin, niin hän esitti joka kerta saman vastakysymyksen aiheesta "loukatut ja pimeä puoli". OK, mies ei saanut suoraa (tai ainakaan haluamaansa) vastausta kysymykseen, mutta olisi hän minun mielestäni voinut vaihtaa jossain vaiheessa levyä ja keskittyä esitettyihin kysymyksiin.

Kalliksen tyyli voisi olla ymmärrettävää ryynäsen ja horttanaisen välisessä keskustelussa pystybaarin nurkassa kello 3.25 perjantain ja lauantain välisenä yönä, mutta poliittiselta henkilöltä olisin odottanut hieman kehittyneempää keskustelutaitoa.

 

[Solomon]

Edelleen haluaisin kuitenkin kuulla tuohon Kalliksen kysymykseen vastauksen.

Minusta se, että kuka tahansa voi hyvin ennakoida esimerkiksi veteraanien loukkaantuvan Marskin lyttäämisestä, on ihan lukuunotettava argumentti teoksen mielekkyyttä punnittaessa. Se ehdottomasti painaa kupissa, joskaan ei välttämättä riittävästi.

Veronmaksaja -kortin viuhuttaminen taasen on sitä samaa itseään, mitä täällä Jatkoajassakin. Eli nöyryyttävää paskaa. Monet veronmaksajat takuulla mielellään juuri tukevat tällaista ravistelua tai vittuilua, jossa Mannerheim istutetaan korsettiin. Ilmeisesti se on Kalliksen oma osuus, mikä hiertää.

Puhumattakaan siitä, että verojen tuominen tähän on vaan niin kertakaikkisen onneton veto. Se vahvistaa mielikuvaa Kalliksesta kansakunnan wannabe-patronuksena eli isukkina, jolla on rahaa ja muita isukkeja selkänsä takana - ja joka viime kädessä myös argumentoi sillä, että kuule täältä löytyy rahaa.

Toki eihän Kallis minuun pyrikään vetoamaan.

Kalliksen sijaan Hägglund antoi lopulta aika miellyttävän kuvan itsestään - pehmeän, leikkisän ja joviaalin tuntuinen tapaus.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Oli Kalliksesta tai Hägglundista mitä mieltä tahansa, niin yhteenkään heidän esittämiinsä kysymyksiin nämä 60- ja 70 -lukua nostalgisoivat punikkiakat eivät vastanneet suoraan. Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua.

Ei kyetä dialogiin ennakolta otettujen asenteiden vuoksi. Tuollainen suorastaan vitutti ennenkin esim. Päivärinnan puheohjelmissa, joihin haettiin paikalle vastakkaisia näkemyksiä edustavia tahoja. Kun alkulämmittelyt oli hoidettu, niin keskustelun vetäjä meni näkyvästi toisen osapuolen kelkkaan, ryhtyen provosoivasti pumppaamaan vastauksia joilla saisi ajettua "väärän" mielipiteen edustajan ahtaalle.

Savikukkoanimaatiolla pilkkaamista puolustellaan vasurileiristä sananvapaudella, joka arvona on toki ehdottoman tärkeä. Suomessa on kansainväliseen mitta-asteikkoon suhteutettuna korkea sananvapauden aste, ja hyvä niin. On myös tahoja jotka katsovat sananvapautensa käsittävän myös kaikkinaisen oikeuden haistatella kenelle huvittaa.

Asia, josta Suomessa ja muuallakin soisin käytävän enemmän keskustelua, on sananvastuu. Ovatko pilkkaajan (kohteena esim. henkilö tai instituutio) tai rienaajan (kohteena esim. uskonnollinen maailmankatsomus) oikeudet tämän kohteeksi joutuneen oikeuksia arvokkaammat? Toisaalta on niinkin, ettei provosointi ja aivoton keskisormennäyttely tule loppumaan maailmasta ennen kuin viimeinen on sammuttanut valot.

Selasinpa muuten tänään aamiaispöydässä pitkästä aikaa Ilkka Kylävaaran teosta "Taistolaisuuden Musta Kirja". Ei ollenkaan pilkkaava tai epäreilu kirja, asiat asioina, mukana hengannut aikalainen muistelee. Kirjan sivuilla esiintyviä henkilöitä löytyy 2000-luvun yhteiskunnasta mielenkiintoisilta paikoilta. Osa on eheytynyt kommunismista, osalle on jäänyt trippi päälle. Joku katuu, toinen ei kadu mitään, kolmas kieltää koskaan olleensa. Suosittelen oheislukemistoksi aiheesta kiinnostuneille.

