Naisten ja miesten tilanteiden arvoimiseen vaikuttaa mielestäni se, että naisten maastohiihdon kansainvälinen taso on aika heikko verrattuna miesten maastohiihtoon tai molempien sukupuolten ampumahiihtoon. Tämän seuraus on se, että jos kaikissa mainituissa kilpasarjoissa kaikki maailman parhaat ovat mukana, naisten maastohiihdon kärkipäähän sijoittuu aina samoja nimiä.
Naistemme tilanne ei ole hirveän paljon muuttunut viime vuosina. Saariselle sattui huono kausi 2012-13 mutta nousi nyt takaisin samalle tasolle kuin hän on viime vuosina ollut. Muista hiihtäjättäristämme Kerttu Niskanen kehittyi eniten muttei hirveän paljon. Jos katsotaan parhaita suomalaissijoituksia ja saavutuksia, melkein kaikissa on huomioitava että huomattava osa parhaista on ollut poissa (esim Niskasen Lenzerheiden-voitto Tourilla, poissa Björgen, Kalla ja Kowalczyk) ja olympiakisoissa lähinnä norjalaisilla oli omia vaikeuksiaan kisojen keskivaiheilla. Kokonaisuutena positiivisesti yllättävin oli Saarisen viides sija Sotshin skiathlonissa, toki myös Niskasen neljäs sija 30km:llä (ero mitaliin kuitenkin suuri) ja Niskasen voitto Lenzerheidenissä. Kyllönen oli ennen olympialaisia paras naishiihtäjämme, Sotshi jätti paljon toivomisen varaa, samoin pienemmissä määrin Lähteenmäellä.
Miehissa Iivo Niskanen räjäyttikin sitten kunnon pommin Sotshissa, jollaista ei kukaan osannut arvata ennakkoon. Häneltä voidaan perustellusti odottaa paljon iloa myös jatkossa. Niskasen lisäksi on mainittava tietysti Jauhojärvi ja itselleni suurin harmituksen aihe oli Jauhojärven kaluste-epäonni Sotshin 15km:llä. Jos olisi saanut vastaavan kapulan kuin Niskanenkin sai, en millään usko etteikö Jauhojärvi olisi vähintäänkin kamppaillut samoista sijoista kuin Niskanenkin. Heikkisen ja Nousiaisen kausi on ollut selkeä pettymys mutta Jylhä on mennyt eteenpäin vaikka tämä ei reaalisoitunut millään lailla Sotshissa. Toivottavasti suunta on jatkossakin sama. Lari Lehtosesta vaikea keksiä positiivista sanottavaa, toivottavasti sitä saadaan tulevina vuosina.Ja ehkäpä tuolta nousee muitakin nimiä esille, esimerkiksi Juho Mikkonen.
Loppukauden kisoissa monilla hiihtäjillämme on tilaisuus antaa hyviä näyttöjä. Kultamitali Sotshista oli huippujuttu.
Naistemme tilanne ei ole hirveän paljon muuttunut viime vuosina. Saariselle sattui huono kausi 2012-13 mutta nousi nyt takaisin samalle tasolle kuin hän on viime vuosina ollut. Muista hiihtäjättäristämme Kerttu Niskanen kehittyi eniten muttei hirveän paljon. Jos katsotaan parhaita suomalaissijoituksia ja saavutuksia, melkein kaikissa on huomioitava että huomattava osa parhaista on ollut poissa (esim Niskasen Lenzerheiden-voitto Tourilla, poissa Björgen, Kalla ja Kowalczyk) ja olympiakisoissa lähinnä norjalaisilla oli omia vaikeuksiaan kisojen keskivaiheilla. Kokonaisuutena positiivisesti yllättävin oli Saarisen viides sija Sotshin skiathlonissa, toki myös Niskasen neljäs sija 30km:llä (ero mitaliin kuitenkin suuri) ja Niskasen voitto Lenzerheidenissä. Kyllönen oli ennen olympialaisia paras naishiihtäjämme, Sotshi jätti paljon toivomisen varaa, samoin pienemmissä määrin Lähteenmäellä.
Miehissa Iivo Niskanen räjäyttikin sitten kunnon pommin Sotshissa, jollaista ei kukaan osannut arvata ennakkoon. Häneltä voidaan perustellusti odottaa paljon iloa myös jatkossa. Niskasen lisäksi on mainittava tietysti Jauhojärvi ja itselleni suurin harmituksen aihe oli Jauhojärven kaluste-epäonni Sotshin 15km:llä. Jos olisi saanut vastaavan kapulan kuin Niskanenkin sai, en millään usko etteikö Jauhojärvi olisi vähintäänkin kamppaillut samoista sijoista kuin Niskanenkin. Heikkisen ja Nousiaisen kausi on ollut selkeä pettymys mutta Jylhä on mennyt eteenpäin vaikka tämä ei reaalisoitunut millään lailla Sotshissa. Toivottavasti suunta on jatkossakin sama. Lari Lehtosesta vaikea keksiä positiivista sanottavaa, toivottavasti sitä saadaan tulevina vuosina.Ja ehkäpä tuolta nousee muitakin nimiä esille, esimerkiksi Juho Mikkonen.
Loppukauden kisoissa monilla hiihtäjillämme on tilaisuus antaa hyviä näyttöjä. Kultamitali Sotshista oli huippujuttu.