Maanjäristyksen aiheuttamat Tsunamit

  • 232 330
  • 1 313

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti sampio
Mutta varjo taisi mainita, etteivät hänelle kaikki ihmiset ole samanarvoisia. Eks lukenu kunnoll, vai?
Niin alunperäisessä viestissäni sanoin että "voidaan päätellä että joko sinä pidät kaikkia ihmiselämiä täysin arvottomia tai että toiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset" ja varjon vastaus alkoi että "väärin".

minun mielestäni "toiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset" on synonyymi sille "etteivät kaikki ihmiset ole samanarvoisia", mutta varjo ei tuota ihan noin sanonut (vaan vain että jotkut ovat hänelle tärkeämpiä).
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Viestin lähetti dana77
Niin alunperäisessä viestissäni sanoin että "voidaan päätellä että joko sinä pidät kaikkia ihmiselämiä täysin arvottomia tai että toiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset" ja varjon vastaus alkoi että "väärin".

minun mielestäni "toiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset" on synonyymi sille "etteivät kaikki ihmiset ole samanarvoisia" eli sanokaa toki tulkitsinko minä väärin.

Et tulkinnut väärin, mutta asia ei ole aivan niin yksiselitteinen ja sen takia siihen puutuinkin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti dana77
Koska, et varmaan itse katso kuuluvasi kritoisoimaasi joukkoon, niin voidaan päätellä että joko sinä pidät kaikkia ihmiselämiä täysin arvottomia tai että toiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin toiset. Kumpaa mieltä olet?

Ei minulle osoitettu kysymys mutta vastattakoon kuitenkin työn lomassa.

Minulle, kuten olen monasti kertonut, kaikki ihmiset ovat saman arvoisia toisin sanoen yhtä arvottomia kun tarkastellaan suurta joukkoa ihmisiä. Jokunen yksittäinen ihminen voi olla muita merkityksellisempi mutta tälläinen henkilö on häviävän pieni poikkeus massasta - poikkeus mikä vahvistaa säännön.

Kuten todettua, en ole rajoittamassa tunnesidettä läheisiin, ihmettelen vain suurta surun ja myötäelämisen määrää täysin tuntemattomia henkilöitä kohtaan.

No joo, tauko päättyi... on palattava "sorvin" ääreen.

vlad.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viestin lähetti scholl
Miksi niitä tappajiksi pitäisi haukkua?
Kyseessä on yhtä loistokas vertaus, kuin tuo sinun Vietnam-heittosi (Vietnamin sodan veteraaneja tavattiin syyllistää sodassa mukanaolostaan).

Että silleen.
 

scholl

Jäsen
Viestin lähetti sampio
Kyseessä on yhtä loistokas vertaus, kuin tuo sinun Vietnam-heittosi (Vietnamin sodan veteraaneja tavattiin syyllistää sodassa mukanaolostaan).

Että silleen.

Ei vaan mennään moko mokojen maahan ja osa kaatuu. Niin silloin Vietnamissa kuin nytkin vinkuintiassa. Moni lähti sinne toiveikkaina, mutta paikalliset olot yllättivät ja pidemmän päälle olo alkoi olla helvetillinen. Samaan aikaan kotimaassa valtiovallan toimia kritisoitiin niin silloin kuin nytkin.

Saas nähdä mitä tapahtuu vinkuintiassa seuraavan sukupolven jälkeen. Tässä on selvät sukupolvisyklit menossa.

EDIT: Mutta jos oloasi parantaa se, että haukut sieltä saapuneita niin en voi sitä estää. Huvinsa kullakin
 

Bandana

Jäsen
Tuuri kävi

Niin. Itsehän olin perheen kanssa viime hiihtolomalla juuri tuolla Khao Lakissa. Sellainen paratiisi se oli että kesällä päätettiin lähteä nyt joululomaksi Khao Lakiin uudestaan. Kesällä jo varattiin matkat ja maksettiin.

Marrasjoulukuun vaihteessa sitten pienten asioiden takia lopulta päätettiin että peruutetaan matka. Koskaan ennen emme näin ole tehneet. 200 euroa jouduttiin maksamaan korvausta, mutta nyt tuo 200 euroa ei tunnu miltään.

Voi kyllä sanoa että jos oltaisiin lähdetty, niin varmasti olisi henki lähtenyt. Hotelli aivan rannassa, ja tuo hotelli on tietojen mukaan tuhoutunut täysin eikä sieltä kovin moni ole hengissä selvinnyt. Tuohon aikaan vielä oltaisiin varmasti oltu rannalla.

Muistan miten vitutti suunnattomasti kun ei lähdetty. Eipä vituta enää.

Paljon tullut tekstareita jossa kysytään että ollaanko hengissä.

Kyllä säikäytti pahasti ja ei tässä pariin päivään ole paljoa muuta pystynyt ajattelemaan.

Järkyttävää.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viestin lähetti vlad
Kuten todettua, en ole rajoittamassa tunnesidettä läheisiin, ihmettelen vain suurta surun ja myötäelämisen määrää täysin tuntemattomia henkilöitä kohtaan.
Saat toki ihmetellä, mutta miksi sitä sinun pitäisi loppujen lopuksi ymmärtää? Sinulle kaikki ovat samaa massaa, mutta joku toinen ottaa asiat tunteellisemmin.

Voin tässä työpäiväni päätteeksi myöntää myös minä, etteivät kaikki ihmiset ole minulle tasa-arvoisia (tosin en ole niin väittänytkään): nimittäin lapset ja aikuiset ovat aivan omissa kasteissaan. Välittämättä ihonväristä sun muista raja-aidoista lasten kohtalo on riipaissut minua aina, aikuiset ovat usein minulle sivuseikka uutisissa, ellei mukana ole ketään tuttua. Tietenkin oma perhe, läheiset ja ystävät on oma lukunsa, mutta noin niinkuin muuten asian on aika mustavakoinen. Lapset rulettaa ihan kybällä. Oli ne sitten mustia, valkoisia, oransseja tai peräti vihreäpilkullisia.



Ja täytyy muistaa myös, että loppujen lopuksi me kaikki olemme hedelmiä.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viestin lähetti scholl
Ei vaan mennään moko mokojen maahan ja osa kaatuu. Niin silloin Vietnamissa kuin nytkin vinkuintiassa. Moni lähti sinne toiveikkaina, mutta paikalliset olot yllättivät ja pidemmän päälle olo alkoi olla helvetillinen. Samaan aikaan kotimaassa valtiovallan toimia kritisoitiin niin silloin kuin nytkin.

Saas nähdä mitä tapahtuu vinkuintiassa seuraavan sukupolven jälkeen. Tässä on selvät sukupolvisyklit menossa.
No joo, näkemyshän se on tuokin.

Viestin lähetti scholl

EDIT: Mutta jos oloasi parantaa se, että haukut sieltä saapuneita niin en voi sitä estää. Huvinsa kullakin
Juu, kiitos ei kuitenkin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti varjo
En kuulu kritisoimaani joukkoon juuri sen takia, että minulle ei tuota mitään vaikeuksia myöntää sitä miten suhtaudun muihin.
Minun mielestäni kaikki keskustelijat ovat myöntäneet etteivät he suhtaudu kaikkien ihmisten kuolemaan samalla tavalla, mutta eri mielisyyttä onkin lähinnä siitä että tarkoittaako se että ihmiset eivät olisi tasa-arvoisia. Kuten sanoit kyse on semantiikasta ja itseasiassa muistaakseni Intiassa vuoden mittaan pidetty maailmanlaajuinen tasa-arvo-konfrenssi ei päässyt yhteisymmärrykseen edes kyseisen määritelmän sisällöstä, joten mitään absoluuttista totuutta ei ole olemassa. Niinpä ainoa järkevä ja mahdollinen vaihtoehto tasa-arvon määritelmän sisällökseni on tulkita sitä niin miten enemmistö sen määritelee ja tänne mielipiteensä kirjoittaneet ovat sitä mieltä olleet ettei ihmisten suremisen määrä mittaa tasa-arvoa. Omalta kohdaltani olen samaa mieltä. Suuresti arvostamani isoisäni kuolema ei surettanut niin hirveästi.

Tony Soprano heitto oli "hieman" vyön alle, sorry siitä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Viestin lähetti sampio


Voin tässä työpäiväni päätteeksi myöntää myös minä, etteivät kaikki ihmiset ole minulle tasa-arvoisia (tosin en ole niin väittänytkään): nimittäin lapset ja aikuiset ovat aivan omissa kasteissaan. Välittämättä ihonväristä sun muista raja-aidoista lasten kohtalo on riipaissut minua aina, aikuiset ovat usein minulle sivuseikka uutisissa, ellei mukana ole ketään tuttua. Tietenkin oma perhe, läheiset ja ystävät on oma lukunsa, mutta noin niinkuin muuten asian on aika mustavakoinen. Lapset rulettaa ihan kybällä.
Ja täytyy muistaa myös, että loppujen lopuksi me kaikki olemme hedelmiä.

Perhe ja omat lapset ovat selviö, merkityksellisempää onkin se miten suhtaudut "niihin muihin" ihmisiin.
Oletko heitäkin kohtaan tasa-arvoinen vai etkö?

Median perusteella on aika sama jos 20 000 intialaista kuolee, kunhan vain suomalaiset pelastuvat, joten ainakaan suurta yleisöä ei näytä aito tasa-arvo kiinnostavan. Ja niin kauan kuin suuri yleisö maksaa sosiaalipornostaan, media jatkaa sen tuottamista ja ihmiset yhä suuremmissa määrin unohtavat rationaalisen ajattelun.
Fox ja sen kohderyhmä jenkkilässä on hyvä esimerkki siitä, mitä käy kun jossain kohtaa ihmiset vain lopettavat ajattelun.
 

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Niin mielenkiintoista kuin tämä suremisen oikeutuskeskustelu onkin (not), niin eikö tämä koko jupakka ole jo käyty useampaankin otteeseen läpi aikaisempien suuronnettomuuksien ym. katastrofien yhteydessä ja jopa pitkälti samojen naamojen toimesta. Löytyisikö asianosaisilta mitään enemmän varsinaiseen aiheeseen liittyvää kannanottoa?

Tämä puhtaasti itsekkäistä lähtökohdista esitettynä. Viiksettää skrollata nämä teidän viestinne ohi etsiessäni jotain Kaakkois-Aasian tilanteeseen liittyvää.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Viestin lähetti varjo
Perhe ja omat lapset ovat selviö, merkityksellisempää onkin se miten suhtaudut "niihin muihin" ihmisiin.
Oletko heitäkin kohtaan tasa-arvoinen vai etkö?
Tarkoitin siis nimenomaan sitä, että puhuttaessa "muista", jakautuvat ihmiset minulle kahteen eriarvoiseen ryhmään: lapsiin ja aikuisiin. Näistä lasten kohtalo satuttaa lähes aina, oli kansallisuus mikä tahansa. Tämän olen huomannut useita kertoja uutisten ja dokumenttien yhteyksissä, lasten hätä satuttaa. Sen sijaan aikuiset eivät saa samanlaisia tuntemuksia aikaan. Tämänkin tsunami-katastrofin tuhoihin olen päässyt "sisälle" nimenomaan lasten kohtaloiden kautta.

Nyt pitää lähteä kotiin, mutta tarkennan illemmalla, jos tarvitsee.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti vlad
Kuten todettua, en ole rajoittamassa tunnesidettä läheisiin, ihmettelen vain suurta surun ja myötäelämisen määrää täysin tuntemattomia henkilöitä kohtaan.

Tässä olemme selkeästi eri linjoilla - en ymmärrä miksi empatia ei voisi kohdistua merkityksellisesti laajemmalle kuin vain itseen tai lähimpään piiriin. Toki voi myös ihmetellä kun sinut ja varjo täällä tuomitaan nimenomaan moraalisesti siitä että vedätte rajan eri tavalla ja ette reagoi suuresti tähän tapahtumaan, kun monet jättävät itse reagoimatta vielä paljon suurimpiin tapauksiin. Voisi siis esittää juuri sellaisia syytöksiä takaisin kuin mitä te olette saaneet vastaanottaa. Eli moraali on vaativa asia, eikä se hyväksy emotionaalisia reaktioita sellaisinaan vain siksi että ne ovat aitoja. Jos moraali niin tekisi, olisi lopputuloksena valheellinen sentimentaalisuus. Enkä siis sano että kukaan täällä siitä kärsisi, mutta olisin kivien heittelyssä varovainen. Tänne tullaan ponnekkaasti sanomaan, että oma kauhistus on aito, spontaani ja luonnollinen, mutta sen sanominen mistään emotionaalisestia reaktiosta ei vielä merkitse sitä, että se olisi automaattisesti moraalisesti hyväksyttävä. Juuri samanlaisiahan ovat vladin ja varjonkin reaktiot, jotka kuitenkin moraalisesti tuomitaan. Mistä rautalangasta tämä argumentti on väännettävä, että se menisi perille ja saisi siihen järjellisiä vastauksia? Itselläni on - myöskin autenttisesti - kaksi kategoriaa oikeasti läheiset ihmiset ja kaikki muut. Ja kumpaakin ryhmää kohtaa tunnen sympatiaa ja myötätuntoa, tässä edellisessä tapauksessa vain luonnollisista syistä voimakkaampaa ja spontaanimpaa. No, tämä keskustelu voi vaikuttaa periferiseltä, mutta onko surusta ja moraalista keskustelu tälläisen järkyttävän katastrofin suhteen aiheen sivusta vai sen ytimestä puhumista? Sen sijaan voisimme varmaan itsekukin pyrkiä välttämään pikkumaisia henkilökohtaisia iskuja ja syyllistämisiä ja keskittyä kaikki toivomaan niin pelastustyöntekijöille kuin uhreille ja heidän omaisilleen voimia ja jaksamista. Tälläisissä tragedioissa ei pelkästää näyttäydy ihmisten huonoimmat puolet vaan myös ne parhaat - joita on niitäkin runsaasti huolimatta vladin ja varjon sinänsä tarkoista raadollisistakin havainnoista. Ne ovat vain osatotuus.
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Viestin lähetti dana77
Niinpä ainoa järkevä ja mahdollinen vaihtoehto tasa-arvon määritelmän sisällökseni on tulkita sitä niin miten enemmistö sen määritelee ja tänne mielipiteensä kirjoittaneet ovat sitä mieltä olleet ettei ihmisten suremisen määrä mittaa tasa-arvoa. Omalta kohdaltani olen samaa mieltä. Suuresti arvostamani isoisäni kuolema ei surettanut niin hirveästi.

Tony Soprano heitto oli "hieman" vyön alle, sorry siitä.

Tuota, vaikka toki subjektiivisissa asioissa "miljoona kärpästä"-metodi on loppupeleissä yksi mahdollinen validi tapa määritellä jotain, täytyy kuitenkin huomioida se, että ihmiset tuppaavat peittelemään omia ajatusvirheitään.
Kuten totesin, tasa-arvoa tutkittaessa oikeastaan pitää ajatella tilannetta suuremman kokonaisuuden kautta, jolloin se suht pieni läheisten joukko katoaa massaan.

Itse näen tuon "kyllä kaikki ovat tasa-arvoisia, mutten välitä kaikista yhtä paljoa"-mantran olevan vain itsesuggestiota ja juuri mainitsemaani älyllistä epärehellisyyttä, ei kehdata myöntää, että tosiasiassa jaottelee myös tämän "muut ihmiset" joukon sisällä ihmiset omiin kasteihinsa.

Suhtautui tasa-arvon määritelmään miten tahansa, niin silti, jos sanot että pidät kahta (tuntematonta) ihmistä tasa-arvoisina niin eikö tällöin heidän kuolemansakin ole tasa-arvoinen menetys ja siten periaatteessa aiheuttaisi tasa-arvoisen surun.
Ehkä kyse on oikeastaan juuri siitä, että ei niinkään pidetä toisen kuolemaan vähempiarvoisena, vaan kuten todettua, toisen kuolemaan "enemmän tasa-arvoisena".
Niin tai näin, aitoa tasa-arvoa sekään ei kuitenkaan ole.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Viestin lähetti Bast
Niin mielenkiintoista kuin tämä suremisen oikeutuskeskustelu onkin (not), niin eikö tämä koko jupakka ole jo käyty useampaankin otteeseen läpi aikaisempien suuronnettomuuksien ym. katastrofien yhteydessä ja jopa pitkälti samojen naamojen toimesta. Löytyisikö asianosaisilta mitään enemmän varsinaiseen aiheeseen liittyvää kannanottoa?

Tämä puhtaasti itsekkäistä lähtökohdista esitettynä. Viiksettää skrollata nämä teidän viestinne ohi etsiessäni jotain Kaakkois-Aasian tilanteeseen liittyvää.

Puhtaasti paras kommentti hetkeen tässä ketjussa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti scholl
Ei vaan mennään moko mokojen maahan ja osa kaatuu. Niin silloin Vietnamissa kuin nytkin vinkuintiassa. Moni lähti sinne toiveikkaina, mutta paikalliset olot yllättivät ja pidemmän päälle olo alkoi olla helvetillinen. Samaan aikaan kotimaassa valtiovallan toimia kritisoitiin niin silloin kuin nytkin.
Eikä tilanteissa ole kuin sellainen pienenpieni norsunperseen kokoinen ero kuin että toisessa tilanteessa valtiovalta lähetti nämä ihmiset (useat vastoin tahtoaan) Vietnamiin tuottamuksellisesti kuolemaan kahden impeurimin taistelussa, joista toinen kuoli omaan mahdottomuuteensa muutenkin ja toisessa ihmiset menivät alueelle omin toiminensa ja vapaaehtoisesti ilman että valtiovalta oli toiminnassa mukana millään tavalla.

"Saas nähdä mitä tapahtuu vinkuintiassa seuraavan sukupolven jälkeen. Tässä on selvät sukupolvisyklit menossa."

luulisi että tämän äiti maa-uskonnon mukaan odotettavaa olisi että seuraavan kerran tapahtuisi paikassa jossa luonnonvaroja kulutaan selvästi yli sen mitä niitä alueella tuotetaan eli ts. missä ihmisiä on liikaa (kuten Helsingissä, länsimaassa kuitenkin).

_______________________

"On vaikea olla hyvä, kun on niin on vitun tyhmä."
 

1900

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal ja Lahden Reipas
Viestin lähetti Bast
Niin mielenkiintoista kuin tämä suremisen oikeutuskeskustelu onkin (not), niin eikö tämä koko jupakka ole jo käyty useampaankin otteeseen läpi aikaisempien suuronnettomuuksien ym. katastrofien yhteydessä ja jopa pitkälti samojen naamojen toimesta. Löytyisikö asianosaisilta mitään enemmän varsinaiseen aiheeseen liittyvää kannanottoa?

Tämä puhtaasti itsekkäistä lähtökohdista esitettynä. Viiksettää skrollata nämä teidän viestinne ohi etsiessäni jotain Kaakkois-Aasian tilanteeseen liittyvää.

Tee niinkuin minä, laita nämä turhanpäiväiset ja itseääntoistavat paskanjauhajat (varjo, vlad, scholl etc.) ignorelistalle, niin johan tämäkin keskustelupalsta on huomattavasti mielekkäämpi.
 

scholl

Jäsen
Tuli katsottua äsken CNN:ltä Indonesiasta ja täytyy sanoa, että vähän kylmää touhua siellä kyllä. Jotkut kaupungit on kuin ydinpommin jäljiltä. Jostain 40000 asukkaan kaupungista oli vain näkyvissä enää joidenkin talojen betoniperustuksia ja joku 13000 asukkaan kaupunki oli kadonnut kokonaan. Ei mitään muuta kuin tyhjä alue jäljellä. Siihen verrattuna jossain Thaimaassa taitaa olla asiat suhteellisen hyvin. Indonesiassa on kaiken lisäksi alueita, minne ei näytä pääsevän laskeutumaan katsomaan mikä juttu, vaan avustuskoneista tempastaan pahvilaatikoita maahan, jotta jos ihmisiä on maassa niin saavat safkaa ja vaatteita.
 

Stranger

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Suhteellisuutta

Siihen keskusteluun jota käydään rakettien viinojen yms. ostamatta jättämisestä haluaisin kommentoida seuraavaa:

Malariaan kuolee vuosittain n. 1,5-3 miljoonaa ihmistä, ja heistä satojatuhansia pystyttäisiin pelastamaan, jos olisi enemmän rahaa lääkkeisiin, moskiittoverkkoihin yms. Avustuksia tarvittaisiin lisää.
Miten monta kertaa olette jättäneet raketit ostamatta ja viinat juomatta heidän takiaan?

Minä en ole kertaakaan, joten en aio jättää nytkään.
 

scholl

Jäsen
Viestin lähetti dana77
Eikä tilanteissa ole kuin sellainen pienenpieni norsunperseen kokoinen ero kuin että toisessa tilanteessa valtiovalta lähetti nämä ihmiset (useat vastoin tahtoaan) Vietnamiin

Osa meni vapaaehtoisesti. Aivan samalla tavalla kuin nytkin ehkä lapsia lukuunottamatta menivät. Samalla tavalla kuitenkin molemmissa on kyseessä sellainen pitkään kansakuntaa puhuttava kansallinen tragedia. Tulee olemaan vielä melko lailla samanlaisia jälkivaikutuksia. Olosuhteet tuolla kaakkoisaasian viidakoissa ovat olleet niin karut, että molemmissa tapauksissa invalidisoituneet ja myöskin omaisiaan tai tovereitaan menettäneet tulevat kokemaan vaikeuksia sopeutua jälleen meidän yhteiskuntaamme. Varmasti alkoholismia, itsemurhia ja muita lieveilmiöitä tulee esiintymään.