 

[Kaivanto]

Oli Kalliksesta tai Hägglundista mitä mieltä tahansa, niin yhteenkään heidän esittämiinsä kysymyksiin nämä 60- ja 70 -lukua nostalgisoivat punikkiakat eivät vastanneet suoraan. Ihmeellistä kiertelyä ja kaartelua.

Kalliksen pääkysymyshän oli, miksi monia ihmisiä loukkaavaa taidetta pitää tukea verovaroin?

Minua taas kiinnostaa, miksi Kallikselle maksetaan verovaroin palkkaa, jotta hän pääsee televisioon pelaamaan sellaisen älyä loukkaavan argumentin kuin veteraanikortin. Jos tahtoo, että kansallisia suurmiehiä suitaan vain myötäkarvaan, sopiva taidesuuntaus on sosialistinen realismi. Kallikselle toivotan muistoissaan nostalgista matkaa Neuvostoliittoon!

"Vamasti oon hetero"
- Gustav Hägglund

 

[Animal]

Kalliksen sijaan Hägglund antoi lopulta aika miellyttävän kuvan itsestään - pehmeän, leikkisän ja joviaalin tuntuinen tapaus.

Menee ohi ketjun aiheen, mutta kyllähän valkopäisen Hägglundin heitto punapäiselle vasemmistolaiselle hiusten väristä liittyen aatemaailmaan oli varsin näppärä ja hauska veto liittyen keskustelun aiheeseen. Kaikkia tuntui vitsi ainakin naurattavan.

 

[M10]

Menee ohi ketjun aiheen, mutta kyllähän valkopäisen Hägglundin heitto punapäiselle vasemmistolaiselle hiusten väristä liittyen aatemaailmaan oli varsin näppärä ja hauska veto liittyen keskustelun aiheeseen. Kaikkia tuntui vitsi ainakin naurattavan.

Eniten keskustelijoita taisi kuitenkin huvittaa punapäisen vasemmistolaisen vastaus valkotukkaiselle Hägglundille; "En lähde kommentoimaan toiseen suuntaan"

 

[SergeiK]

Selasinpa muuten tänään aamiaispöydässä pitkästä aikaa Ilkka Kylävaaran teosta "Taistolaisuuden Musta Kirja".

Mainitaanko kirjassa Katariina Lillqvist, Gustav Häglund, Bjarne Kallis, Raimo Ilaskivi tai Mannerheim itse?

Jos vastaus on myöntävä, niin ketkä heistä?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mainitaanko kirjassa Katariina Lillqvist, Gustav Häglund, Bjarne Kallis, Raimo Ilaskivi tai Mannerheim itse?

Jos vastaus on myöntävä, niin ketkä heistä?

Niin, off-topiccia tuo viimeinen kappale, jos siihen halusit takertua. Kirjassa kyllä mainitaan valtava määrä nimiä, niihin sen enempää puuttumatta. Kaikki mainitut henkilöt eivät olleet taistolaisia.

TMK:n voi kuvitella liittyvän aiempaan keskusteluun siten, että kirjan kautta välittyy näkökulma erääseen aikakauteen ja sen tiettyyn poliittiseen ilmiöön. Arvelen näillä asioilla olleen ainakin välillistä vaikutusta esimerkiksi taiteilija Lillqvistin (synt. 1963) maailmankuvan muodostumiselle. Taistolaisten pääjoukko oli tosin pikkuisen Lillqvistiä vanhempaa polvea. 1970-luvulla ja senkin jälkeen taistolaistausta tai paremminkin kommunistisympatiat, ottamatta sen enempää kantaa enemmistöläisiin ja vähemmistöläisiin, on ollut melko lailla valtavirtaa taiteilijapiireissä. Kuvataiteen alalla vaikuttajien suuri enemmistö on edustanut vasenta laitaa, teattereissakin Leninin ajatuksia on kannatettu aika kovalla prosentilla. Tältä pohjalta ponnistaa siis kohtalaisen suuri joukko nykypäivän varttuneista taiteentekijöistämme.

