Luonto on ihmeellinen

[Wiljami]

Pääsin ihmeellisen luonnon uunottamaksi muutama päivä sitten kun olin varma elämäni ensimmäisestä herhiläishavainnosta mutta lopulta ilmeni kyseessä olleen haavanlasisiipi (Sesia apiformes). Erittäin hyvä suojaväri kyllä kyseisellä täysin vaarattomalla, melko suurella (kuvan otus n. 3 cm) ja varmasti makoisasti linnuille maistuvalla perhosella kun ei sitä uskaltanut itsekään mennä niin lähelle että olisi pystynyt erottamaan eittämättä lähikuvista selvähkösti näkyvät vinkit siitä ettei kyseessä tosiaan ole pistiäinen, vaan perhonen.

 

[npc]

Pääsin ihmeellisen luonnon uunottamaksi muutama päivä sitten kun olin varma elämäni ensimmäisestä herhiläishavainnosta mutta lopulta ilmeni kyseessä olleen haavanlasisiipi (Sesia apiformes). Erittäin hyvä suojaväri kyllä kyseisellä täysin vaarattomalla, melko suurella (kuvan otus n. 3 cm) ja varmasti makoisasti linnuille maistuvalla perhosella kun ei sitä uskaltanut itsekään mennä niin lähelle että olisi pystynyt erottamaan eittämättä lähikuvista selvähkösti näkyvät vinkit siitä ettei kyseessä tosiaan ole pistiäinen, vaan perhonen.

Ai tuo on perhonen. Okei sitten. Ovela otus. Propsit SaiPa-verkkareista.

 

[Peltinen]

Tuossa kesäkuussa kävelin sattumalta pahki jotain lintupesuetta, joka oli juuri lähtenyt pesästään. Olisiko olleet harmaasieppoja, vaikea arvioida pienistä harmaista rääpäleistä. Siinä kun ne räpistelivät ja piipittivät pään ympärillä niin tuli elävästi mieleen se efekti joka seuraa, kun vanhoissa piirretyissä putoaa alasin päähän.

 

[arvee]

Nuo sepelkyyhkyt on kyllä jännää porukkaa, kovia panohaluja on koirailla ainakin. Huuhuilevat pitkin kevättä ja kesääkin.
Ovat lisääntyneet täällä landella, ainakin omakotiloalueilla melkoisesti.

Ja vielä pitää nostaa heistäkin tämä sukunsa klassikkohuomio: missä ovat pulun poikaset?
Kaupunkijuttu on tuo, mutta ei näy ikinä sepelkyyhkyn poikasia täälläpäinkään.
Rastaan poikasia kyllä, pikkulintujen poikasten parvia viukuttaa pensaissa kivan paljon, mutta en vain ikinä näe sepelkyyhkyjen poikasia. Vaikka nussivat jopa kolme kertaa vuodessa. Metkoja lintuja ovat ne. Tai ainakin näkymättömät poikaset siis.

 

[kamik]

Parisen viikkoa sitten saavuin mökille illansuussa. Kannoin tavarat mökin terassille ja avaimia taskun pohjalta etsiessäni katseeni osui läheisen puun linnunpönttöön. Lentoaukon suulla näytti olevan siinä pesivän kirjosieppoparin naaraspuolinen yksilö. Lintu yritti lähteä lentoon, muttei päässyt irti pöntöstä. Puolenkymmentä yritystä seurasin, ei vaan päässyt irti. Arvelin, että linnun jalka olisi jäänyt kiinni pöntön kylkeen, mutten maasta käsin päässyt varmuuteen siitä. Tuumasin, että kyllä se siitä lähtee, vaan eipä lähtenyt.

