Maastohiihtokausi 2018–2019

  • 84 825
  • 414
Istomina on ollut Suomessa kisaamassa. Kontiolahden FIS-kisoissa hiihti kympin vapaalla toiseksi; jäi 19sek Mäkäräiselle, joka oli hieman keskenkuntoinen..

Pärmäkoski jätätti häntä 15km:llä 1.26s eli n. 57s 10km:llä. Roponen puolestaan jätätti n. 44s 15km:lää eli n. 29s 10km:llä. Pärmäkoski on vielä vahvempi perinteisellä. Aivan eri tahtia kulkee Pärmäkoski kehenkään muuhun suomalaiseen nähden. Ylivoimaisesti Suomen ykköshiihtäjä kaikki lajit huomioon ottaen.
 

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Pärmäkoski jätätti häntä 15km:llä 1.26s eli n. 57s 10km:llä. Roponen puolestaan jätätti n. 44s 15km:lää eli n. 29s 10km:llä. Pärmäkoski on vielä vahvempi perinteisellä. Aivan eri tahtia kulkee Pärmäkoski kehenkään muuhun suomalaiseen nähden. Ylivoimaisesti Suomen ykköshiihtäjä kaikki lajit huomioon ottaen.

Ja Istomina jätätti Roposta noin 5 sek viestissä. Tätähän voisi jatkaa edeten pikkuhiljaa menneisyyden hämärään, ja lopuksi huomattaisi sama kuin nytkin. Niin että minä jätätän sen vaivan.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No niin, viestit hiihdetty. Lähdetäämpä miettimään tilannetta hieman enemmän. Naisilla oli 4x5 eli sama matka kuin arvokisoissa. Suomi oli ensimmäisessä vaihdossa 7. toisessa 3. kolmannessa 3. ja myös maalissa 3. Eli helppo nähdä että Matintalo jäi liikaa, Krista nosti hyvään asemaan ja Roponen sekä Piippo pitivät asetelmat. Kun ajatellaan Seefeldin MM-kisoja (joihin toki on aikaa) niin suuntaus on selvästi se että Norjaa on todella vaikea haastaa. Tulin hiukan aliarvioineeksi Venäjää, sieltä tultiin kovaa kahden joukkueen voimin. Ruotsi epäonnistui täysin ja USA kaatui niihin ongelmiin joihin se kaatuu jos kaatuu. Eli neljäs hiihtäjä on kysymysmerkki ja perinteinen on vaikeampaa. Joka tapauksessa tilanne on se että Norja on selkeä ykkössuosikki, Venäjä ja Ruotsi oletettavasti ottaa himmeämmät ja Suomi ja USA lähinnä haastavat näitä. Saksa valitettavasti tuntuu olevan tippunut kyydistä. Mutta kuten nähtiin, ja on nähty aiemminkin, viesteissä yllätyksiä voidaan nähdä. Jos joukkueessa yhdelläkin on huono päivä, se voi mennä siinä.

Suomen menestys vaatii kuitenkin että Matintalo tai muu avaaja pystyy tänään nähtyä parempaan suoritukseen ja joku kolmesta isosta epäonnistuu. Mutta yksikin urheilija jostakin joukkueesta voi riittää ja sen takia mahdollisuus on olemassa. Taktiikkana paras lienee juuri tänään nähty eli Krista toiselle osuudelle, ellei Kepa vielä tee paluuta (tai joku muu nousua) huipulle. Ja silloinkin voi olla että avaajan vaihto on paras valinta.