 

[Luiro]

Selasinpa muuten tänään aamiaispöydässä pitkästä aikaa Ilkka Kylävaaran teosta "Taistolaisuuden Musta Kirja". Ei ollenkaan pilkkaava tai epäreilu kirja, asiat asioina, mukana hengannut aikalainen muistelee. Kirjan sivuilla esiintyviä henkilöitä löytyy 2000-luvun yhteiskunnasta mielenkiintoisilta paikoilta. Osa on eheytynyt kommunismista, osalle on jäänyt trippi päälle. Joku katuu, toinen ei kadu mitään, kolmas kieltää koskaan olleensa. Suosittelen oheislukemistoksi aiheesta kiinnostuneille.

Taistolaisuuden musta kirja nyt on vähän kuraa, kannattaa perehtyä Heikki (?!) Mäki-Kulmalan kirjaan Taistolaisuuden harmaa kirja. Toki Taistolaisuuden musta kirjakin lopulta kertoo vain sen Kylävaaran mielipiteen, että enemmistöläiskommunistit olivat oikeassa. Ei siinä paljon porvariakaan arvosteta. Mutta sitä sinä et varmaan osannut lukea, et edes rivien välistä, vaikka se lähes suoraan sanotaankin kirjassa.

Ja en kommentoisi koko taistolaisuutta millään tavalla, jos ei koko asiasta mitään ymmärrä.

Itseäni jäänyt häiritsemään, että kuka tuon homouden on tuosta teoksesta nyt nostanut tärkeimmäksi asiaksi? Itse veikkaan, että Lillqvist on halunnut tärkeimpänä asiana teoksellaan tuoda sen kansanmurhan ja Mannerheimin keikkumisen helvetin porteilla pääasiaksi, mutta joku kokee loukkaavammaksi sen, että joku on homo kuin että se homo on vieläpä kansanmurhaaja. Sehän nyt ei tunnu ketään kiinnostavan.

Ja Jatkoajan oikeiston asioita ymmärtävät ovat taas vauhdissa. Aika paljon yhdistäviä tekijöitä juuri näiden suuttuneiden oikeistolaisten ja taistolaisten välillä löytyy. Fanaattisuutta, vähän lisää, niin sitten ollaan oikealla tiellä.

 

[SergeiK]

Tuossa muuten arvostelu molemmista kirjoista.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Toki Taistolaisuuden musta kirjakin lopulta kertoo vain sen Kylävaaran mielipiteen, että enemmistöläiskommunistit olivat oikeassa. Ei siinä paljon porvariakaan arvosteta. Mutta sitä sinä et varmaan osannut lukea, et edes rivien välistä, vaikka se lähes suoraan sanotaankin kirjassa.

Kirjasta voi varmaan lukea mitä sieltä haluaa löytää. Kylävaaran näköinen teos kyllä, hajanaisuuden ja materiaalin epätasaisuuden puolesta eittämättä kuraakin. "Oikeassa oleminen" on minun korvaani kohtalaisen absurdi lause aatteelliselta pohjalta ja yleistäen, mutta ilmaisu on varmasti paikallaan esim. vähemmistöläisten ja enemmistöläisten suhtautumiseroissa vuoden 1968 Tsekkoslovakian tapahtumiin. Porvarit, no jaa. Olihan siellä Nallestakin pari hauskaa riviä.

Ja en kommentoisi koko taistolaisuutta millään tavalla, jos ei koko asiasta mitään ymmärrä.

Kukin ymmärtää omalla tavallaan. Minun mielestäni enemmistöläisen ja vähemmistöläisen kommunismin ero on loppupeleissä vähän sama kuin, tuomitun näkökulmasta, tuleeko sähkötuolissa virta sisään oikeasta vai vasemmasta raajasta.

Vielä pari sanaa Mannerheimista jotta pysytään edes auttavasti otsikossa. Keskustelin taannoin venäläisen tuttavani kanssa, ja tämä kertoi nähneensä viime vuonna venäläisten tekemän Mannerheim-aiheisen dokumenttielokuvan. Oli kuulemma tehty hyvin myönteiseen sävyyn, toki ennen kaikkea siksi että Mannerheim pidättyi operaatioista Pietaria/Leningradia vastaan. Talvisodan alku ja sotatoimet käsiteltiin nähtävästi sellaisessa valossa joka vastaa pitkälti suomalaista käsitystä asioista, mm. Mainilan laukaukset. Lieneekö joku JA:ssa nähnyt tällaista venäläistä dokumenttia, onko esitetty peräti Suomenkin televisiossa?

