Maastohiihtokausi 2014–2015

[Pascal Lemoix]

Kyllähän Matti Heikkisen tekeminen on vuosia ollut melkoista pään puskemista seinään. Hänen parhaat ominaisuutensa ovat sopineet hyvin kapealle määrälle erilaisia hiihtomatkoja ja jo ihan lähtökohtaisestikin on ollut vain harvoin tarjolla voittaa jotakin tai saavuttaa mitali.

Onko näköpiirissä muuta kuin samaa puskemista ja sellaista puoli-ihmettä, että sattuu oikeaan kisapäivään oikea kunto ja vielä oikea suksi? Kenties yksi mahdollisuus olisi keskittyä viisikymppisille ja ylimatkoille, kun nyt tulee lyhyeen rupeamaan kolme viisikymppistä vedettyä.

 

[Barnes]

MM-kisojen jälkeen kausi saisi jatkua kansainvälisesti vähän pidempään.

Näin kauden lopussa minullakin olisi halukkuutta pidentää hiihtokautta jopa maaliskuun loppuun. Aika vaisuilta tuntuvat nämä SM-hiihdot keväällä, kun samaan voitaisiin hyvinkin hiihtää maailmancupia, jossa nähtäisiin ihan maailmanluokan kilpailuja.

Nyt päättyvä maastohiihtokausi olisi saanut päättyä, jos ei maaliskuun lopussa niin ensi viikolla, jolloin ampuma-ja alppihiihto sekä mäkihyppy päättävät maailmancupkautensa.

 

[Ahar]

Mistäköhän hiihdon puolella johtuu, että miesten pitkän matkan yhteislähdöissä hiihdetään 49 kilometriä lenkkivauhtia ja kilpaillaan vasta viimeisellä kilometrillä, mutta naisten vastaavalla matkalla lähdetään kilpailemaan tosissaan heti lähtölaukauksesta?

 

[Barnes]

Mistäköhän hiihdon puolella johtuu, että miesten pitkän matkan yhteislähdöissä hiihdetään 49 kilometriä lenkkivauhtia ja kilpaillaan vasta viimeisellä kilometrillä, mutta naisten vastaavalla matkalla lähdetään kilpailemaan tosissaan heti lähtölaukauksesta?

Miesten hiihdossa on paljon potentiaalisia voittajaehdokkaita, mikä aiheuttaa letkamuotoisen hiihdon, koska pienetkin irtiottoyritykset hiihdetään yleensä vuorovedolla kiinni. Naisten puolella kärki on niin kapea, että kärkihiihtäjät kykenevät heti startista lähtien tekemään selkeitäkin eroja.

Nämä Kollenin pitkät matkat voisi kyllä hiihtää väliaikalähtönä, sitä yleisökin haluaa.

 

[Ahar]

Miesten hiihdossa on paljon potentiaalisia voittajaehdokkaita, mikä aiheuttaa letkamuotoisen hiihdon, koska pienetkin irtiottoyritykset hiihdetään yleensä vuorovedolla kiinni. Naisten puolella kärki on niin kapea, että kärkihiihtäjät kykenevät heti startista lähtien tekemään selkeitäkin eroja.

Nämä Kollenin pitkät matkat voisi kyllä hiihtää väliaikalähtönä, sitä yleisökin haluaa.

Voi olla noinkin. Ihan kilpahiihdon kannalta toivoisin FIS:n huomioivan, varsinkin miesten kohdalla tuon 50 km kilpailujen läpsyttelyn, ja muuttavan ainakin arvokilpailuissa viisikymppisen väliaikalähdöiksi. Nykyisellään miesten viidelläkympillä ei ole kyse varsinaisesti kilpahiihdosta, sillä tällä systeemillä tuo kilpailu voitaisiin muuttaa vaikka viiden kilometrin yhteislähdöksi, jolloin lopputulos olisi todennäköisesti sama, mutta viihdyttävyys todennäköisesti parempi.

 

[Barnes]

Voi olla noinkin. Ihan kilpahiihdon kannalta toivoisin FIS:n huomioivan, varsinkin miesten kohdalla tuon 50 km kilpailujen läpsyttelyn, ja muuttavan ainakin arvokilpailuissa viisikymppisen väliaikalähdöiksi. Nykyisellään miesten viidelläkympillä ei ole kyse varsinaisesti kilpahiihdosta, sillä tällä systeemillä tuo kilpailu voitaisiin muuttaa vaikka viiden kilometrin yhteislähdöksi, jolloin lopputulos olisi todennäköisesti sama, mutta viihdyttävyys todennäköisesti parempi.