Miesten tilanne on mielenkiintoinen. Matkahan oli lyhyempi kuin arvokisoissa mutta en tiedä vaikuttaako se merkittävästi asetelmaan. Norjalta puuttui ainakin Kläbo mutta toisaalta mies ei ole pystynyt viime kauden tasoonsa. Norja on silti suosikki ja Venäjä on yhtä selkeä ykköshaastaja. Pronssikamppailussa on Sveitsi, Ranska, Saksa, Suomi ja Ruotsi. Jos nyt pitäisi veikata, sanoisin Ranskan olevan vahvin joukosta. Manificat vielä taisi puuttua porukasta. Norjaa ja Venäjää kukaan ei kuitenkaan haasta. Keltään ei löydy tasaisen varmaa nelikkoa ja siksi tilanne onkin mukavan arvoituksellinen. Suomen mahdollisuudet makaa perinteisen osuuksien onnistumisessa. Hakolan pitää pysyä porukassa jotta Niskanen pääsee hyvästä asetelmasta irti muilta. Jos toisessa vaihdossa Suomi on Norjan ja Venäjän kyydissä hyvin muista irti, tai vaikka näistä jäljessäkin mutta hyvin irti muista on mahdollisuudet pronssiin olemassa. Heikkisen tilanne on kuitenkin niin arvoitus etten uskalla siitä mitään sanoa. Hyvärinen ja Ojansivu vapaalla kuullostaa jo kovin riskialttiilta, mutta jos kumpikaan ei tee Lehtosia niin voi riittää. Onko Lari Lehtonen nimittäin koskaan onnistunut arvokisaviestissä? Tuntuu että ajaa aina itsensä piippuun, katkeaa ja tuo Suomen viimeiseen vaihtoon jossain kymmenennen sijan tuntumassa.

Toivottavasti Heikkisen huolet selviää. Ja tietysti hienoa olisi että ne eivät estäisi uran jatkamista. Tilannehan voi jopa olla että tämä selvittää, miksi on ollut niin tahmeaa vaikka testeissä kunto näyttäisi hyvältä.

Ylipäätään tulevia arvokisoja mietittäessä Suomen tilanne on mielenkiintoinen. En osaa sanoa onko se hyvä vai huono. Mitalipotentiaalia on henkilökohtaisista Pärmäkoski (kaikki matkat), Iivo Niskanen pertsan 15:llä sekä ehkä yhdistelmähiihdossa jos vapaan projekti on sujunut ja perinteisen kunto riittää riittävään harvennukseen sekä Hakola sprintissä. Todennäköisempää kuitenkin lienee että Hakola jää taas finaalin häntäpäähän. Miesten parisprinttiduo Niskanen-Hakola on iskukykyinen mutta naisten puolella Kristalle ei taida löytyä paria.Käykö niin ettei Pärmäkoski hiihdäkään matkaa menestysmahdollisuuden ollessa heikko vaan säästelee itseään muille matkoille? Hiihtänee kuitenkin kaiken muun. Viestit käytiinkin yllä. Ilman mitaliodotuksiasiis miesten 50 (Matti saa yllättää) ja vähäisemmillä odotuksilla miesten skiathlon ja sprintti.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Onko Lari Lehtonen nimittäin koskaan onnistunut arvokisaviestissä? Tuntuu että ajaa aina itsensä piippuun, katkeaa ja tuo Suomen viimeiseen vaihtoon jossain kymmenennen sijan tuntumassa.
Viime talven olympialaisissa??
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Viime talven olympialaisissa??
Totta. Tällöin peli oli kuitenkin jo menetetty. Ne kerrat kun on oltu vielä mukana on päättyneet surkeasti. Olympialaisten viesti kuitenkin oli siitä positiivinen että näytti taktiikan jossa heikoin lyödään viimeiseksi voivan olla hyväkin idea.
 

Byvajet

Jäsen
Onko Lari Lehtonen nimittäin koskaan onnistunut arvokisaviestissä?

Lehtonen ei ole huippuhiihtäjä, ei edes keskitasoa. Hän hiihtää sen mukaisesti, myös viesteissä. Muista joukkueista riippuu, vaikuttaako hiihto onnistuneelta vai ei.

Jos Lehtonen joutuu porukkaan, jossa mennään Lehtosen suorituskykyyn nähden ylikovaa, niin hän voi joko yrittää sinnitellä mukana ja romahtaa tai jäädä reilusti hallitummin.

Oleellista on saada heikot hiihtäjät osuuksille, joilla ei mennä kovaa. Jos mennään, niin heikko hiihtäjä vaikuttaa aina epäonnistuneelta.
 