 

[Viljuri]

Enemmistöläisten ja vähemmistöläisten riita rinnastuisi laajassa otannossa johonkin NSDAP:n välienselvittelyyn vuonna 1934. Totalitarismin kanssa oltiin naimisissa, mutta opportunismin aste vaihteli.

Se, että kiväärin sijalle oli 1960-luvulla otettu periaateohjelmissa äänestyslippu NL:n puoluelinjan silloisesta nimenomaisesta käskystä (ne poliittiset suhdanteet), ei kyllä anna minkäänlaista vindikaatiota tai anteeksiantoa edes enemmistöläisille, sillä vasta "kolmas linja" ele aleniuksineen ja kumppaneineen oli tästä vähintään 120 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti murhanneesta destruktiivisesta tappamisideologiasta niin "kaukana", ettei totalitarismi olisi sammuttanut kaikkia järkeen, ihmisarvoon ja sivilisaatioon liittyviä valontuikahduksia.

Opportunisteja on ollut kaikissa poliittisissa liikkeissä, SKP/SKDL (tai nyttemmin vasemmistoliitto) ei ole tästä sinänsä mikään poikkeus ja vaikka Suomen itsenäisyyden ja itsemäärämisoikeuden eli suomeksi kansan enemmistön hengen kannalta vaarallisimmat opportunistit olivatkin itse asiassa muissa puolueissa. Tuulen allakin on vaarallista, jos tuulen suunta on idästä päin.

 

[SergeiK]

TMK:n voi kuvitella liittyvän aiempaan keskusteluun siten, että kirjan kautta välittyy näkökulma erääseen aikakauteen ja sen tiettyyn poliittiseen ilmiöön. Arvelen näillä asioilla olleen ainakin välillistä vaikutusta esimerkiksi taiteilija Lillqvistin (synt. 1963) maailmankuvan muodostumiselle. Taistolaisten pääjoukko oli tosin pikkuisen Lillqvistiä vanhempaa polvea.

Ihan illan selailun perusteella pari kommenttia. Tuon kirjan mukaan taistolaisuus oli varsin helsinkiläinen yliopistopiireissä ollut ilmiö, joka käytännössä lakkasi vuonna 1976. Lilqvist taisi saada kuukautisensa juuri tuohon aikaan.

Jos tarkoituksesi oli tuon kirjan esiintuomisella esittää teoria, että Kaarina Lilqvist on vasemmalle kallellaan, niin eikö tuo ole vähän turhaa? Nainen itse on halunnut tuoda esiin sisällissodan aikaisia juttuja, eikä ole peitellyt kumpaa lippalakkia itse siinä sodassa olisi pitänyt? Oikeasti - ihmettelen tätä aasinsiltaa tuohon kirjaan.

Muuten kirja keskittyy aivan liiaksi kulttuuripersooniin. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa Henrik-Otto Donnerin neuvostosuhde. Skippasin monta sivua, joissa tunnuttiin jauhavan siitä millaisen arvostelun joku näytelmä sai jossain lehdessä 70-luvulla.

Porvarit, no jaa. Olihan siellä Nallestakin pari hauskaa riviä.

Ile Kanervasta oli rivejä todella paljon enemmän. Väittäisin jopa, että Kanerva oli tuon kirjan päähenkilö. Tosin on muistettava, että tuo kirja on kokoelma aikalaisten kertomuksia, joten jostain syystä Ilen toiminta on kirvoittanut eniten kielenkantimia. Varsinkin Ben Z:ta taitaa kirjoittaa päiväkirjoissaan enemmän Kanervasta kuin itsestään.

 

[sampio]

Tämän päivän Hesarissa oli juttu Rennyn leffan lavastajasta. Kaveri on ollut vääntämässä uutta mm. Batmania, Titanicia ja aikoinaan myös kolmatta Indya. Vaikutti ihan fiksulta jannulta sikäli, että oli itse hakeutunut Rennyn juttusille isovanhempiensa vanhojen kuvien kanssa ja tahtoi haastetta Hollywood-tuotantoa niukemman budjetin elokuvan kanssa. Puolet kuvauksista tehdään Liettuassa studiolla, mutta varmasti myös Helsingin, Mikkelin ja Pietarin autenttisia kuvauspaikkoja on paljon mukana.

Edit: Huomasinkin HS:n keskustelusta, ettei tämä Rennyn jannu ole ollut päälavastaja näissä isoissa tuotannoissa. Paperiversion maininta lavastajan oma-aloitteisuudesta ja omista ideoista on kuitenkin lupaava pointti.

 

[Eino_Mies]

Mannerheim -elokuvan tuontanto keskeytyi.

Rahoitusvaikeudet siis hidastavat Marskista tehtävän leffan tuotantoa. Saapa nähdä, kuinka pahasti Harlinin kunnianhimoinen produktio nyt ajautuu jäihin. Lamaa pukkaa siis elokuva-alallakin.

 

[Kassu]

Tässähän on väläytelty jopa kansalaiskeräyksen mahdollisuutta. Se on tietysti toinen asia miten mahdolliset voitot tällaisessa tilanteessa jaettaisiin... Kansalaiskeräyksen osuus valtiolle tms.? Tämänpäiväisessä Iltasanomien paperiversiossa on myös Selinin haastattelu asiasta, ja on kuulemma löytynyt yllättäviäkin kotimaisia rahoituslähteitä nyt rahoitusvaikeus uutisten tultua julki. Eli elokuvan taakse tuntuu kansallismieltä löytyvän.

 

[Hauptmann]

Jos kansalaiskeräys suoritettaisiin, niin minä kyllä antaisin omaan taloustilanteeseeni nähden tuntuvan lahjoituksen tälle elokuvalle. Mannerheim teki niin paljon hyvää Suomelle, että kyllä hänestä pitää elokuva tehdä. Ja Suomen mittakaavassa tämä elokuva on tehty varsin suurella budjetilla ja ammattimaisesti, joten olisi järkytys, jos elokuvaa ei saataisi tehtyä rahoitusongelmien takia.

Se, että Erkki Tuomioja ja Jaakko Laakso kieltäytyivät osallistumasta elokuvan eduskuntakohtausten kuvaamisiin ei kyllä yllättänyt minua yhtään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos Mannerheimista tehdään kunnollinen elokuva, niin aina tähän tarkoitukseen kannattaa ropo ojentaa. Prkl kommunistien G.G.E. Mannerheimia ivaavia nukketeatteriprodktioitakin tuetaan verovaroista ja annetaan palkinnot sun muut prenikat päälle tekijälle. Jo ihan senkin takia tukisin tämäntapaisia teoksia, joilla on asialliset motiivit.

 

[eagle]

Jos Mannerheimista tehdään kunnollinen elokuva, niin aina tähän tarkoitukseen kannattaa ropo ojentaa. Prkl kommunistien G.G.E. Mannerheimia ivaavia nukketeatteriprodktioitakin tuetaan verovaroista ja annetaan palkinnot sun muut prenikat päälle tekijälle. Jo ihan senkin takia tukisin tämäntapaisia teoksia, joilla on asialliset motiivit.

Mannerheim elokuva on saanut elokuvasäätiöltä 450 000 euroa, veikkaisin että se on aikalailla isoimpia summia mitä leffat ovat saaneet valtiolta rahaa. Eli aika turha lähteä nyt valtiota syyttämään tuen puutteesta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mannerheim elokuva on saanut elokuvasäätiöltä 450 000 euroa, veikkaisin että se on aikalailla isoimpia summia mitä leffat ovat saaneet valtiolta rahaa. Eli aika turha lähteä nyt valtiota syyttämään tuen puutteesta.

Kyllä vaan, mutta täysin eri asiaa tarkoitin. Riippumatta valtion tuen suuruudesta tähän leffaan, osoitan lähinnä sormeni montaa muuta apurahoista ja tukiaisista nauttineita produktioita kohtaan. Tämä eräskin nukkeanimaatio tuli mieleeni. Jos elokuvan tiimoilta jokin keräys järjestettäisiin, niin voisin tuohon jonkin pienen summan laittaa näin privaatisti. Tolkullinen Mannerheim-elokuva ansaitsee tarvittaessa kolehtinsa.