Noin vartin kuluttua tilanne oli edelleen sama ja silloin päätin puuttua asiaan, sillä pöntöstä kuuluva sirkuttivat oli jo kohtuullisen kova ja sävyltään vaativa. Hain tikapuut ja kipusin pöntölle. Lintuparka hätääntyi ja pyrki kaikin keinoin pakoon siinä onnistumatta. Nappasin linnun hellästi kouraani ja puristin hellästi, etten rusentaisi sitä hengiltä. Jalka oli takertunut siimaan, jota lintu oli käyttänyt pesämateriaalina. Siima irtosi helposti ja lintu lennähti kädestäni paidan rintamukseen kiinni ja siitä edelleen maahan. Ei enää jaksanut paeta, vaan antoi ottaa kiinni uudestaan. Nostin linnun pieneen puuhun, josta se heti lähti lentoon, joka päätyi mahalaskuun noin kymmenen metrin päähän. Sieltä en sitä enää löytänyt, vaan häipyi jonnekin aluskasvillisuuden sekaan.

Pöntöllä kävi seuraavana päivänä ainoastaan koiras ruokkimassa poikasia. Oletin, että naaras on kuollut uupumuksesta (tai siitä että näki naamani ;). Mutta toisena päivänä irroittaminen jälkeen naaras yhtä äkkiä lennähti terassille. Siinä se ikään kuin ilmoittautui ja lennähti sitten pesäänsä. Poikasten ruokinta jatkui taas molempien ”vanhempien” voimin. Viikko tuosta eteenpäin ja pihassa pyörii yhteensä kuusi kirjosieppoa.

 

[Ilmari Ahde]

Nuo sepelkyyhkyt on kyllä jännää porukkaa, kovia panohaluja on koirailla ainakin. Huuhuilevat pitkin kevättä ja kesääkin.
Ovat lisääntyneet täällä landella, ainakin omakotiloalueilla melkoisesti.

Ja vielä pitää nostaa heistäkin tämä sukunsa klassikkohuomio: missä ovat pulun poikaset?
Kaupunkijuttu on tuo, mutta ei näy ikinä sepelkyyhkyn poikasia täälläpäinkään.
Rastaan poikasia kyllä, pikkulintujen poikasten parvia viukuttaa pensaissa kivan paljon, mutta en vain ikinä näe sepelkyyhkyjen poikasia. Vaikka nussivat jopa kolme kertaa vuodessa. Metkoja lintuja ovat ne. Tai ainakin näkymättömät poikaset siis.

Todistin kerran Tallinnassa Viruhotellin edustalla olevassa isossa risteyksessä pulun syntymän. Katselin siinä liikennettä kun tien kuopasta pomppasi esiin ilmielävä täysikokoinen pulu, sieltä ne siis tulee, maan alta Tallinnassa.

Keväämmällä parvekkeelle laittamani hyönteishotelli on mahdollisesti saanut asukkaan, yhdessä putkessa on ovi laitettu kiinni, ehkä joku on varastoinut evästä sinne.

 

[Sistis]

Perjantaina tuli nähtyä syksyn ensimmäinen kurkiaura, 14 yksilöä. Enpä ole noita näin aikaisin kesällä nähnyt.

No, eivät nuo tietenkään muutolla vielä olleet, vaan todennäköisesti siirtymässä jonnekin peltoaukeille, missä parveilevat ja keräävät voimia pari kuukautta ennen muutolle lähtöä.

 

[kamik]

Lisää luontohavaintoja...

Koko kesän olen kuullut mökin ympäristöstä jännää linnun ääntä, jota en ole aiemmin kuullut. Näköhavainnot linnusta sekä ahkera googlaIlu toivat tulosta, lintu on nuolihaukka. Eilen illalla paljastui, että kyseisiä lintuja onkin kaksin kappalein, sillä pääsin todistamaan huimaa kolmimaaottelua. Mökkini on saaressa ja vieressä on muitakin saaria ja luotoja, joissa jälkimmäisissä asustelee lokkeja.