Seuraavaksi sirkus siirtyy Davosiin ja Keski-Eurooppaan. Norjalaiset ja pohjoismaalaiset menettävät kotikenttäetunsa(liikaa mc:n osakilpailuja hiihdetään Norjassa). Davosissa mc:n aloittaa ja kenties mielenkiintoisin nimi tällä kertaa on Lahden MM2017 hiihtokuningas ja Tour De Skin voittaja samaiselta vuodelta Venäjän Sergey Ustjugov.

Mc:iin palaa Suomelta mm. Matti Heikkinen ja Ristomatti Hakola. Perttu Hyvärisen vahvat hiihdot erityisesti Beitöstölenin viestissä ja jos nyt Heikkinen saisi koneensa käyntiin, Suomi saisi jalkeille todella kovan viestijoukkueen, joka taistelee jopa kullasta joskaan Suomelta ei löydy sellaista kiritykkiä, mitä Norjalla ja Venäjällä on heittää.
 

Toppeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves ja Pelicans
Pientä valoa tosiaan Pertun hiihdot toivat viikonloppuna. Heikkinen olisi elintärkeä viestin kannalta, koska kolmososuudelle tarvitaan joku, joka jaksaa porukan mukana. Paras tilanne olisi minun mielestä, jos Hakolaa ei tarvitsisi uhrata avausosuudelle vaas sen voisi hiihtää Hyvärinen ja mielellään niin, että kärkeen olisi maksimissaan 20-30 sekuntia. Sen Niskanen voisi vielä kiriä kiinni. Heikkinen sitten Norjan ja Venäjän kanssa yhtä matkaa. Viimeiselle osuudelle Hakola, jonka kunto on selvästi parantunut myös pitkillä matkoilla. Todennäköisesti silti lopputuloksena olisi pronssi, mutta Hakolalla on periaatteessa mahdollisuus myös voittaa joka kova sprintteri. Monesti väläytellään viimeiselle osuudelle vaikka Heikkistä, mutta minä en vaan jaksa uskoa, että saisi pudotettua Venäjän tai Norjan viimeisen osuuden miestä ennen maalia, koska he ovat myös osoittaneet kuntoaan pitkillä matkoilla. Tuossa on lisäksi se ongelma, että Heikkinen joutuisi tekemään koko matkan töitä, kun Klaebo ja ehkä Ustjugov tyytyisi peesailemaan.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Pientä valoa tosiaan Pertun hiihdot toivat viikonloppuna. Heikkinen olisi elintärkeä viestin kannalta, koska kolmososuudelle tarvitaan joku, joka jaksaa porukan mukana. Paras tilanne olisi minun mielestä, jos Hakolaa ei tarvitsisi uhrata avausosuudelle vaas sen voisi hiihtää Hyvärinen ja mielellään niin, että kärkeen olisi maksimissaan 20-30 sekuntia. Sen Niskanen voisi vielä kiriä kiinni. Heikkinen sitten Norjan ja Venäjän kanssa yhtä matkaa. Viimeiselle osuudelle Hakola, jonka kunto on selvästi parantunut myös pitkillä matkoilla. Todennäköisesti silti lopputuloksena olisi pronssi, mutta Hakolalla on periaatteessa mahdollisuus myös voittaa joka kova sprintteri. Monesti väläytellään viimeiselle osuudelle vaikka Heikkistä, mutta minä en vaan jaksa uskoa, että saisi pudotettua Venäjän tai Norjan viimeisen osuuden miestä ennen maalia, koska he ovat myös osoittaneet kuntoaan pitkillä matkoilla. Tuossa on lisäksi se ongelma, että Heikkinen joutuisi tekemään koko matkan töitä, kun Klaebo ja ehkä Ustjugov tyytyisi peesailemaan.
Noin saadaan joukkkue joka voi taistella mitaleista, jossittelua tuossa on Heikkinen jolta ei ole tällä kaudella nähty vielä ensimmäistäkään lupauksia nosttattavaa hiihtoa, muilta kolmikon jäseniltä on. Särkymävaraa tuossa porukassa ei ole yhtään ja vaikea kuvitella tilannetta että jos joku mainituista joudutaan vaihtamaan etteikö joukkue heikkenisi ratkaisevan paljon.
Jos vapaan osuuksilla on Hakola ja Heikkinen, Hakolan valinta ankkuriksi varmistanee sen että ratkaisut jäävät loppukiriin mutta jos Heikkinen, ratkaisut on tehtävä sitä aikaisemmin. Kummassakin tapauksessa mahdollisuudet Norjan tai Venäjän kukistamiseen ovat jokseenkin mitättömät mutta entäpä muiden joukkueiden. Jos ankkuri on Hakola ja Suomi on viimeisessä vaihdossa karussa muilta paitsi Norja ja Venäjä, toiveet on asetettava siihen Venäjän ankkuriin ettei osuus mene peesailuksi ja muut hiihdä takaa Suomea kiinni.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Northug lopettaa. Uran kokonaissaldoksi muodostui huikeat kaksi olympiakultaa, 13 maailmanmestaruutta, kaksi maailmancupin voittoa, yksi Tour de Ski ja 38 osakilpailuvoittoa. Siihen vielä päälle ne himmeämmät mitalit, niin puhutaan yhdesä hiihtohistorian parhaimmasta urheilijasta. 2000-luvun parashan Petter on heittämällä.

Vierastin Northugiä, muttei noille meriiteille voi oikein vastaan sanoa. Mikään menetys Northug ei toki lajille enää ole, kun suoritustaso on ollut pari kautta valovuoden päässä huippuvuosista ja uusia nimiä on tullut rutkasti tilalle. Mutta ison perinnön hän kyllä jätti todistamalla, millaiseksi hiihto oli muuttunut ja osoittamalla, että hiihdossakin voi olla oikeasti megatähden elkeillä varustettu urheilija.

https://yle.fi/urheilu/3-10550657 (Linkki Ylen uutiseen Northugin lopettamisesta)
 
Minä olen aina lukeutunut Northugin fanipoikiin, ja täytyy myöntää, että hiukan kirpaisee tämä lopetuspäätös.

Tämä (youtube) Northugin Falunin 2015 MM-kisojen 50 kilometrin voitto on ollut minulle yksi 2000-luvun sykähdyttävimpiä urheiluhetkiä. Jotenkin vieläkin vaikea käsittää, että miten Petter onnistui tuosta voiton kaivamaan. Tuohon suoritukseen kulminoituu aikalailla kaikki se, mitä hän oli parhaimmillaan: taktisesti ylivertainen ja kyltymättömän voitonnälkäinen.
 

Lazy bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Suomen menestys vaatii kuitenkin että Matintalo tai muu avaaja pystyy tänään nähtyä parempaan suoritukseen ja joku kolmesta isosta epäonnistuu. Mutta yksikin urheilija jostakin joukkueesta voi riittää ja sen takia mahdollisuus on olemassa. Taktiikkana paras lienee juuri tänään nähty eli Krista toiselle osuudelle, ellei Kepa vielä tee paluuta (tai joku muu nousua) huipulle. Ja silloinkin voi olla että avaajan vaihto on paras valinta.
Jos Matintalo ja Niskanen nousevat sille tasolle mille kuuluvat niin on täysin realistista haastaa Ruotsi Ja Venäjä. Niskasen kohdalla tosin pitää tapahtua pikaisia muutoksia. Matintalokin on ollut ihmeen vaisu viime vuoteen verrattuna..
Venäjän tilannehan on poikkeuksellisen hyvä. Viesteissä kahdeksan urheilijaa, joista kuusi syntynyt 1995-1997.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tämä (youtube) Northugin Falunin 2015 MM-kisojen 50 kilometrin voitto on ollut minulle yksi 2000-luvun sykähdyttävimpiä urheiluhetkiä. Jotenkin vieläkin vaikea käsittää, että miten Petter onnistui tuosta voiton kaivamaan. Tuohon suoritukseen kulminoituu aikalailla kaikki se, mitä hän oli parhaimmillaan: taktisesti ylivertainen ja kyltymättömän voitonnälkäinen.

Sama täällä eli kyllähän tuo oli täysin ainutlaatuinen ja ikimuistoinen suoritus maastohiihtohistoriassa. Noin lähtökohtaisesti maailman parhaiden joukossa ei pitäisi olla mitään jakoa voittaa kisaa, jos on yhdeksäntenä 700 metriä ennen maalia.

Vähän kummallista väheksyntää Northug on saanut osakseen. Esimerkiksi Pekka Holopainen lisatasi juuri kaikkien aikojen parhaat maastohiihtäjät ja Northug oli listalla vasta kahdeksas. Pääargumentti tuntui olevan, että suurin osa Northgin arvokisavoitoista on yhteislähdöistä. Ja Colognan nelossijaa perusteltiin väliaikalähtöjen kolmella kultamitalilla. Tämä on toki vain Holopaisen näkemys, mutta tuo tuntuu olevan myös yllättävän yleinen katsantokanta suomalaisten hiihtniilojen keskuudessa, että väliaikalähdön voittaminen on jotenkin arvokkaampaa kuin vaikkapa sprintin tai skiathlonin voittaminen.

Northugin meriittilistassa minusta huikein juttu on se, että hän on voittanut kultaa kaikilla nykyisessä arvokisaohjelmassa olevilla matkoilla. Itse asiassa hän on ainoa mieshiihtäjä, joka on voittanut sekä sprintin että normaalimatkan henkilökohtaisen kultamitalin arvokisoissa.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Northugin meriittilistassa minusta huikein juttu on se, että hän on voittanut kultaa kaikilla nykyisessä arvokisaohjelmassa olevilla matkoilla. Itse asiassa hän on ainoa mieshiihtäjä, joka on voittanut sekä sprintin että normaalimatkan henkilökohtaisen kultamitalin arvokisoissa.
Keskusteltiin aiheesta "kaikkien aikojen parhaat maastohiihtäjät" ja nostat Northugin meriittilistalle asioita "hän on ainoa" joiden saavuttaminen on ollut mahdollista vain suhteellisen lyhyenä aikana (2000-luvulla) koko kilpahiihdon ajanjaksossa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Keskusteltiin aiheesta "kaikkien aikojen parhaat maastohiihtäjät" ja nostat Northugin meriittilistalle asioita "hän on ainoa" joiden saavuttaminen on ollut mahdollista vain suhteellisen lyhyenä aikana (2000-luvulla) koko kilpahiihdon ajanjaksossa.

Minusta teet omituisen tulkinnan. Emme me ole keskustelleet kaikkien aikojen parhaasta hiihtäjästä, vaan Northugista. Se on toki totta, että aiemmassa kappaleessa mainitsin Holopaisen listauksen, mutta ei sillä varsinaisesti ole yhteyttä lainaamasi osion kanssa.

Ja itse asiassa täytyy myöntää räikeä asiavirhe edellisessä viestissä. Kyllähän Hellner myös saavutti kultaa sekä normaalimatkalla että sprintissä. Meinaa se Oslon sprinttikulta unohtua, kun tuli niin puskista.
 
Vähän kummallista väheksyntää Northug on saanut osakseen. Esimerkiksi Pekka Holopainen lisatasi juuri kaikkien aikojen parhaat maastohiihtäjät ja Northug oli listalla vasta kahdeksas. Pääargumentti tuntui olevan, että suurin osa Northgin arvokisavoitoista on yhteislähdöistä. Ja Colognan nelossijaa perusteltiin väliaikalähtöjen kolmella kultamitalilla. Tämä on toki vain Holopaisen näkemys,

No Holopaista ei kannata hirveän vakavasti ottaa. Mies oli tässä ohjelmassa sitä mieltä, että Keski-Eurooppa on tippunut maastohiihdon kyydistä ilmastomuutoksen takia. No Holopaiselle on varmaan Dario Cologna, Axel Teichman, Rene Sommerfelt, Lukas Bauer tai Tobias Angerer täysin tuntemattomia maastohiihtäjiä ja mitä yhteistä heillä on? He ovat Keski-Eurooppalaisia maastohiihdon mc:n kokonaiskisan voittajia milleniumin jälkeiseltä ajalta. Yksikään muu Keski-Eurooppalainen miesmaastohiihtäjä ei ole voittanut maastohiihdon mc:a milleniumin edeltävältä ajalta.

Ilmasto on myös vaikuttanut eiliseen Scandinavia Cupin kisaan, kun kisat jouduttiin peruuttamaan, kun oli liian kylmä.
 
Viimeksi muokattu:

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kaikkien aikojen hiihtäjien määrittely on kyllä hankalaa, koska laji on muuttunut ihan järkyttävästi esimerkiksi Juha Miedon huippuvuosista. Erilaisia kilpailusarjoja on tullut lisää, ja arvokisojakin on yli 30 vuotta kilpailtu miltei vuosittain. Toisaalta sehän tekee vertailusta hauskaa!

Itsestäänselvää on, että Dählie menee käytännössä jokaisella listalla ykköseksi, mutta sitten alkaakin jo pohdinnan paikka. Arvostaako Gunde Svania, joka oli 80-luvun ykkönen? Petter Northug on tämän vuosituhannen ykkönen, Veikko Hakulinen 50-luvun jne. Itse painotan omissa preferensseissäni maailmancupin aikaa sieltä 80-luvun alusta lähtien, koska lajista tuli viimeistään silloin täysveristä ammattilaisurheilua jota harjoitettiin vähän muuallakin kuin Pohjoismaissa ja Neuvostoliitossa. That being said, pistetään oma lista näkyville:

1. Dählie
2. Gunde Svan
3. Petter Northug
4. Dario Cologna
5. Vladimir Smirnov
6. Thomas Wassberg
7. Veikko Hakulinen
8. Mika Myllylä
9. Sixten Jernberg
10. Thomas Alsgaard
 
Viimeksi muokattu:

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Mahdotonta näitä eri aikakausia on täysin vertailla toisiinsa. Toisaalta nykypäivänä menestykseen vaaditaan entistä monipuolisempaa osaamista, mitä esimerkiksi Northugilla on ollut. Kääntöpuolena taas kilpailuja on huomattavasti enemmän, joten edimerkiksi maailmancupin osakilpailuvoittoja on mahdollisuus huippukuntoisella miehellä napata entistä enemmän. Toki henkilökohtaisia arvokisamitaleita voidaan vertailla, mutta antaako sekään sitten täyttä oikeaa kuvaa? Pitäisi varmaan myös ottaa huomioon kilpakumppanien taso jne. Kokonaistaso ja sitten ehkä TOP3-taso. Naisten puolella vertailu on myös vaikeaa.

Tämän päivän kilpailu naisten osalta meni odotusten mukaisesti. Johaug on vielä lyömätön, mutta Östberg tuttuun tapaan oli kova Davosissa. Pärmäkosken vahvat otteet myös Sveitsissä jatkuivat ja kolmas kolmossija putkeen. Saapungin alku oli kova, mutta lopussa sekunnit eivät olleet puolella. Roposelta tasainen hiihto, mutta aivan tuonne kahdeksan joukkoon kunto ei taida riittää.
 

Lazy bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vapaat väliaikalähdöt jatkui tänään. Perkaan vähän naisten kisaa.
Johaug jälleen voittaja, vaikka nyt ero kutistui uskottavammaksi. Östberg parantaa koko ajan normaalimatkoja, vaikka sprintissä ei totutusti kuljekkaan.
Pärmäkoski hiihti kauden parhaan kisansa. Paras kisa huomioiden, että eilen alla kolme sprinttierää. Lisäksi Pärmäkosken loppuveto oli nyt sitä totuttua. Kympin kärki ei varsinaisesti tarjonnut mitään yllättävää. Poissahan tästä kisasta oli mm. Kalla ja Weng.
Muista Suomalaisista Riitta-Liisa Roponen oli 15:sta. Sijoitus on vieläkin ihan kohtuullinen, vaikka vähän pudotusta tulikin edellisestä kisasta.
Nyt oli järkevä veto jättää nämä alisuorittajat kotiin ja ottaa enemmän nuoria tilalle. Se on nyt nähty että Mononen, Niskanen, Kyllönen eivät ole nyt siinä iskussa missä pitäisi. Matintalon matkojahan ei Davosissa ollutkaan. Suurin mielenkiinto kohdistuikin näihin nuoriin eli Saapunki-Piippo.
Saapunki oli 3,2km kohdalla vielä sijalla 10 39,7sek kärjestä. Sitten tippui kahden kilometrin aikana sijalle 21 ja ero 56sek. 5km-->8,2km nousi sijalle 17 1,38sek kärjestä. Lopussa taas tippui sijalle 20. Nousuosuksilla siis tuli todella hyvin ja nosti sijoituksia. Nämä kierrosten loput olivat laskuosuuksia. Oliko vik suksissa vai onko Saapunki näin paljon peräsä "helpoila" osuuksilla...? Kuitenkin jälleen ihan pirteä kisa.
Piippolla taasen kävi päinvastoin. Nousuosuuksilla tuli takkiin ja helpommilla paremmin. Lopulta 32:s.
Pärmäkoskelta ja Saapungilta hyvä kisa. Roponen ja Pippo ok kisa. Nyt sitten mielenkiinnolla odotetaan, että ketkä lähtee Tourille...
 