FIS:lle maastohiihto on kiviriippa, jota pidetään mukana lähinnä sen takia, että niin on aina ollut. FIS:n lempilajit ovat aina olleet K-Euroopassa suositut alppihiihto ja mäkihyppy, joissa palkintorahatkin ovat ihan eri luokkaa. Maastohiihdon kannattaisi liittyä IBU:n kelkkaan, koska siellä hiihdon asema olisi paljon parempi, kunhan liitto jaettaisiin kahteen selkeään leiriin; ampumahiihdon ja maastohiihdon porukoihin.

 

[Ahar]

FIS:lle maastohiihto on kiviriippa, jota pidetään mukana lähinnä sen takia, että niin on aina ollut. FIS:n lempilajit ovat aina olleet K-Euroopassa suositut alppihiihto ja mäkihyppy, joissa palkintorahatkin ovat ihan eri luokkaa. Maastohiihdon kannattaisi liittyä IBU:n kelkkaan, koska siellä hiihdon asema olisi paljon parempi, kunhan liitto jaettaisiin kahteen selkeään leiriin; ampumahiihdon ja maastohiihdon porukoihin.

Enpä ole tuota koskaan ajatellutkaan, mutta kuulostaisi varteenotettavalta idealta.

 

[erku]

Mistäköhän hiihdon puolella johtuu, että miesten pitkän matkan yhteislähdöissä hiihdetään 49 kilometriä lenkkivauhtia ja kilpaillaan vasta viimeisellä kilometrillä, mutta naisten vastaavalla matkalla lähdetään kilpailemaan tosissaan heti lähtölaukauksesta?

Katoitko eilisen viidenkympin kisan? Oliko mielestäsi todella kyse lenkkivauhtisesta kisasta? Jos en ihan väärin muista, niin viimeisellä viidellä kilsalla siinä oli enää kuusi hiihtäjää kärkiletkassa. Muun muassa Northugille, Vylegzhaninille, Harveylle. Bauerille, Glörsenille, Kroghille, Manificatille, Heikkiselle, Tshernousoville ja monille muille arvokisamitaleja kahmineille hiihtäjille tuo lenkkivauhti oli sellaista, että ei ollut asiaa pysyä siinä mukana.

 

[erku]

Jos kokonaisuudessaan Suomen kautta tarkastelee, niin erittäin huono kausihan tämä oli. Kauden päätapahtumasta MM-kisoista tuloksena oli vain yksi pronssi, mikä on luonnollisesti heikko suoritus. Lisäksi henkilökohtaisissa kisoissa tuli kuusi pistesijaa, mikä on ok, mutta toisaalta näistä kuudesta peräti neljä otti Kerttu Niskanen. Vertailun vuoksi kaksi vuotta sitten tuli myös kuusi pistesijaa, mutta nuo olivat kaikki eri urheilijoiden saavuttamia. Eli tason leveys tuntuisi tässä mielessä hiipuneen. Naisten vapaan parisprintti ja miesten viesti olivat kisojen surullisinta antia, sillä molemmissa jäätiin poikkeuksellisen huonolle sijalle, jos lähihistoriaan peilataan.

Tour de Ski oli kiistatta kaikkien aikojen pohjanoteeraus ja myöskin menestys kokonaismaailmancupissa oli huonointa miesmuistiin. Paras suomalainen kokonaiscupissa eli Kerttu Niskanen oli vasta neljästoista, kun vuodesta 2004 lähtien viime kauteen saakka aina oli vähintään yksi suomalainen kymmenen parhaan joukossa. Myös sprintticupissa menestys oli poikkeuksellisen surkeaa. Paras suomalainen Toni Ketelä oli vasta kahdeskymmenes. En jaksa tarkistaa, mutta väitän, että koskaan ennen ei ole paras suomalainen pärjännyt noin huonosti, jos siis otetaan molemmat sukupuolet huomioon.

Positiivinen asia kaudessa oli palkintosijojen määrä maailmancupin osakilpailuissa. Näitä tuli seitsemän, joka on komea luku sekä nämä tulivat peräti kuuden eri urheilijan toimesta. Joskin toki Ketelän, Heikkisen ja Roposen podiumsijat tulivat Tourin jälkeisinä viikonloppuina, josta puuttui lajin kovimpia nimiä paljon.