Ilmataistelussa oli kolme eri lintulajia osapuolina. Oli parvi variksia ja kalalokkeja tämän nuolihaukkaparin lisäksi. Varikset istuivat viereisen saaren puissa ja lokit heti saaren vieressä olevalla luodolla. Haukat ilmestyivät paikalle ravintoa jahtaamaan. Aikansa kierrettyään ne syöksähtelevät todella nopeilla liikkeillä vuoroin varisten ja vuoroin lokkien kimppuun. Molemmat takaa-ajetut lintuparvelle lähtivät lentoon. Varikset (N. 10 yksilöä) olivat sen verran fiksuja, että pysyivät parvessa ja lähtivät pakoon. Lokit, joiden pesäluodon liepeillä taistelu käytiin, pyrkivät luonnollisesti suojaamaan vielä pesässä tai sen lähistöllä olevia poikasiaan.

Haukat saivat syösyillään lokkiparven hajalleen ja niin siinä lopulta kävi, että ainakin yksi lokinpoika päätyi luultavimmin nuolihaukan poikasten ravinnoksi. Oli siinä melkoista ääntelyä kun varisparvi ja puolenkymmentä lokkia koittaa häätää petolintuja. Sen verran kaukana (n. 150 metriä) taistelu käytiin, että kuvaamallani videolla ei juuri lintuja näy ja kuuluukin lähinnä tuulen suhina.

 

[Keskiviiva]

Monenlaista luontokokemusta ollut tänä kesänä. Soutamalla selkämeren uloimpaan saareen ja sinne jääminen jumiin kataja/tyrniviidakkoon ja näkemällä monenlaista erikoista eläin ja kasvilajia. Ympäristö sanoinkuvaamattoman upea ja ainutlaatuinen maisemallisesti ym.

Lisäksi länsisuomalaisesssa kansallispuistossa leiriytyminen klo 22 ja teltan pystytyksen yhteydessä koira kiinni puuhun, jonka seurauksena ryhtyi ulisemaan, johon yhtäkkiä susilauma vastasi ulvonnalla. Nukahtaminen klo 00.30 ja herääminen klo 02 kovaan pam-ääneen varsin läheltä ja sen jälkeen erikoista painimisen ääntä, suoranaista kiljuntaa. Teltta oli 20 m päässä grillauspaikasta. Siinä oli luultavasti joku metsän asukki käynyt rasvoja nuolemassa ja yrittänyt nostaa peltiä, josta kova ääni. Erikoinen hetki herätä tuollaiseen. Luultavasti eläimiä oli 'kiljunnan' perusteella kaksi. Jonkinlainen tappelutilanne syntyi. Ei ehtinyt näkemään äänen aiheuttajaa. Luonto onkin parhaimmillaan silloin kun se jää osaksi mysteeriksi. Ehkä olivat susia, ehkä vain kettuja tai supia, tuskin karhu kuitenkaan, mutta pieni eläin ei peltejä availe. Huuto sen jälkeen kertoo osaksi myös taka-ajotilanteesta.

 

[MegaForce]

Minulle kaikkein suurin sekä kiehtovin erämaa on meri. Itse en ole kuin sen pintaa nähnyt, mutta mitä se kätkeekään syvyyksiinsä, on todella kiehtovaa ja jännittävää. Täysin toinen sivilisaatio, jossa ei meidän tuntemamme lait päde. Toisaalta ihminen on myös siihen mennyt sekaantumaan ja on tuhoamassa tätä pinnan alla sijaitsevaa maailmaa minkä kerkiää.

 

[npc]

Olisi luontainen biologinen sisältäkumpuava tarve saada kosketusta elukoihin. Ei tarttisi olla välttämättä pörrönen, mutta torakoita en silti halua eikä ne oo pörrösii. Katsellapa vaikka koppakuoriasen elämää siinä jalat ristissä yksi päivä. Jos vielä polttaisin piippua - se tuhisisi siinä mukana kivasti, piippu ja kuoriainen.

Piti ihan kirjoittaakin jotain tähän, mutta unohtui kun rupesin fiilistelemään. Ehkä se tulee myöhemmin.

 

[Wiljami]

Olisi luontainen biologinen sisältäkumpuava tarve saada kosketusta elukoihin. Ei tarttisi olla välttämättä pörrönen, mutta torakoita en silti halua eikä ne oo pörrösii. Katsellapa vaikka koppakuoriasen elämää siinä jalat ristissä yksi päivä. Jos vielä polttaisin piippua - se tuhisisi siinä mukana kivasti, piippu ja kuoriainen.

Piti ihan kirjoittaakin jotain tähän, mutta unohtui kun rupesin fiilistelemään. Ehkä se tulee myöhemmin.

Polttele sitten nikotiinitonta sekoitusta, kun nikotinoidit ovat aika monelle pikkuotukselle erittäin myrkyllisiä.

Tykkään kyllä itsekin seurailla koppisten touhuja. Sienimetsissä pääsee aina bongaamaan vähintään metsäsittiäisiä niistä mukavimmista otuksista ja aina ihmetyttää että miten semmoinen otus voi luonnossa pysyä hengissä edes kun katkokävelyä on enemmän kuin legendaarisella Marcilla legendaarisessa ohjelmassa Katkolle ja aika moni löydetty on jo pienten muurahaisten saaliina.

Kaupunkiympäristössä tulee nähtyä yllättävän usein kultakuoriaisia (ovat kyllä upeita) ja paikasta riippumatta kimalaiset hymyilyttävät aina. Tai no penskana ei hymyilyttänyt kun ensimmäisen kerran pääsi kokemaan miltä tuntuu astua paljain jaloin hengettömän semmoisen päälle, mutta pääsääntöisesti.

 

[npc]

Oon nyt seurustellut jonkin aikaa tohtoritason tutkijabiologin kanssa.

Positiivisen kateellinen olen sinulle. Kun tuollaiseen todellisuuteen olet itsesi hommannut niin mun mielestä olet yksiselitteisesti alfa.

Ei ehkä ole maassa tämän hienompaa kun saada duunaa parhaan kaverinsa kanssa jotain kumpaakin kiinnostavaa asiaa. Minä teen näitä havaintoja ainoastaan kapselin sisältä, toisaalta nyyh, mutta olen elänyt kumminkin rikkaan elämän josta olen tyytyväinen ja en siitä sinänsä itke. Se mikä jää jäljelle on se luonnon monimuotoisuuden ihmettely. Sitä voi tehdä yksinäänkin. - Ja Jatkiksessa!

 

[Tuen Vety]

Tiukan luonnossaliikkumis- ja kalastelulomapäivän päätteeksi lysähden mökin sohvalle ja olin valmis jatkoaikautumaan, kun vierestä ikkunasta kuului tumahdus. Kävin tarkistamassa tilanteen, niin peipponaaras oli ketarat ojollaan ikkunan alla. Muurahaiset olivat jo tekemässä invaasiota, joten hanskat käteen ja tirppa maasta ison kiven päälle ottamaan lepiä. Siinä varttitunnin verran lintu kokosi itseään ja lopulta lähti lehahtaen viereisen puun oksalle. Taisi visertää vielä sieltä puusta. Tuli aikas hyvä fiilis.

 

[Huerzo]

Sivistyin mustikkaa kerätessäni taas hieman: Suomessakin on hyppyhämähäkkejä! Luulin niiden kuuluvan vain ulkomaiden faunaan. Mustavalkoinen, pörröiseltä näyttävä hämis kiipesi varvikossa lojuneen repun päälle ja jäi kuin oikomaan sääriään. Tai siltä se "huojunta" näytti.

Kun liikahdin lähemmäs, se hyppäsi repun toiselle puolelle ja viimein varvikon sekaan. Tai termi "hyppäsi" ei kuvaa suoritusta oikealla tavalla: kintuissa oli räjähtävyyttä melkoisesti, joten olisi parempi puhua sinkoilijahämähäkeistä...

 

[Wiljami]

Sivistyin mustikkaa kerätessäni taas hieman: Suomessakin on hyppyhämähäkkejä! Luulin niiden kuuluvan vain ulkomaiden faunaan. Mustavalkoinen, pörröiseltä näyttävä hämis kiipesi varvikossa lojuneen repun päälle ja jäi kuin oikomaan sääriään. Tai siltä se "huojunta" näytti.