Zigismund

Jäsen
Se on nyt nähty että Mononen, Niskanen, Kyllönen eivät ole nyt siinä iskussa missä pitäisi. Matintalon matkojahan ei Davosissa ollutkaan. Suurin mielenkiinto kohdistuikin näihin nuoriin eli Saapunki-Piippo.

Saapunkia ei voi kyllä nuoreksi enään luokitella, kun ikää on 26 vuotta. Ehkä vähän hämää, kun vasta tällä kaudella kiertää enemmän maailmancupia. Matintalo on Saapunkia 4 vuotta nuorempi.
 
Pärmäkoskelta hyvä kisa. Roposelta heikko, ei ole harjoitellut korkealla. Saapungille korkean ilman ala sopii, jätätti Istominaa n. 15s, ei ole Mäkäräiselle käyttöä. Piippo palasi korkealla takaisin maan pinnalle viime viikkoisen viestiankkuriosuuden jälkeen nousseen mediahypetyksen jälkeen.

Miehissä Niskanen hiihti parhaan vapaan distanssikisansa. Hyvärinen jatkoi hyviä otteitaan ollen 21.. Heikkiseltä odotettiin jotain. Sija 24. jo tavaramerkiksi tulleella loppurytäisyllä. Vielä 10km:n kohdalla Heikkinen oli 43.. Kuitenkin aika ero kärkeen vain 55s. 10km:llä se olisi ollut n. 36s. Naisten kisassa se olisi riittänyt 4. sijaan. Heikkinen on tuolla erolla iskuetäisyydellä.
 
Viimeksi muokattu:

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Odotettu ratkaisu Niskaselta, koska hänelle ei olisi Tourilla mitään matkaa tarjolla. Perinteisen kisatkin ovat yhteislähtöjä, joista toinen vieläpä Oberstdorfin letkaladuilla.

Niskaselta hyvä veto tänään. 13. eikä kymppisakin sijoitus jäänyt kauas. Matti Heikkisen paluu kilpailuihin oli nähdäkseni lupauksia herättävä pisteiden ja ennen kaikkea aikaeron myötä. Minuutti kärkeen ei ole mahdoton ero kiinni kurottavaksi ajatellen MM-kisoja. Naisten puolella aika klassista Davosin menoa, kun Johaug ja Östberg hoitelivat Norjaan komeaan kaksoisvoiton ja Krista paineli kolmanneksi. Vahva loppu nosti monen odotuksia ajatellen esimerkiksi juuri Tour de Skitä. Saas nähdä, ketkä naisista jaksavat sinne lähteä, sillä ainakaan Ruotsin kärkihiihtäjät eivät Tourille lähde.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sama täällä eli kyllähän tuo oli täysin ainutlaatuinen ja ikimuistoinen suoritus maastohiihtohistoriassa. Noin lähtökohtaisesti maailman parhaiden joukossa ei pitäisi olla mitään jakoa voittaa kisaa, jos on yhdeksäntenä 700 metriä ennen maalia.