 

[Barnes]

Ensi vuonna nähdään peräti kaksi Tour-muotoista hiihtotapahtumaa. Jo klassikoksi muodostunut Tour De Ski on ensi kauden ehdoton huipputapahtuma, mutta maailmancup päättyy Kanadassa hiihdettävään turneeseen joka sisältää kahdeksan kilpailua, joista kaksi on käsitykseni mukaan sprinttejä. Tutuiksi kisapaikkakunniksi tulevat mm. Quebec ja Montreal.

Tässä kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n uutinen asiasta: http://www.fis-ski.com/cross-countr...adian-stage-event-2016-takes-final-shape.html

Ja en pidä realistisena, että maastohiihdon maailmancupia Suomessa enää Lahden ja Kuusamon ulkopuolella nähtäisiin.

Eipäs olla vielä noin varmoja, nimittäin Hiihtoliittohan pyrkii järjestämään maailmancupsprintin Helsingissä vuonna 2018. On tietenkin oma kysymyksensä pitääkö kyseisen kilpailun toteutumista realistisena, mutta pidän täysin mahdollisena sitä, että Helsingissä hiihdettäisiin kaupunkisprintti. Onhan näin tehty Drammenissa ja ihan Tukholmankin kaltaisessa merkittävässä kaupungissa.

Tässä Helsingin Sanomien juttu mahdollisesta Helsingin sprinttikisasta: http://www.hs.fi/urheilu/a1417495857574

 

[Hiihtofani]

Krista Pärmäkoski parhaana suomalaisena, vaikka jalka kramppasi ja oli korvatulehdusta alla.

Anne Kyllönen päihitti jälleen Laura Monosen, vaikka matka oli Kyllöselle totaalisen epäsopiva haitarin toisesta päästä eli siinä, missä Kyllönen on vahvimmillaan perinteisen sprintissä, nyt hiihdettiin 30km vapaalla.

 

[Barnes]

Löysin ihan FIS:n virallisia suunnitelmia tulevien kausien kilpailukalentereista. Suomessa hiihdettäneen edelleen samat paikkakunnat läpi, vain Helsingin kaupunkisprintti on mahdollinen uusi tulokas. Kalenterit ovat vielä vahvistamattomia, minkä huomaa mm. kysymysmerkkeinä ja aukkoina listoissa. Mutta varmat maailmancupkisat on kirjoitettu normaalifontilla, ilman kursiivia tai tähtiä.

Ja sitten tuo ensi vuoden Kanadan Touri. Siellä hiihdetään kolme sprinttiä, kaksi massalähtöä, kaksi väliaikalähtöä ja loppuetappi, joka toteutetaan tottakai takaa-ajokisana. Pitäisiköhän betsata jo nyt Nortin ja Harveyn voittoa, kilpailuohjelma ainakin on heidän kannaltaan ihanteellinen.

http://www.fis-ski.com/mm/Document/...lendar_CC15-19_status-oct2014_Web_Neutral.pdf(Tässä seuraavan neljän maastohiihtokauden toistaiseksi epäviralliset kilpailukalenterit kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n sivuilla)

 

[TomiP]

Krista Pärmäkoski parhaana suomalaisena, vaikka jalka kramppasi ja oli korvatulehdusta alla.

Anne Kyllönen päihitti jälleen Laura Monosen, vaikka matka oli Kyllöselle totaalisen epäsopiva haitarin toisesta päästä eli siinä, missä Kyllönen on vahvimmillaan perinteisen sprintissä, nyt hiihdettiin 30km vapaalla.

Niskasen Kertulla oli omien sanojensa mukaan ensimmäiset suksensa karmean huonot. Olisi halunnut vaihtaa ne jo 100 m jälkeen. Kaikesta päätellen toisetkaan eivät paljoa paremmat olleet. Joka tapauksessa Niskasen suksissa taisi jotain vikaa olla, sillä heikommassakin kunnossa ollessaan hän pyrkii pysymään kärkiletkan mukana, nyt hän ei edes siihen kärkiletkaan päässyt lainkaan. Kunto tuskin oli Lahdesta romahtanut.

 

[TomiP]

Urheilulehden Jari Kupila ihmetteli ampumahiihdon puuttumista hiihdon MM-kisoista. Minulle tuli jotenkin mieleen tämä sinun tekstisi ja eräs skenaario: Kannattaisiko maastohiihdon hylätä FIS ja liittyä IBU:n kelkkaan? Tällöin maastohiihto saisi mitä luultavammin vapaammat kädet lajiin liittyvissä päätöksissä ja eräänlainen vastakkainasettelu hiihdon ja ampumahiihdon välillä vähentyisi.

KOK ei liene ongelma, jos maastohiihto ja ampumahiihto löisivät hynttyyt yhteen jonkinlaisen ICCBU:n(International Cross country and Biathlon Union) merkeissä. Silloinhan puhtailla hiihtolajeilla olisi yhteinen, merkittävä kattojärjestö.

Maastohiihto ja yhdistetty ovat joutuneet FIS:ssä eräänlaisten kiviriippojen rooliin. Niitä pidetään mukana, koska ne ovat aina olleet mukana. Yhdistetyn nyt täytyy olla mäkihypyn kanssa samassa liitossa, mutta maastohiihdolle tuskin olisi ongelmallista olla ampumahiihdon kanssa samassa organisaatiossa. Jaetaan vain liitto kahteen selkeään jengiin. Toinen jengi johtaa murtsikkaa ja toinen ampumahiihtoa.

Tuo voisi olla toimiva idea. Saksassa ampumahiihto ja maastohiihto ovat saman liiton alla. Toki muutkin hiihtolajit ovat tämän Saksan hiihtoliiton alaisuudessa. Yhdistemisestä seuraisi kenties synergiaetuja, arvokisat voitaisiin kenties järjestää samassa paikassa samaan aikaan.

 

[Barnes]

Mäkäräinen hyötyy tästä, koska hän voi säästellä itseään viesteissä henkilökohtaisiin kisoihin siinä, missä hänen pahimmat kilpailijat joutuvat vetämään viestin täysiä. Tästä samasta syystä esim. Niskanen kärsii henk. koht. kisoissa, koska hänelle ja niin kuin Roposellekin viestit on niitä tärkeimpiä kisoja, mihin ladataan se suurin paukku, koska näissä kisoissa maastohiihdossa Suomella on parhaimmat menestymisen mahdollisuudet. Viestimitalit ovat arvokkaampia kuin henk. koht. mitalit.

Muuten norjalaisten keskimääräiset sijoituksen Falunissa.

Bjorgen 10
Johaug 9,66
Jacobsen 17,5
Weng 12,33
Ostberg 8

Eli Niskasella parempi keskimääräinen sijoitus, kuin näillä norjalaisilla. Eihän nämä norjalaiset mitään ylivoimaisia ole.

Joukkueenjohdolle viestimitali on päätavoite, urheilijoille se henkilökohtainen lätkä on tärkein, koska se on palkinto siitä pitkästä työstä, jota mitalin eteen on tehty.

Minä en itse lähtisi tekemään kamalan suuria johtopäätöksiä noiden Falunin keskimääräisten sijoitusten pohjalta. Etenkin vapaan kymppi vääristää tilastoa, koska Johaug ja Björgen hiihtivät sen laturetkenä, Niskanen taas täysillä, koska hänellä oli realistiset saumat mitskuille. Arvokisoissa muistetaan mitalistit, näihin Kerttu Niskanen ei henkilökohtaisella tasolla(vielä) kuulu.

Maailmancupin paras suomalainen oli K.Niskanen, 14. Hänen edelleen sijoittui peräti kuusi norjalaista, jotka muuten muodostivat koko maailmancupin TOP-6:n eli kyllä he todella ylivoimaisia ovat.

 

[TomiP]

Joukkueenjohdolle viestimitali on päätavoite, urheilijoille se henkilökohtainen lätkä on tärkein, koska se on palkinto siitä pitkästä työstä, jota mitalin eteen on tehty.

Minä en itse lähtisi tekemään kamalan suuria johtopäätöksiä noiden Falunin keskimääräisten sijoitusten pohjalta. Etenkin vapaan kymppi vääristää tilastoa, koska Johaug ja Björgen hiihtivät sen laturetkenä, Niskanen taas täysillä, koska hänellä oli realistiset saumat mitskuille. Arvokisoissa muistetaan mitalistit, näihin Kerttu Niskanen ei henkilökohtaisella tasolla(vielä) kuulu.

Maailmancupin paras suomalainen oli K.Niskanen, 14. Hänen edelleen sijoittui peräti kuusi norjalaista, jotka muuten muodostivat koko maailmancupin TOP-6:n eli kyllä he todella ylivoimaisia ovat.

Suomalaisten maailman cup -sijoituksia vääristää välin jäänyt Tour. Terveenä sen läpi vetänyt Kerttu olisi maailman cupissa huomattavasti korkeammalla.

Kerttu oli viime kaudella kokonaiscupin 5. ja distanssicupin kolmas. Ei näitä tuloksia huomioitu mediassa mitenkään.

 

[Barnes]

Suomalaisten maailman cup -sijoituksia vääristää välin jäänyt Tour. Terveenä sen läpi vetänyt Kerttu olisi maailman cupissa huomattavasti korkeammalla.

Toki vääristää, mutta aivan Kertun peesissä loppupisteissä ollut Astrid Jacobsen tuli vasta Rybinskissä mukaan maailmancupiin ja jäi lopulta vain yhdeksän pisteen päähän Niskasesta. Ruotsin puhdas sprintteri, Stina Nilsson voitti Niskasen loppupisteissä parillakymmenellä pojolla.

Onhan siellä sitten Stephenin ja Hagan kaltaisia tapauksia, jotka sijoittuivat maailmancupissa korkealla hyvin pitkälti Tourin takia.

 

[TomiP]

Toki vääristää, mutta aivan Kertun peesissä loppupisteissä ollut Astrid Jacobsen tuli vasta Rybinskissä mukaan maailmancupiin ja jäi lopulta vain yhdeksän pisteen päähän Niskasesta. Ruotsin puhdas sprintteri, Stina Nilsson voitti Niskasen loppupisteissä parillakymmenellä pojolla.

Onhan siellä sitten Stephenin ja Hagan kaltaisia tapauksia, jotka sijoittuivat maailmancupissa korkealla hyvin pitkälti Tourin takia.

Toinen vääristäjä ovat sprintit, joita järjestetään todella paljon.

 

[erku]

Kokonaisuudessaan Suomen naisten kausi maailmancupissa oli umpisurkea. Kolmena aiempana kautena naisten yhteensä saavuttama pistepotti on ollut aina 4000 kantturoilla, mutta nyt lukema jäi alle kahden tuhannen. Erityisen surkeaa oli meno sprinteissä, josta osoituksena se, ettei kukaan Suomen neidoista yltänyt sprintticupissa 20 parhaan joukkoon. Tuo on aivan varmasti ensimmäinen kerta sprintticupin historiassa, kun noin huonosti pärjätään.

 

[TomiP]

Kokonaisuudessaan Suomen naisten kausi maailmancupissa oli umpisurkea. Kolmena aiempana kautena naisten yhteensä saavuttama pistepotti on ollut aina 4000 kantturoilla, mutta nyt lukema jäi alle kahden tuhannen. Erityisen surkeaa oli meno sprinteissä, josta osoituksena se, ettei kukaan Suomen neidoista yltänyt sprintticupissa 20 parhaan joukkoon. Tuo on aivan varmasti ensimmäinen kerta sprintticupin historiassa, kun noin huonosti pärjätään.

Syitä on useita, mutta esim. sairasteluja ja loukkaantumisia ei voida analyysistä sivuuttaa. Näin pahaa sairastelusumaa hiihtomaajoukkueessa ei olla nähty vuosiin.

 

[erku]

Syitä on useita, mutta esim. sairasteluja ja loukkaantumisia ei voida analyysistä sivuuttaa. Näin pahaa sairastelusumaa hiihtomaajoukkueessa ei olla nähty vuosiin.

Tämä on totta. Toisaalta ei tällaista sairastelusumaa voi vain olankohautuksella ohittaa ja kuitata huonon tuurin piikkiin, vaan taustalla hyvin todennäköisyydellä on valmennuksellisia virheitä. Onko harjoiteltu liikaa, onko matkusteltu liikaa, onko harjoittelun painopisteet pielessä, onko ravintoasiat kunnossa ja niin edelleen? Jokin selvästi mätti.

Ja toki sitten on mielestäni myös niin, että näiden sairastelujen selättämisessä oli kovasti vaikeuksia. Esimerkiksi Laura Monosen kohdalla oli aika outoa, että hän oli tammikuun alussa elämänsä kunnossa, mutta sitten yksi flunssa vie kunnon siten, että koko loppukaudesta ei tullut yhtään hyvää hiihtoa. Sitten oli myös käsittämättömiä ratkaisuja kuten se, että Nousiainen ja Pärmäkoski lähtivät Tourille, vaikka olivat olleet kuumeessa joulun tienoilla. Tuollaiseen rääkkiin lähteminen toipilaana on totaalista idiotismia ja tuolla vain kadotettiin eväitä loppukautta ajatellen matkustelemalla ja kilpailemalla vajaakuntoisena.

Ja sitten on syytä tuoda esiin, että Rikka Sarasoja-Lilja käsittääkseni oli terveenä niin harjoituskauden kuin kilpailukauden, mutta siitä huolimatta tulos oli huono. Eli pelkästään sairastelujen piikkiin ei huonoutta voi laittaa.

 

[TomiP]

Niskasen sisarukset eivät osallistu viikonlopun Suomen cupiin. He hiihtävät Norjassa Swix Ski classics -sarjan osakilpailun Birkebeinerrennetin.

 

[Hiihtofani]

Toinen vääristäjä ovat sprintit, joita järjestetään todella paljon.

Juuri näin. Miksi ei Martahon Cuppia lasketa kokonaiscuppiin samalla tavalla kuin sprinttejä?

Jos kerta suomalaiset ovat niin menestysnälkäisiä niin miksei Riitta-Liisa Roposen edellisvuoden Marathon cupin voittoa ole mediassa jauhettu yhtään sen enempää?

 

[Taitopelaaja]

Ruotsin Johan Olssonhan sairastelu todella paljon joulukuussa, mutta pystyi nousemaan maailmanmestariksi vaikeuksien jälkeen. Olsson priorisoi MM-kisat muun edelle ja harjoitteli eristyksissä seitsemän viikkoa, jotta vältti uudet sairastelut. Suomalaisten kausi meni pilalle suurimmaksi osaksi sairasteluiden vuoksi, mutta pelkkää huonoa tuuria ei missään nimessä voi syyttää. Toki esimerkiksi Niskasten kohdalla sairastelut ovat pilanneet monta aiempaakin kautta ja Iivon kohdalla ainoa poikkeus oli Sotshin olympiavuosi, jolloin pahimmat sairastelut jäivät sairastamatta.

Todennäköisesti tässä on monen urheilijan kohdalla käynyt siten, että alkukaudella on sairasteltu tai kärsitty loukkaantumisista, minkä jälkeen menetettyä harjoitusaikaa on yritetty kiriä kiinni riskirajoilla, jolloin koko kausi on mennyt pilalle. Kyllösen ja Saarisen kohdalla loukkaantumiset ovat olleet merkittäviä, joten heille voi hieman antaa anteeksi.

Pienenä johtopäätöksenä voisi sanoa, että Reijo Jylhä ei ole toisen päävalmentajakauden ensimmäisenä vuonna onnistunut työssään. Kauden aikana tuli monta kertaa samanlainen fiilis kuin Jylhän aiempana valmennuskautena. Toivottavasti tulevaisuudessa homma lähtee uuteen nousuun.

 

[Barnes]

Kaudesta kaikki merkittävä onkin jo sanottu, joten keskityn hiihdon TV-työn arviointiin: YLE onnistui ihan hyvin urakastaan kotimaan kisoissa ja maailmancupeissa sekä MM-kisoissa. Tapio Suominen on perusvarma selostaja, mutta kommentaattoriosastolla on parannettavaa. Ismo Hämäläinen oli iso floppi ja eivätkä Muranen ja Sarasvuokaan sen parempia olleet.

MTV Maxin hiihtolähetykset olivat tuttuun tapaan huipputasoa, mutta parannettavaakin on. Mertaranta on hiihtoselostajana miellyttävä, mutta myöskin Maikkarilla on petrattavaa kommentaattorin kanssa. Toni Roposen lajiymmärrys on hyvää tasoa, hänessä kuitenkin ärsyttää liialliset sidonnaisuudet maajoukkuehiihtäjiin. Kauden mittaan lähetyksissä keskityttiin suhteettoman paljon Matti Heikkisen tilanteen spekulointiin ja Roposen perusklisee eli vaimon(Riitta-Liisa Roponen) nostaminen jalustalle.

Eurosport onnistui kaikista parhaiten hiihtolähetyksissään. Christian Selin ja Marjut Rolig tarjoavat rautaisen vaihtoehdon, joka sisältää hyvää lajituntemusta ja spekulointia.