Kun liikahdin lähemmäs, se hyppäsi repun toiselle puolelle ja viimein varvikon sekaan. Tai termi "hyppäsi" ei kuvaa suoritusta oikealla tavalla: kintuissa oli räjähtävyyttä melkoisesti, joten olisi parempi puhua sinkoilijahämähäkeistä...

Onhan se hämähäkin osattava hyppiä kun saaliskin osaa. Hyppyhäntäisiä nuo enimmäkseen taitavat saalistaa eri syvyyksiltä kariketta ja osa toki pinnallakin.

 

[Sistis]

Tuli äskettäin käytyä mökillä yökävelyllä. Komea kuu loisti järven yllä, ja myös planeettoja näkyi taivaalla ainakin Jupiterin, Saturnuksen ja Marsin muodossa. Sen jälkeen käveltiin metsätietä läheisen pellon laitaan, missä kettu piti kovaa mekastusta haukkuen ahkerasti pienessä metsäsaarekkeessa. Lisäksi lähellä joka vuosi pesivät lehtopöllöt pitivät meteliä. Jos en ole ihan väärässä, niin tämän kevään poikanen (nyt jo lähes täysikasvuinen) istui ihan tien vieren puussa ja kutsui vielä emoa. Tämä vastaili kauempaa.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Tuli äskettäin käytyä mökillä yökävelyllä. Komea kuu loisti järven yllä, ja myös planeettoja näkyi taivaalla ainakin Jupiterin, Saturnuksen ja Marsin muodossa.

Helppoa etelässä. Täällä on vain semisti tummaa väriä taivaanrantaan, ettet varmasti saa planeetoista ja aiemmasta komeetasta koppia.

 

[Sistis]

Helppoa etelässä. Täällä on vain semisti tummaa väriä taivaanrantaan, ettet varmasti saa planeetoista ja aiemmasta komeetasta koppia.

Komeetta ei näkynyt, vaikka kokeilin kiikarillakin etsiä, ja oli tieto siitä, missä se suunnilleen oli. Ilmeisesti tuo on jo himmentynyt sen verran, ettei enää löytynyt. Olisi pitänyt heinäkuussa yrittää, mutta silloin oli niin valoisa taivas.

 

[Alamummo]

Komeetta ei näkynyt, vaikka kokeilin kiikarillakin etsiä, ja oli tieto siitä, missä se suunnilleen oli. Ilmeisesti tuo on jo himmentynyt sen verran, ettei enää löytynyt. Olisi pitänyt heinäkuussa yrittää, mutta silloin oli niin valoisa taivas.

Itse löysin NEOWISEN kiikareilla vielä toissapäivänä, mutta kovan työn takana se oli. Komeetta on enää haalea sumuinen läntti taivaalla.

 

[Sistis]

Itse löysin NEOWISEN kiikareilla vielä toissapäivänä, mutta kovan työn takana se oli. Komeetta on enää haalea sumuinen läntti taivaalla.

Olisi pitänyt perjantaina mennä tuntia myöhemmin kokeilemaan, niin olisi saattanut löytyäkin. Oli vielä hieman kajoa taivaalla silloin kun yritin. Jossain Karhunvartijan ja Bereniken hiusten välimaastossa se kai tähtikarttojen mukaan olisi... Viime yönä se saattoi juuri jäädä puiden latvojen taa.

 

[Alamummo]

Olisi pitänyt perjantaina mennä tuntia myöhemmin kokeilemaan, niin olisi saattanut löytyäkin. Oli vielä hieman kajoa taivaalla silloin kun yritin. Jossain Karhunvartijan ja Bereniken hiusten välimaastossa se kai tähtikarttojen mukaan olisi... Viime yönä se saattoi juuri jäädä puiden latvojen taa.

Arcturuksen, Otavan ja alla olevan linkin avulla sen löysin. Nyt on varmaan jo paljon lähempänä Arcturusta. Onneksi tähti on helppo löytää kesätaivaaltakin kirkkautensa vuoksi.

| EarthSky

A few observers in the Southern Hemisphere are beginning to capture Comet NEOWISE, too. Charts here for seeing the comet in late July and early August.

earthsky.org

Tänään voisi katsoa Starsin pelin illalla ja sen jälkeen tihrustaa parvekkeelta, jos on pilvetöntä. Yhden maissa on jo aika pimeää.

 

[Sistis]

Arcturuksen, Otavan ja alla olevan linkin avulla sen löysin. Nyt on varmaan jo paljon lähempänä Arcturusta. Onneksi tähti on helppo löytää kesätaivaaltakin kirkkautensa vuoksi.

| EarthSky

A few observers in the Southern Hemisphere are beginning to capture Comet NEOWISE, too. Charts here for seeing the comet in late July and early August.

earthsky.org

Tänään voisi katsoa Starsin pelin illalla ja sen jälkeen tihrustaa parvekkeelta, jos on pilvetöntä. Yhden maissa on jo aika pimeää.

Samalta sivustolta löysin pari päivää sitten suhteellisen tuoreen tähtikartan, ja sieltä Arcturuksen lähettyviltä sitä etsin, mutta ei tosiaan erottunut.

Eilen kaivoin mökillä kokeeksi vanhan ja halvan tähtikaukoputken vajan perukoilta esiin. Kyllä sillä Jupiterin neljä kuuta näkyivät hyvin, ja hieman jopa Jupiterin vöitä. Saturnuksen renkaat näkyivät myös, mutta epätarkasti. Mars nyt ei ollut kummoinenkaan.

Raskas vehje kantaa, epätarkka kuva ja pirun hankala etsiä kohteita. Kaukoputkikiintiö on taas täynnä muutamaksi vuodeksi. Nikonin 10x -kiikari on melkeinpä kätevämpi tähtitaivaan katseluun, ja sillä näkee muutenkin luontoa hyvin. Hyvällä kelillä Jupiterin kuut näkee silläkin.

 

[npc]

Noihin Neowise-tarinoihin. Mulla jäi tämä näkemättä. Asun liian keskellä valosaastetta kun ekat tähdetkin näkyy vasta kun kattoo korkealle yläviistoon. Onneksi näin tuon komeetan netistä edes.
----
Mites, kun koirat pelkää amppareita (ainakin tuntemani koirat) niin ajattelin kissan näkökulmasta nyt tätä: en muista yhtään tapausta missä kissa pinkoisi karkuun ampparia. Tuskin kissakaan pystyy puree ampparia poikki saamatta pistoa mutta onhan niitten hanskakäsi kumminkin Tretjakin tasoa eli biittaako ne mahdollisesti pörriäisen kynsillä? Vai vältteleekö amppari luontaisesti kissoja? Vai eivätkö noteeraa katteja kun ne vaan laiskanpulleasti löhöö auringossa päinvastoin kuin rakit jotka puolustaa reviiriään?

 

[Sistis]

Mökillä sattuu ja tapahtuu. Istuskelen taas aurinkotuolissa rannassa. Yhtäkkiä pusikosta syöksyy rusakon poikanen. Juoksee kovaa vauhtia kohti, mutta kääntyy pari metriä ennen toiseen suuntaan. Viisi sekuntia myöhemmin seuraa toinen perässä. Se tulee ihan viereeni ja jää muutamaksi sekunniksi nuuhkimaan jalkaani. Etäisyyttä ei ole puoltakaan metriä. Sitten se jatkaa matkaa yhtä lujaa kuin tulikin.

Ja tätä kirjoittaessani kaksi harmaahaikara lentää kamalasti rääkäisten varsin läheltä. Viime yönä todennäköisesti lepakko meni aivan korvan juuresta, kun kuului outo siipien ääni. Käki taas pyöri tässä rannassa parina päivänä, ja kertaalleen se lensi myös varsin lähellä. Minkkiä en ole tänä vuonna nähnyt, mutta viime vuonna se meni pariin kertaan vain parin metrin päästä.

Melkoista Villin Pohjolan meininkiä.