Vähän kummallista väheksyntää Northug on saanut osakseen. Esimerkiksi Pekka Holopainen lisatasi juuri kaikkien aikojen parhaat maastohiihtäjät ja Northug oli listalla vasta kahdeksas. Pääargumentti tuntui olevan, että suurin osa Northgin arvokisavoitoista on yhteislähdöistä. Ja Colognan nelossijaa perusteltiin väliaikalähtöjen kolmella kultamitalilla. Tämä on toki vain Holopaisen näkemys, mutta tuo tuntuu olevan myös yllättävän yleinen katsantokanta suomalaisten hiihtniilojen keskuudessa, että väliaikalähdön voittaminen on jotenkin arvokkaampaa kuin vaikkapa sprintin tai skiathlonin voittaminen.

Northugin meriittilistassa minusta huikein juttu on se, että hän on voittanut kultaa kaikilla nykyisessä arvokisaohjelmassa olevilla matkoilla. Itse asiassa hän on ainoa mieshiihtäjä, joka on voittanut sekä sprintin että normaalimatkan henkilökohtaisen kultamitalin arvokisoissa.

Minä en koskaan lukeutunut Northugin faneihin, ja näissä monissa arvokisojen loppukirivoitoissa enemmän vihastutti kuin ihastutti, kun ne putosivat turhan "helpolla" hänen poimittavikseen. Falunin kisassakin jos kärjessä olisi hoksattu kiristää sopivassa kohtaa kun Northugilla oli vaikeaa, niin tuloslistaa olisi saanut tavata maalissa pitkään ennen kuin Petterin nimi olisi löytynyt.

Loppukiritykkinähän Northug oli ylivertainen, ja laji on muuttunut sellaiseksi että se on aika tärkeäkin juttu. Minkäs sille mahtaa vaikken henkilökohtaisesti niin tykkääkään väliaikalähtöjen pienestä määrästä arvokisoissa.

Northug jätti väliaikalähtöjen voitot pitkälti muiden poimittavaksi, joten ei ollut ainakaan sellainen hallitsija kuin Björgen on ollut naisten puolella, tai kestävyysjuoksussa Mo Farah tai Kenenisa Bekele aikoinaan, jotka pärjäsivät mentiin koko matka tai vain loppu kovaa. Siinä mielessä tietysti kaikkien aikojen listalla Northug on mahdollista tipauttaa niiden taakse, jotka on hallinnut omaa aikaansa kaikessa mitä on ollut tarjolla. Kuten Dählie ja Svan nyt ainakin. Puusuksiaikojen sankareihin tietysti on hankalaa vertailla kaikin puolin.

Sen verranhan noita arvokisavoittoja Northugille kertyi, kuin myös kohtalainen määrä mc-voittoja, että vaikea siihen Dählien ja Svanin lisäksi on yhtään mieshiihtäjää ns. moderneilta ajoilta listata oikein millään perusteilla.
 

Lazy bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Saapunkia ei voi kyllä nuoreksi enään luokitella, kun ikää on 26 vuotta. Ehkä vähän hämää, kun vasta tällä kaudella kiertää enemmän maailmancupia. Matintalo on Saapunkia 4 vuotta nuorempi.
No kyllä näin tavallaan on. Lähinnä tarkoitin verrattuna Roposeen, Monoseen, Niskaseen ja Kyllöseen.

Miehissä Niskanen hiihti parhaan vapaan distanssikisansa. Hyvärinen jatkoi hyviä otteitaan ollen 21.. Heikkiseltä odotettiin jotain. Sija 24. jo tavaramerkiksi tulleella loppurytäisyllä. Vielä 10km:n kohdalla Heikkinen oli 43.. Kuitenkin aika ero kärkeen vain 55s. 10km:llä se olisi ollut n. 36s. Naisten kisassa se olisi riittänyt 4. sijaan. Heikkinen on tuolla erolla iskuetäisyydellä.
NIskaselta loistava kisa. Mielenkiinnolla odotellen pertsan kisoja, ja sitä saakin odottaa nyt sitten yli kuukauden kun Niskanen ei Tourille osallistu.
Heikkiseltä en odottanut mitään ja näyttikin jo pahalta kun ensimmäisellä vitosella jäi ~35sek. Ei kuitenkaan jäänyt kisan viimeisellä vitosella kärjelle yhtään. Eli Masa on tulossa. Hyväriseltä perushyvä kisa. Hakolalla tais taas "tuntua hirveeltä".
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös