Sitä mä yritän kai sanoa, että te olette rakastuneet seuraan, ette sen omistajiin aikanaan. Älkää viekö itseltänne isoa rakkautta sen takia, että koko nykyjalkapallo on paskaa megaomistajineen, sekin tulee muuttumaan, mutta takaisin ei niitä menetettyjä kannatusvuosia saa.
Ymmärrän, jos joku ajattelee asiaa näin, mutta itse en siihen pysty. Paskat omistajat (esim. Glazerit) ei vaikuta minun suhtautumiseeni seuraan, mutta tässä qatarilaisten kohdalla ei ole kyse enää paskoista omistajista, vaan siitä, että seurasta tulee poliittinen välite. Ei Qatarin tarkoitus ole ostaa Unitedia siksi, että he haluaisivat seuralle hyvää, vaan siksi, että kyseessä on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista urheiluorganisaatioista, jonka omistamalla he saavat lisättyä länsimaiden riippuvuutta heistä.
Tuntuu, että Euroopassa ei yleisesti ottaen ymmärretä sitä, kuinka iso uhka tulevaisuudessa nuo Lähi-idän maat tulevat olemaan. Venäjän kanssa tehtiin jo virheitä lisäämällä lännen riippuvuutta Venäjästä ja nyt ollaan kusessa. Kiinan kanssa tullaan tulevaisuudessa olemaan vielä enemmän kusessa kuin Venäjän ja Lähi-idän maiden kanssa todennäköisesti vielä Kiinaakin enemmän.
Lähi-idän maat omistavat esimerkiksi jo ihan merkittävän osan Lontoosta. Lännellä on sitä vaikeampi puuttua noiden maiden tekemiin ihmisoikeusrikoksiin, mitä suurempi sen taloudellinen riippuvuus on noista maista. Pahimmassa tapauksessa myös se kaikki länsimaissa pitkään tehty työ ihmisoikeuksien suhteen on vaarassa romuttautua, mikäli noiden maiden vaikutusvalta kasvaa ja nuo toimintatavat pääsevät yhä enenevissä määrin leviämään myös länsimaihin.
Voihan sitä ajatella, että ei yhden jalkapallojoukkueen omistamisella ole mitään väliä. Ongelmana on se, että jopa päättäjien tasolla ajatusmaailma on tuollainen ja omien etujen takia suostutaan lisäämään noiden maiden vaikutusvaltaa. Sitten jossain vaiheessa huomataan, että joudutaan antamaan noille maille jatkuvasti vain lisää siimaa, kun liiallisen vaikutusvallan takia puuttumisesta jouduttaisiin isosti kärsimään itsekin. Aika pitkään Venäjällekin annettiin siimaa ja yhteistyö katkaistiin vasta tuon Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen. Ja helvetin kalliiksi se tuli myös monella tapaa länsimaille.