Se, että toisessa oli kyseessä sota ja toisessa rauhanomainen luonnonkatastrofi on sivuseikka. Mielestäni yhtenäisyyksiä on kuitenkin sen verran paljon.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
TIEDOTUS!

Viestin lähetti Bast
Niin mielenkiintoista kuin tämä suremisen oikeutuskeskustelu onkin (not), niin eikö tämä koko jupakka ole jo käyty useampaankin otteeseen läpi aikaisempien suuronnettomuuksien ym. katastrofien yhteydessä ja jopa pitkälti samojen naamojen toimesta. Löytyisikö asianosaisilta mitään enemmän varsinaiseen aiheeseen liittyvää kannanottoa? [/B]

Nyt voi jatkaa keskustelua kuoleman suremisesta ja sen oikeellisuudesta täällä: http://www.jatkoaika.com/keskustelu/showthread.php?s=&threadid=25531
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti varjo
Tuota, vaikka toki subjektiivisissa asioissa "miljoona kärpästä"-metodi on loppupeleissä yksi mahdollinen validi tapa määritellä jotain, täytyy kuitenkin huomioida se, että ihmiset tuppaavat peittelemään omia ajatusvirheitään.
Miljoona kärpästä nimenomaan on oikeassa kärpästen kannalta ajateltuna sillä se on subjektiivinen asia. Myös määritelmän tulkitseminen on subjektiivinen asia. Toki sitä voitaiisin käsitellä myös kielitieteellisenä kysymyksenä, mutta siihen minä olisin ainakin väärä henkilö. Eri asia on jos kyseessä olisi fakta-homma, esim se että katolinen kirkko olisi sitä mieltä että maapallo ei ole pyöreä (joku voisi tietenkin vääntään senkin määritelmä-kiistaksi ja sanoa ettei se ole pyöreä vaan soikea).
Viestin lähetti varjo
Itse näen tuon "kyllä kaikki ovat tasa-arvoisia, mutten välitä kaikista yhtä paljoa"-mantran olevan vain itsesuggestiota ja juuri mainitsemaani älyllistä epärehellisyyttä, ei kehdata myöntää, että tosiasiassa jaottelee myös tämän "muut ihmiset" joukon sisällä ihmiset omiin kasteihinsa.
Niin kauan kun et tätä todista tai perustele paremmin, niin kyse on vain subjektiivisesta "paska on hyvää"-mielipiteestä.
Viestin lähetti varjo
Suhtautui tasa-arvon määritelmään miten tahansa, niin silti, jos sanot että pidät kahta (tuntematonta) ihmistä tasa-arvoisina niin eikö tällöin heidän kuolemansakin ole tasa-arvoinen menetys ja siten periaatteessa aiheuttaisi tasa-arvoisen surun.
Kuten sanoin ihmisten reaktioon vaikuttaa paljon se, että kuinka heille asiat esitetään. Jos koko juttua ei olisi uutisoitu ollenkaan länsilehdistössä niin ihmiset eivät olisi olleet järkyttyneitä. Kukaan ei sure kuolemaan jota hän ei tiedä. Silti heidän lähtökohtaiset asenteensa noita ihmisiä kohtaan olisivat samat kuin nytkin. Niinpä eron on tehnyt uutisointi, tasa-arvo/ihmisillä olevat asenteet ovat samat. Ja vastaavasti jos Ruandasta tulisi ohjelmaa tunti joka ilta, niin ihmiset olisivat siitäkin järkyttyneempiä kuin nyt kun tilanne ei ole heille niin läheinen.
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ilmeisesti Sumatran kimppuun käynyt aalto oli jostain (geologit saa selittää) syystä vieläkin korkeampi (13m?) joten tuho on ollut hirveämpää. Rantaviivan profiilistako tuo ero voi syntyä?

Helsinkiläisten sensaatiolehtien ohella on tätä ketjua lukiessa alkanut sylettää kokkareiden oppositiohaukkojen väen väkisin vääntämä kotimainen politiikka näiden tapahtumien kylkeen. Ai että näillä ansioilla Saulin tie presidentiksi on päällystetty punaisella matolla? Siitä vaan yrittämään. Aalloissa kelluvilla ruumiilla ratsastaminen onkin varmaan parasta kokkaripropagandaa mitä voi kuvitella. Toivottavasti Sauli pitää edelleenkin päänsä, vaikka onkin edelleen tunnekuohujen (=affekti espoon kielellä) vallassa, ja näyttää kosiskelijoille sitä samaa elintä, jota viime kerrallakin - sitä, josta tulee pyytelijöille vain ruskea kieli.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös