mtmela: Kysyttäessä vastailen, kiitokset kommenteista. Otetaan asia kerrallaan ja ensimmäiseksi mv-valmennus HIFKissä. On ääneenlausumaton salaisuus, että siinä ei ole juurikaan kehumista. Olemme ryssineet käsittämättömän määrän mv-potentiaalia. Sanoisin, että mv-valmennuksen kannalta HIFK ei paljonkaan tarjoa yksilölliselle, särmää omaavalle ja vaativalle veskarille. Esimerkiksi Vokoun haettiin kentältä, lyötiin hokkarit jalkaan ja pistettiin tolppien väliin torjumaan. Häntä ei valmennettu playoffeihin mitenkään. Nashvillen mies oli tottunut siihen, että duunia riittää ja laukauksia tulee aivan saatanasti. Runkosarjassa hän oli kotonaan ja pelasi itse asiassa loistavan runkosarjan. Playoffien aikaan Vokoun pörräsi epätietoisena kuin kärpänen hehkulampussa; joku tässä olotilassa mättää, mutta en osaa sanoa mikä, pystyiskö joku auttamaan? Outo dilemma on se, että olemattoman mv-valmennuksemme kannalta Lundell on ihanneveskari. Hän on joukkuepelaaja, ei yksilö keskellä joukkuetta. Niinpä Lundellia ei ole tehty epävarmaksi valmennuksemme taholta. Hän viihtyy tilanteissa, missä hän on "yksi jengistä", eikä vaatimalla vaadi, että hänelle vedetään rankkareita, läpiajoja, kaksykkösiä jne. Nupen pelatessa joutui Jokerien kuin myös Kaanien ei-niin-kokenut jaosto omien treenien ohella hänen treeniavukseen. Ennen playoffeja Nupe halusi läpiajoja liki jokaiselta luistimilla liikkuvalta mukaanlukien huoltajat ja maskotti. Kun Hannes Hyvönen, Nupen henk.koht painajainen, pelasi HIFKissä tehden liki joka matsissa hänelle maalin samasta vetopaikasta, pisti Nupe joka jätkän vetämään siitä mistä "se vitun Hyvönenkin vetää". Otteluihin valmistautumisessa Nupe, kuten moni muukin huippuveskari, oli yllättävän rento. Lundell on 120%:nen perfektionisti, todella pikkutarkka treenaaja ja myös helposti huolestuva tyyppi. Lundell ei saanut erääseen vierasmatsiin haluamaansa mailaa ja Baxter teki suuren työn vakuuttaessaan, että tässä on ihan identtinen maila, samanmerkkinenkin.
Lundellin paineensietokyky on mainettaan parempi. Siitä kertoo esimerkiksi hänen korkea torjuntaprosenttinsa. Mielestäni Lundellia kritisoitaessa kiinnitetään aivan liian paljon huomiota hänen henkiseen puoleensa. Vaikka se ei ole terästä, ei se ole paperiakaan. Kun katsoo tarkemmin Lundellia, näkee, että hänen puutteensa ovat itse asiassa 90%:sesti pelillisellä puolella. Lundell osaa peittää hyvin ja on erinomainen refleksitorjuja. Mutta hänellä on liki olematon pelisilmä. Yksi esimerkki tästä ovat vastaantulot. Tai oikeastaan niiden puute. On synnynnäistä, että esimerkiksi Tuukka Rask osaa päänsä sisäisellä tietokoneella laskea milloin hän ehtii vastaan irtokiekkoa, milloin ei. Lunkka ei osaa, niinpä hän on passiivinen ja antaa edun hyökkääjälle todella helposti. Janne on paljon parempi rankkareissa kuin pelitilanneläpiajoissa.
Pelisilmän puute näkyy myös peliin osallistumisessa. Tai siis sen puutteessa. Hän ei ole kolmas puolustaja tai kuudes kenttäpelaaja. Annan esimerkin tyylipuhtaasta HIFKille menneestä helposta maalista, jonka Lunkka olisi pystynyt pelisilmällä/aggressiivisuudella estämään: Vastustaja saa HIFKiä vastaan nopean kolmekakkosen ja HIFKin pakit liimaavat kiekottomat pelaajat. Jos kiekollinen kaveri ampuu, Lundell hyvin todennäköisesti torjuu. Mutta jos hän tekee jotain muuta, loppuu Jannen peliäly. Kun kiekollinen pelaaja lipuu 0-kulmaan tai liki maalimme taakse HIFKin pakkien pitäessä edelleen kiekottomat pois pelistä, tapahtuu usein näin: Vastustaja nousee röyhkeästi kiekon kanssa aivan HIFKin maalinkulmalta pahalle sektorille ja joko tekee itse maalin tai syöttää vapautuneelle pelaajalle, koska jommankumman pakeistamme on pakko tehdä jotain. Huomionarvoista on se, että Lundell olisi voinut estää kiekollisen pelaajan nousun lyömällä kylmästi mailansa väliin ja vaikka itsensä sekaan. Nyt hän antaa pelaajan luistella 20 sentin päästä edestään tekemättä mitään.
No, tarkoitus ei ollut mollata 93%:n veskaria, mutta halusin vain todeta, että romahtamiset / helpot maalit ovat useammin seurausta huonosta pelinluvusta kuin siitä, että hänen torjuntayrityksensä epäonnistuu säälittävästi. Lundell ei ole ylitorjuva veskari, hän on alitorjuva veskari. SM-liigassa osataan jo hyvin vastustajien maalivahtien heikkoudet ja taitavat valmentajat, kuten Jukka Jalonen, osaavat peluuttaa joukkuettaan niin, että illasta muodostuu Jannelle vaikea. Häntä haastetaan koko ajan ja pistetään liikkeeseen. Lisäksi Jannelle vedellään surutta myös 0-kulmista, joka on hänen erityisen heikko alueensa. Hän ei lue peliä kiekollisen pelaajan kannalta, vaan tarkkailee ainoastaan kiekottomia. Näin hänelle menee helppoja ja itse asiassa hänen psyykensä kestää tämän kohtuuhyvin - se korkea perustorjuntaprosentti ! Joten helpot maalit hänelle menevät mielestäni enemmän puutteellisen pelisilmän ja siitä johtuvan ääripassiivisen pelitavan vuoksi. Silloin, kun Lunkka saa paljon nopeita vetoja edestä, hänen työskentelyään voisi videoida ja näyttää junnuveskoille, aivan loistavaa maalivahdin teknistä työskentelyä. Nimenomaan teknistä.